Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 26.03.2019

Vaalimanipuloijat ovat kanssasi samaa mieltä

Todellinen verkossa tapahtuva vaalivaikuttaminen ei ole räyhäämistä vaan hienovaraista ajatusten ohjailua.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Ville Aula
London School of Economics and Political Science
Ville Aula on asiantuntija, joka avustaa Kansanvallan peruskorjaus -projektia. Päätoimisesti hän työskentelee väitöskirjatutkijana The London School of Economics and Political Sciencessä. Aulan tutkimusaihe on uudenlaiset datan hyödyntämisen tavat innovaatioiden, palvelujen ja tietämyksen kehittämiseksi, keskittyen julkisen sektorin muuttuvaan rooliin.

Sosiaalisen median vaalimanipulointi on peikko, jota ei voi ohittaa eduskunta- ja eurovaalien alla. Ratkaisiko äänestäjien manipulointi Donald Trumpin presidenttiyden tai Brexitin? Tiedämme nykyään varmuudella, että manipulointia tapahtui, joskin vaikutuksista kiistellään.

Kysymys ei enää ole yritetäänkö Suomen vaaleja manipuloida, vaan miten se tapahtuu ja voiko se onnistua.

Keskustelua sosiaalisen median manipuloinnista hallitsee kaksi teemaa. Yhtäällä todistamme käyttäjädataan ja algoritmeihin perustuvaa kohdennettua mainostamista. Tämän mallin kuuluisimpana esimerkkinä on Cambridge Analytica, jonka psykologisiin malleihin perustuva markkinointimalli tuli kuuluisaksi keväällä 2018 yhtenä välineenä jota Brexit-kampanja käytti.

Toisaalta puhumme suorasta käyttäjätilien tekemästä vaikuttamisesta, mitä voivat tehdä niin palkatut agentit kuin sähköiset valetilitkin. Valetilit liitetään erityisetsi Venäjän vaalivaikuttamiseen, ja tällöin vaikuttaminen ei ole enää mainos, vaan jotain todellisempaa, jotain mitä muut käyttäjät jakavat ja mitä tekee mieli peukuttaa.

Usko tekoälyn viettelykseen tuo turvallisuuden tunnetta

Tutkijana näen, että kohdennetun markkinoinnin merkitystä on julkisuudessa liioiteltu ja käyttäjälähtöisen vaikuttamisen yksityiskohtia vastaavasti ymmärretty heikosti.

Poliittisten mullistusten keskellä monille tuo turvaa ajatella, etteivät ihmiset todella kannata Trumpia tai Brexitiä, vaan tekoälyyn perustuvat vaikuttamistavat ovat vain vietelleet ihmiset ajattelemaan näin. Jotta Cambridge Analytican voimaan voi uskoa, pitää myös uskoa, että maksettu mainos siellä tai täällä voi heilauttaa vaaleja samalla tavalla kuin ostopäätöstä vaatekaupassa. Käytännössä tämä on hyvin epätodennäköistä.

”Manipulointi ottaa nasevasti kantaa ajankohtaisiin asioihin ja siinä piilee totuuden siemen.”

Todellinen vaikuttaminen on hienovaraisempaa eikä sitä heti tunnista vaikuttamiseksi. Oxfordin yliopiston tutkijat ovat tuoreessa raportissa selvittäneet Venäjän vaikuttamista Yhdysvaltojen 2016 presidentinvaaleissa ja sen jälkeen. Vaikuttamiskampanja perustui laajaan kaikilla sosiaalisen median alustoilla tapahtuvaan käyttäjälähtöiseen vaikuttamiseen.

Tämä vaikuttaminen ei näytä manipuloinnilta, vaan käyttää hauskoja meemejä. Manipulointi ottaa nasevasti kantaa ajankohtaisiin asioihin ja siinä piilee totuuden siemen. Suurin yllätys onkin ollut, että Instagram, jota ei yleensä mielletä poliittisen väittelyn areenaksi, on tärkeimpiä venäläisen vaikuttamisen kanavia.

Tämän vaikuttamisen tavoitteena on iskeä olemassa oleviin juopiin ihmisten välillä niin vasemmalla kuin oikeallakin. Esimerkiksi mustalle väestölle suunnattu vaikuttaminen onnistui luomaan näkyviä miljoonien ihmisien seuraamia sosiaalisen median sivustoja, jotka paitsi ruokkivat mustaa aktivismia myös ohjasivat sitä boikotoimaan vuoden 2016 presidentinvaaleja ja poliittisia puolueita yleisemmin.

Sirpaleinen julkisuus tuottaa apatiaa ja kyynisyyttä

Todellinen vaikuttaminen onkin siis itse asiassa jo valmiiksi osittain samaa mieltä kanssasi, ja pyrkii suuntaamaan ajatuksiasi vain hieman eri tavalla, hieman radikaalimmin. Jos poliittinen tilanne harmittaa, manipulointi ruokkii epäluulojasi ja harhauttaa toimimaan vaikuttajalle edullisella tavalla.

Lontoolaiset mediatutkijat ovatkin todenneet, että nykyisen median ja informaation kriisin pahimpia seurauksia ovat yhteiskunnan ja kansalaisten lisääntyvä sekaannus, pirstaloituminen, ja apatia.

Sosiaalisen median manipulointi ei siis ole perinteistä valehtelua ja propagandaa, vaan jatkuvaa hienovaraista mielipiteen muokkaamista. Todellisella manipuloinnilla on tarjota hyviä heittoja, joiden kanssa oikeastaan haluaa olla samaa mieltä ja tulee ottaneeksi pari henkistä askelta manipuloijan haluamaan suuntaan.

Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle äänestäjälle?

Mitä siis Suomen vaalien alla pitäisi pelätä, tai mihin kiinnittää huomiota? Yksi merkittävä ero Suomen ja yllä olevien yhdysvaltalaisten ja brittiläisten esimerkkien välillä on, ettei Suomi ole riitaisa kaksipuoluejärjestelmä. Suomeen mahtuu laaja kirjo poliittisia kantoja ja puolueita.

Manipulointi, sekoittaminen, ja vastakkainasettelu onnistuvat parhaiten, kun ne ovat jo valmiiksi osittain totta. Parasta lääkettä manipuloinnille on välttää kyynisyyttä ja miettiä tarkasti viestejä, jotka ruokkivat epäluottamusta ja ristiriitoja. Ristiriidat kuuluvat politiikkaan, mutta riidat voivat sekä purkaa että rakentaa uutta.

Moderni manipulointi haluaa purkaa demokratian perusteita, joten ollessasi eri mieltä, mieti mitä haluat rakentaa sen sijaan mitä haluat vastustaa. Nykyajan vaalivaikuttaminen perustuu riitojen ja epävarmuuksien kärjistämiseen, ja sitä vastaan taistellaan ratkaisemalla sosiaalisia ongelmia, ei ruokkimalla niitä.

Mistä on kyse?