Arvioitu lukuaika 3 min

Yhteinen tilannekuva ja yhteistyö syntyvät Datatalouden tilannehuoneessa

Datataloudessa tapahtuu nyt paljon monella sektorilla: liikkeellä ovat yritykset, viranomaiset ja lainsäätäjät. Kärryillä pysyminen edellyttää monen kanavan seuraamista. Verohallinnon käynnistämät, kaikille avoimet Datatalouden tilannehuone -tapaamiset osoittautuivat tarpeellisiksi ja saavat jatkoa Sitran luotsaamina.

Kirjoittaja

Jukka Kyhäräinen

Tilannehuoneen kokeiluvaiheen käynnistäjä, Verohallinto

Julkaistu

Datatalous on käsitteenä vielä epätarkka, emmekä vielä täysin ymmärrä, mitä data yhteiskunnan ja talouden kehityksessä tarkoittaa. ”Datatalous on talouden osa-alue, jossa liiketoimintamalli perustuu tiedon hyödyntämiseen ja käyttöön eri tavoin”, todetaan Sitran sivuilla.

Verohallinto käynnisti syksyllä 2020 suomalasille toimijoille avoimen Datatalouden tilannehuone -kokeilun vauhdittamaan yhteistyötä. Datatalouden tilannehuoneen tavoitteena on rikkoa siiloja ja lisätä yhteistä ymmärrystä. Tilannehuonetapaamiset on tarkoitettu kaikille datapohjaisten palveluiden, infrastruktuurin ja tietopolitiikan ympärillä työskenteleville, kuten uusien ekosysteemien edustajille, yrityksille, päätöksentekijöille, sijoittajille ja julkisen sektorin edustajille.

Tilannehuoneen tavoitteita voidaan kuvata seuraavasti:

  • Eri toimijat tietävät toistensa tekemisistä, jotta he etenevät samaan suuntaan eivätkä tee päällekkäistä työtä.
  • Koko Suomen kannalta keskeisiä tavoitteita halutaan tunnistaa yhdessä, luoda yhteistä ymmärrystä ja käsitystä asioista ja niiden välisistä suhteista sekä testata ja laittaa liikkeelle uutta tekemistä.
  • Toiminta on avointa ja läpinäkyvää.

Talkoilla ja kokeiluna liikkeelle

Tilannetiedolle on paljon kysyntää, mikä näkyi myös innokkuutena osallistua ensimmäisten tilannehuoneiden valmisteluihin talkootyönä. Tilannehuoneen konseptia ja sisältöjä suunniteltiin 10–15 hengen ryhmässä, jossa on ollut edustajia ministeriöistä, virastoista, yrityksistä ja elinkeinoelämän liitoista. LUT-yliopisto tarjosi tutkimustukea, Sitra auttoi tapahtumajärjestelyissä ja Howspace tarjosi alustan.

Aihe-ehdotuksia saatiin pienellä vaivalla kymmeniä, esimerkiksi datatalouden liiketoimintamallit, yritysten ja julkishallinnon toimialakohtaiset digitalisaatiohankkeet, ekosysteemit, MyData, teollinen data, talousdata (reaaliaikatalous), tekniset rakennuspalikat, henkilön, yritysten ja tavaroiden digitaalinen identiteetti, tiedonhallintalaki ja yhteentoimivuus, lainsäädännön muutostarpeet, kansainvälinen yhteistyö, Suomen kilpailukyky, ohjelmistovienti sekä koulutus.

Syksyn kolmeen kokeilutilaisuuteen ilmoittautui 100–200 henkilöä. Osallistujilta tuli kannustavaa palautetta ja kehitysehdotuksia Howspace-alustan kautta. Toivottiin ajan tasalla pidettäviä tietoja olemassa olevista hankkeista ja ekosysteemeistä, kansallisen tahtotilan muodostamista ja ylläpitämistä sekä uusien verkostojen löytymistä ja vastuuhenkilöitä ylläpitämään uusia yhteyksiä.

Tilannehuoneelle on selkeä tarve ja ajoitus on oikea

Työn sparraajaksi saimme tiimin LUT-yliopistosta. Professori Kirsimarja Blomqvistin mielestä nopeasti organisoituvat asiantuntijaryhmät ovat fiksu tapa ratkoa monimutkaisia ja epämääräisiä ongelmia: ”Kun automaatio lisääntyy, tämän tyyppinen työskentely on yksi tapa saada tietotyöstä nykyistä enemmän arvoa. On myös kansantalouden etu, jos saamme suomalaisten asiantuntemuksen täysimääräisemmin käyttöön kuin vain yhdessä rajatussa palkkatehtävässä.”

LUT-yliopiston Pia Adibe kartoitti valmistelutiimin odotuksia ja kokemuksia kokeiluvaiheessa. Haastattelujen perusteella Datatalouden tilannehuone -kokeilulle on selkeä tarve ja ajoitus on oikea. Lyhyellä aikavälillä toivottiin kokeilun vakinaistamista ja nopeita konkreettisia tuloksia. Tilannehuoneen tarve voidaan perustella jo sillä, että yksittäisten toimijoiden on vaikea pysyä kärryillä hankkeista ja asioista, jotka ohjaavat liiketoiminnan kehitystä.

Pidemmällä aikavälillä monien mielestä tilannehuoneet voisivat olla paikka, jossa muodostetaan yhteinen tilannekuva rinnakkaisista kehityshankkeista ja saadaan eväitä EU-tason vaikuttamiseen. Yhteinen viesti Eurooppaan nivoo yhteen tietopolitiikan ja koulutuksen. Lisääntyvä ymmärrys ja verkottuminen alan toimijoiden kanssa kasvattavat uutta liiketoimintaa ja parantavat EU-tason rahoitusmahdollisuuksia.

Tilannehuoneen konsepti muovautuu keväällä 2021

Kokeilujakson positiivisten kokemusten perusteella tilannehuonetta päätettiin jatkaa saman tien, ja Sitra lupautui huolehtimaan tapahtumajärjestelyistä.

Samalla on syytä tarkentaa ja selkeyttää toimintakonseptia. Toiminnan tavoitteet pitää sovittaa osallistujien kiinnostukseen ja mahdollisuuksiin osallistua. Pitäisikö tilaisuuksien olla jatkossa enemmän tietoa jakavia vai keskustelevia? Pitäisikö niitä suunnata myös uudenlaisten public-private-yhteistyöhankkeiden käynnistämiseen? Taustahaastatteluissa nousi esille myös tarve arvioida, olemmeko tekemässä oikeita asioita ja mahdollisuus esittää hankalia kysymyksiä. Tämä edellyttää luottamuksellista ja toisia kunnioittavaa ilmapiiriä.

”Keskustelun toivotaan elävän samalla, kun huomioidaan, että yhteistyö vaatii aikaa ja joustavuutta. Lisäksi oli raikasta kuulla, että kriittisyyttäkin kaivataan keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn”, Pia Adibe kuvaa.

Erilaisissa organisaatioissa joudutaan lisäksi pohtimaan saako työntekijä käyttää aikaansa tilannehuonetilaisuuksiin. Pienessä yrityksessä arvioidaan huolellisesti, mikä on kannattavaa työajan käyttöä. Julkishallinnossa puolestaan eteen voi tulla tilanne, että käsiteltävä aihe ei suoraan kuulu omaan toimenkuvaan. Tämä on kiinnostava kysymys sekä työelämän kehittymisen ja itseohjautuvuuden lisääntymisen kannalta että tutkimuksen näkökulmasta.

Kaikki aiheet eivät mahdu yhteen tilannehuoneeseen, joten erilaisia teemaryhmiä tulee perustaa tarpeen mukaan. Teemaryhmä edellyttää aktiivista kokoajaa, jotta verkostot eivät jää hajanaisiksi. Suomen kokoisessa maassa on kuitenkin melko helppoa koota samalla pelikentällä toimivia tai samasta aihepiiristä kiinnostuneita yhteisen pöydän ympärille.

Miten mukaan?

Datatalouden tilannehuoneita kehitetään verkoston Howspacessa. Minkä teeman parissa haluaisit työskennellä tai mistä kuulisit mielelläsi lisää? Liity keskusteluun ja jaa ajatuksesi tai kerää teemaporukka yhteen!

Kevään ohjelmaa suunnitellaan parhaillaan ja tarkempi aikataulu ja ilmoittautumisohjeet päivitetään tapahtumasivulle. Seuraavat Datatalouden tilannehuoneet pidetään tiistaiaamuisin klo 8.00-9.30 Teams-kokouksina:

26.1. Reaaliaikatalouden tilannekatsaus
9.2. Ekosysteemit datataloudessa

Esitysaineistot ja tallenteet aiemmista tilannehuoneista löytyvät Howspace-alustalta.

Sitran vierailijablogaukset antavat äänen eri alojen tulevaisuudentekijöille. Kirjoitukset eivät (välttämättä) kerro Sitran työstä, vaan ovat kirjoittajiensa ajatuksia ajankohtaisista asioista. Jukka Kyhäräinen toimii ekosysteemien ja yhteiskehittämisen asiantuntijana Verohallinnossa. Hän on työskennellyt 27 vuotta internet-pohjaisen viestinnän ja liiketoiminnan kehityshankkeissa.

AIHEET

Reilu datatalous

IHAN®-projektissa rakennetaan perustuksia reilulle datataloudelle, jossa menestyvät digitaaliset palvelut pohjautuvat luottamukseen ja tuottavat arvoa kaikille.

Kirjoittaja

Jukka Kyhäräinen

Tilannehuoneen kokeiluvaiheen käynnistäjä, Verohallinto

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?