Kuvaaja: Oras Tynkkynen

Julkaistu 11.11.2016

Uusien ilmastojohtajien aika

Obaman johdolla Yhdysvallat oli yksi ratkaisevista Pariisin sopimuksen kätilöistä. Mitä tapahtuu nyt, kun johtoon valittiin Trump?
Kirjoittaja
Vanhempi neuvonantaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra
Oras Tynkkynen auttaa Sitraa hahmottamaan, miten Suomesta voidaan rakentaa hiilineutraali kiertotalous. Hän työskentelee erityisesti ilmastoratkaisujen ja niitä edistävien ohjauskeinojen parissa.

Yhdysvallat sai presidentin, joka kertoi vetävänsä maansa pois kansainvälisestä ilmastosopimuksesta. Vuosi oli 2000, presidentti George W. Bush ja sopimus Kioton pöytäkirja.

Nuoremman Bushin kahdeksan vuotta vallassa merkitsivät vaikeaa aikaa ilmastopolitiikassa. Kansainväliset ilmastoneuvottelut etenivät tahmeasti, ja liittovaltiotasolla Yhdysvalloissa valopilkut olivat vähissä.

Nyt Yhdysvaltain johtoon valittiin Donald Trump. Onko vuorossa vuosituhannen vaihteen toisinto?

Yhtymäkohtia toki on. Trump saattaa yrittää vetää Yhdysvallat pois Pariisin sopimuksesta. Käytännössä se olisi tosin vaikeaa, sillä sopimuksesta irtaantumisen viive on vaalikauden mittainen eli neljä vuotta.

Liittovaltiotason ilmastolainsäädäntö tuskin etenee Trumpin kaudella. Ei tosin olisi välttämättä edennyt paljoa Clintoninkaan johdolla, koska parlamentin molemmat huoneet ovat republikaanien hallussa.

Muutama asia on kuitenkin nyt ratkaisevalla tavalla toisin kuin vuonna 2000.

Bushin aikaan Kioton pöytäkirjan päästövelvoitteet koskivat vain teollisuusmaita. Pariisin sopimuksessa kaikki maailman maat ovat sitoutuneet rajoittamaan päästöjä. On epätodennäköistä, että muu maailma lakkaisi piittaamasta ilmastosta vain Yhdysvaltain vaalituloksen takia.

Samalla ilmastoratkaisuista on tullut radikaalisti edullisempia. Aurinkopaneelien hinta on vuodesta 2000 romahtanut noin neljäsosaan. Yritykset ja kotitaloudet valitsevat yhä useammin päästöjä vähentäviä ratkaisuja yksinkertaisesti siksi, että ne ovat houkuttelevimpia.

Yksi asia on toki olennaisesti huonommin kuin 16 vuotta sitten: aika. Aikaa kääntää maailman päästöjen suunta on vähemmän, ja edessä olevat päästövähennykset ovat siksi rajumpia.

Marrakechin ilmastokokouksessa vaalitulos on toki ollut kärkipuheenaiheita. Yksi johtopäätöksistä on se, että maailman ilmastojohtajan paikka on nyt auki.

Obaman johdolla Yhdysvallat oli yksi ratkaisevista Pariisin sopimuksen kätilöistä. Kun ainakaan neljään vuoteen emme voi laskea maan varaan, täytyy muiden astua johtoon.

EU, Kiina ja Intia kattavat jo kolmestaan liki 2/5 maailman päästöistä. Kaikki kolme näyttävät myös olevan saavuttamassa päästötavoitteensa jo nykymenolla.

Voisiko kolmikko nousta johtoon ja houkutella muita maita nostamaan kunnianhimon tasoa?
 

Oras Tynkkynen raportoi suoraan Marrakeshin COP 22 -ilmastoneuvotteluista.

Mistä on kyse?