Siirry suoraan sisältöön

Kuvaaja: Joanna Moorhouse

Julkaistu 28.03.2012

Yhteiskulutus mullistaa talouden

Yhteiskulutus tulee mullistamaan yhteiskuntaa yhtä suuresti kuin teollinen vallankumous! Se ei ole muotitrendi tai talouskriisin sivuvaikutus. Se on yhteiskunnallis-taloudellinen pohjavirta, joka tulee muuttamaan sekä sen, miten yritykset ajattelevat arvoistaan ja ansaintalogiikastaan, että sen, miten ihmiset täyttävät tarpeitaan.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Ennakointi ja Strategia, Sitra
Vesa-Matti Lahti (VTT) on johtava asiantuntija strategia ja ennakointi -yksikössä Sitrassa. Hän on aiemmin työskennellyt Euroopan komission tutkimuspääosastossa, Suomen Akatemiassa ja toimittajana esimerkiksi Helsingin Sanomissa sekä kirjoittanut tai toimittanut useita tietokirjoja. Hän oli mukana kirjoittamassa Maailman tila ja Suomi -kirjaa, joka voitti Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2000. Vuonna 2013 julkaistiin hänen ja Jenni Selosmaan yhdessä kirjoittama kirja Kaikki jakoon! Kohti uutta yhteisöllistä taloutta.

Ecobuild on yksi maailman suurimmista ekologiseen rakentamiseen keskittyvistä tapahtumista. Se järjestettiin 20.-22.3.2012 Lontoon jättimäisessä Excel-messukeskuksessa. Siellä oli yli 1500 näytteilleasettajaa.

Päällimmäinen huomio messuista oli aurinkoenergiaan keskittyvien yritysten keskeinen asema. Suuri osa näyttelytiloista oli heidän hallussaan. Erilaisia ja toistensa kanssa kilpailevia teknisiä aurinkoenergiaratkaisuja oli näytillä erittäin runsaasti.

Tapahtumaan kuului myös Britannian Green Building Councilin tukema konferenssi, jonka puhujat olivat maailmanluokkaa. Minusta mielenkiintoisin esitys oli Collaborative Consumption -kirjan kirjoittajalta Rachel Botsmanilta. En ollut ainoa kiinnostunut, sillä hänen esiintyessään konferenssisali oli ääriään myöden täynnä.

Yhteiskulutus – eli käyttöön perustuva talous, johon kuuluvat uusien kulutustapojen lisäksi uudenlaiset tuotantotavat – tulee Botsmanin mukaan mullistamaan asioita yhtä suuresti kuin teollinen vallankumous! Se ei ole mikään muotitrendi tai nykyisen talouskriisin aikaansaama sivuvaikutus. Sen sijaan se on yhteiskunnallis-taloudellinen pohjavirta, joka tulee muuttamaan sekä sen, miten yritykset ajattelevat arvoistaan ja ansaintalogiikastaan, että sen, miten ihmiset täyttävät tarpeitaan.

Botsmanin ja Roo Rogersin vuonna 2010 julkaistu Collaborative Consumption -kirja on saanut paljon kansainvälistä huomiota. Sen esittelemä yhteiskulutuksen idea oli yksi kymmenestä Time-lehden valitsemasta ideasta ”joka muuttaa maailman”.

Ilman papereita puhunut Botsman aloitti esitelmänsä linkittämällä yhteiskulutuksen nousun uuden teknologian mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Ilman uutta teknologiaa ei nykyisenkaltainen yhteiskulutus olisi mahdollista.

Botsmanin mukaan yhteiskulutus vaikuttaa sekä siihen, mitä me kulutamme, että siihen, miten me kulutamme. Yhteiskulutuksen hän määritteli traditionaaliseksi jakamiseksi, lainaamiseksi, kauppaamiseksi, vuokraamiseksi, lahjanantamiseksi ja vaihtamiseksi, jotka ovat kaikki uudelleenmääriteltyjä teknologian ja uudenlaisten vertaisryhmien kautta.

Taloudessa tämä tarkoittaa ainakin seuraavia asioita:
– Pian ei enää maksetakaan niin paljon tuotteen omistamisesta vaan sen käytöstä.
– Iso osa taloutta onkin käytettyjen tai aiemmin omistettujen tuotteiden jakamista ja kuljettamista sieltä, missä niitä ei tarvita, sinne, missä joku niitä tarvitsee.
– Samoista asioista kiinnostuneet ihmiset kerääntyvät yhteen jakaakseen vähemmän konkreettisia hyödykkeitä kuten aikaa, tilaa, taitoja ja rahaa.
– Tulevaisuudessa ihmisten luottotiedot tulevat olemaan vähemmän merkityksellisiä kuin heidän netissä olevat mainetietonsa, joista tulee uusi valuutta. Jakaminen on mahdollista vain, jos ihmisillä on luottamusta toisiinsa, ja mainetiedot kertovat muille, onko joku luottamuksen arvoinen. Jo nyt yhteiskulutukseen perustuvat liiketoiminnot, kuten esim. Airbnb, jossa ihmiset vuokraavat lyhytaikaisesti omia asuntojaan tai osia niistä tai muita yksityisiä tilojaan, toimivat nettiyhteisöissä, joissa annetaan lausuntoja jakamisen osapuolten luotettavuudesta. Nämä lausunnot ovat osa uuden valuutan perustaa.

Botsmanin mukaan 1900-lukua voidaan kutsua hyperkuluttamisen vuosisadaksi, mutta nyt meneillään olevaa vuosisataa tulee leimaamaan yhteiskulutus. Viime vuosisata voidaan tiivistää kolmeen sanaan: luotto, mainonta ja yksilöomistus. Kuluvan vuosisadan iskusanoiksi puolestaan muodostuvat maine, yhteisö ja jaettu käyttömahdollisuus.

Tähän kehitykseen kuuluu hienosti myös se, että yhteiskuluttaminen tehostaa ja vähentää tarvittavaa luonnonvarojen käyttöä. Me emme tarvitse lisää tavaraa vaan tarpeidemme tyydytystä. Botsman kuitenkin muistutti, että vähintään yhtä keskeistä on yhteiskulutuksen sosiaalinen puoli. Yhteiskulutus saa ihmiset tutustumaan toisiinsa ja oppimaan myös naapureidensa nimet (jos naapurustolla on esimerkiksi käytössään yhteisiä viljelypalstoja, yhteiskäyttöautoja tai vastaavia). Yhteiskulutus voi näin myös voimaannuttaa.

VESA-MATTI LAHTI, johtava asiantuntija, Energiaohjelma