Arvioitu lukuaika 4 min

USA pyrkii ahdingossakin terveysreformiin – entä Suomi?

Julkaistu

Kautta maailman oltiin jo ennen finanssikriisin puhkeamista tilanteessa, jossa terveydenhuoltomenojen kansantulon kasvua nopeampi paisuminen keikutti kansantalouksien tasapainoa.

Finanssikriisi on ajanut Amerikan talouden ja terveydenhuollon ennennäkemättömän ahtaalle ja käynnistänyt Obaman ”Health Reformin”. Sama toistuu monessa muussakin maassa – kotoisessa kuntakentässämme saakka. Elämme globaalitaloudessa tältäkin osin. USA:n yhteiskunnassa myllerrys ulottuu kaikkeen: pankkimaailman konkursseista autoteollisuuden romahduksen kautta terveydenhuollon uudistamisen pakkorakoon saakka.

Työtä tehdään USA:ssa nyt kuumeisesti eri tahoilla, ja ratkaisevaa tulee olemaan se, pystyykö Obaman hallinto terveydenhuollon uudistukseen Etelä Dakotasta tulevan vastuujohtajansa, senaattori Tom Daschlen johdolla. Pystyykö Daschle työtovereineen yhdistämään nämä ponnistukset valtakunnalliseksi kokonaisuudeksi? Hän on hankkinut kansallisen vaikutusvaltansa 2000-luvulla mm. toimimalla demokraattien ryhmänjohtajana senaatissa. Millaiseksi tämä ”pakkorako” tai USA:n terveydenhuollon new deal alkaa hahmottua? Lähtökohdaksi on kirjattu kolme periaatetta:

  1. Terveydenhuollon uudistus on välttämätön prioriteetti, jota ei voida (enää) myöhentää.
  2. Kaikille amerikkalaisille on taattava oikeus sairausvakuutukseen ja muuttuneeseen (parempaan) tapaan saada hoitoa.
  3. Kaikkien terveydenhuollon toimijoiden on suostuttava muutoksiin omissa liiketoimintamalleissaan, jotta kaikkia nykyistä paremmin palveleva terveydenhuolto voidaan toteuttaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vakuutusyhtiöt eivät enää saa valikoida vakuutettujaan terveydentilan perusteella, vaan heidän on ryhdyttävä kilpailemaan kustannustehokkuudella, laadulla ja palvelujen saatavuudella. Palvelujen tuottajien (kuten sairaaloiden ja lääkärien) on puolestaan otettava vastuu laadusta ja kustannusten kohtuullisuudesta sekä siitä, että heille maksetaan toiminnan tuloksista eikä suoritteiden määristä. Koko uudistuksen selkeä taloustavoite on saavuttaa 30 %:n vähennys USA:n terveydenhuollon menoihin viiden vuoden kuluessa samalla, kun laatua ja kattavuutta parannetaan edellä kuvatun mukaisesti.

Kun vielä vuosi sitten Arnold Schwarzenegger Fabian Núñezin avustamana kärsi tappion vastaavanlaisen ehdotuksensa kanssa Kaliforniassa, kansallista kannatusta alkaa nyt löytyä vaikutusvaltaisimpien poliitikkojen toimesta laajasti: senaattori Max Baucus (senaatin talousvaliokunnan puheenjohtaja) on ilmoittanut kannattavansa uudistusta. Senaattorit Ron Wyden (demokraatti) ja Robert Bennett (republikaani) ovat puolestaan laatineet asiaa tukevan ”kahden puolueen yhteissuunnitelman” ja senaattori Edward Kennedyltäkin odotellaan pikimmiten vihreää valoa. Tämä merkinnee sitä, että myös Kalifornian ”Iso-Arska” palaa asiaan uudelleen lähiaikoina.

Amerikkalaiset myöntävät hankkeensa suuret riskit, mutta varteenotettavaa kilpailevaa ehdotusta ei ole noussut näköpiiriin. Huomionarvoista on sekin, että ryhmät, jotka ovat aikaisemmin vastustaneet reformia, ovat nyt liittyneet uudistuksen suunnittelijoiden joukkoon. Näitä ovat mm. kaksi suurinta vakuutusalan järjestöä AHIP (America’s Health Insurance Plans) ja Blue Cross Blue Shield Association. Yhteistä Suomessa tarpeelliseksi koetun ajattelun kanssa on se, että uudistusta ei voida viedä läpi

    a. ilman julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä, eikä
    b. ilman terveydenhuollon tiedonhallinnan suurremonttia (suurinvestointia).

Nyt odotetaan, että Obaman elvytyspakettiin (jonka on ennakoitu kasvavan jopa 1000 mrd:n dollarin suuruiseksi), sisältyisi terveystietojärjestelmiin suunnattavia varoja lisää n. 10 mrd. dollaria vuodessa eli viiden vuoden perspektiivillä 50 mrd. dollaria!

Miltä tämä näyttää meidän maamme näkökulmasta? Myös meillä on tarpeen toteuttaa terveydenhuollon uudistus tavalla, jota Sitra suositteli mm. antaessaan lausunnon terveydenhuoltolain uudistuksesta sosiaali- ja terveysministeriölle viime vuoden loppupuolella. Koska meillä tunnustetaan tosiasiat?

Lähtökohtamme ovat USA:ta paremmat, mutta myös meidän on uudistettava palvelurakennettamme edellä mainittuja perusperiaatteita noudattaen siten, että tuloksilla aletaan ohjata ja hyvistä saavutuksista palkita. On alettava maksaa tuloksista eikä suoritteista. Samalla voidaan rakenteellisten optimointihyötyjen avulla kokonaiskustannukset pitää kurissa. Myös meidän on sisällytettävä omaan elvytyspakettiimme merkittäviä varojen lisäpanostuksia yhteneväisen, kaikki kansalaiset kattavan terveydenhuollon tietojärjestelmän saamiseksi kansalliseen, mutta myös kaikkien kansalaisten käyttöön.

Suomessa elvytys kohdentuu ensi vuonna voittopuolisesti veronkevennyksiin. Suoria menoja lisäävän elvytyksen suuruus tullee olemaan kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa vain n. 100 M€. Se ei tule todennäköisesti riittämään. Suomessakin joudutaan ennemmin tai myöhemmin rakentamaan selvästi suurempi paketti ja siitä 50 – 100 M€ pitäisi välttämättä nopeasti suunnata määrätietoisesti terveydenhuollon tiedonhallinnan uudistamiseen.

Tiedonhallinnan tason nosto on välttämätön edellytys palvelurakenteen muutokselle. Samalla osaaminen maassamme voimistuisi tällä sektorilla ja työpaikat säilyisivät – jopa lisääntyisivät. Kasvuyrittäjyydelle luotaisiin perustaa. Jakosuhde olisi likipitäen sama, kuin USA:ssa, mutta mittakaava vain murto-osa.
Kun seuraa USA:n terveydenhuoltoreformin käynnistymistä, huomio kiinnittyy pariin yksityiskohtaan: Obaman hallinnossa toimiva Daschle on karriäärinsä aikana perehtynyt ja hakenut oppia mm. Veterans Affairsin toiminnasta. Toisaalta professori M. Porterin ja hänen kirjansa nimi vilahtelee siellä täällä aihetta käsittelevän mielipiteenvaihdon perusteluissa. Sitra on tehnyt yhteistyötä sekä Veterans Affairsin että Porterin kanssa. Parasta osaamista tarvitaan nyt kaikkialla. Miksi emme hyödyntäisi tätä parasta osaamista myös meillä?

Kumpikin maa ponnistaa omista lähtökohdistaan, mutta haasteet ovat nykymaailmassa globaaleja ja parhaaseen osaamiseen perustuvat ratkaisut ovat tarpeen missä päin maailmaa tahansa.

Onnistuessamme omissa pyrkimyksissämme, voisimme antaa myös globaalin huippuesimerkin ja tunkeutua kansainvälisille markkinoille. Viivytellessämme menetämme tämän momentin ja ajamme oman palvelujärjestelmämme, kunnat mukaan lukien, jo aivan lähiaikoina yhä pahenevaan ahdinkoon.
Suomen terveysreformin aloittamista ei ole siis syytä pitkittää. Pakkorakoon joutuminen ja sieltä nouseminen on huono ratkaisu. Siinä menetetään varsinkin vähäosaisten terveys, kuten USA:ssa on käynyt. Myös meillä sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat kaikilla mittareilla mitaten jo nyt liian korkeat. Erojen kasvattamiseen ei ole olemassa pienintäkään perustetta.

Teema

Terveydenhuolto

Väestö ikääntyy ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat. Laadukkaat terveydenhuoltopalvelut on siitä huolimatta turvattava tasa-arvoisesti kaikille. Sitran Terveydenhuollon ohjelma (2005-2009) löysi tähän uusia polkuja.

Julkaistu

Mistä on kyse?