Kuvaaja: Patrik Rastenberger

Julkaistu 12.03.2013

Yksilöllinen terveydenhoito on pian totta

DNA-testit ja itsediagnostiikka mullistavat terveydenhuollon
Kirjoittaja
Projektijohtaja, Ihminen edellä, Sitra

DNA-testit ja itsediagnostiikka mullistavat terveydenhuollon

Jo nyt ihmisten on mahdollista seurata terveydentilaansa, kuten veren sokeripitoisuutta tai verenpainetta biologisten mittareiden ja kännykän avulla.  Suurin mullistus terveydenhuoltoon on kuitenkin vasta tulossa geenitestien yleistymisen ja digitalisoitumisen myötä.  Jatkossa nanosensorit ilmoittavat kohonneesta sydäninfarkti- tai syöpäriskistä kännykkään, jolloin ehkäisevät toimet tai mahdollinen lääkitys voidaan aloittaa heti. 

Terveydenhoito on murroksessa, kun digitaalisessa muodossa oleva informaatio yhdistyy mobiiliteknologiaan. Oman terveydentilan seuranta ja analysointi on yhä helpompaa. Lähitulevaisuudessa yksilö voi itse tehdä diagnooseja sekä tallentaa terveystietonsa omaan henkilökohtaiseen sähköiseen terveystietopankkiinsa, josta löytyvät kootusti niin röntgenkuvat, kuntotestien tulokset, lääkärilausunnot, solunäytteet kuin omat geenitiedotkin. Yksilö itse päättää kenellä on oikeus katsoa tietoja ja miten tietojaan jakaa.  Yksilöstä tai kuluttajasta tulee aidosti osa terveysyhteisöä (medical community).

Uudet tietotekniset ratkaisut luovat kansalaisille mahdollisuuden ennakoida omaa sairastumisriskiään sekä hoitaa itse itseään –  toki yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.  Itsediagnostiikka ja täsmähoito ovat nousemassa uuteen merkitykseensä.  Lääkäriltä haetaan jatkossa  enää vahvistus omalle diagnoosille. Terveydenhuollon ammattilaisten aikaa vapautuu sairaiden hoitoon ja samalla säästyy kymmeniä tuhansia henkilövuosia.

Tämä merkitsee valtavaa muutosta perinteiseen terveydenhuoltoon, ennustaa professori Eric J. Topol, amerikkalainen sydänlääkäri ja geenitutkija uusimmassa teoksessaan The Creative Destruction of Medicine – how the digital revolution will create better health care. Ihmiset voivat paremmin ja ikääntyvät voivat asua kotonaan pidempään niin halutessaan. Topolin mukaan 50-70 prosenttia nykyisistä lääkärissäkäynneistä voidaan hoitaa tulevaisuudessa virtuaalisesti. Samalla terveysasemien ja sairaalarakennusten tarve vähenee kun potilaiden sairaalapäivät vähenevät. Terveydenhuollon kustannukset  laskevat dramaattisesti.

Omahoidon suosiota lisää luotettavien geenitestien ja dna-lukijoiden yleistyminen. Useimmissa sairauksissa geenivirheet lisäävät alttiutta sairastua eri tauteihin ja ympäristötekijöillä ja elintavoilla on ratkaiseva vaikutus taudin puhkeamiseen.  Jo nyt on mahdollista tilata oma geenianalyysi netistä. Tarvitaan vain sylkinäyte ja parin viikon kuluttua voit lukea omat geenitietosi netistä.  Tiedoista voit nähdä millaisiin eri sairauksiin kuten diabetekseen tai eri syöpätyyppeihin sinulla on keskimääräistä suurempi alttius sairastua. Geenitiedot auttavat myös löytämään kullekin yksilöllisesti soveltuvan lääkityksen.

Tähän asti yksilöllinen geenianalyysi on ollut suhteellisen kallis, mikä on jarruttanut sen laajamittaisempaa käyttöönottoa. USA:ssa on jo kehitetty prototyyppejä  laitteista, joiden avulla ihmisen koko genomin saa kartoitettua edullisesti. Markkinoille on tulossa kannettavia helppokäyttöisiä laitteita, jotka tunnistavat eri tauteja tai riskitekijöitä luotettavasti ilman asiantuntijan apua. 

Tulevaisuudessa on täysin mahdollista, että vauvojen genomit kartoitetaan rutiininomaisesti esim. neuvolakäynnin yhteydessä. Tuloksista voidaan analysoida alttius mm. äkkikuolemille, eri sairauksille sekä nähdä mitkä lääkkeet tehoavat ja mitkä todennäköisesti eivät.  Samalla tavoin myös korkean syöpäriskin omaavien henkilöiden kantasoluja voitaisiin varastoida jo etukäteen mahdollisia hoitoja varten.

Myös sydäninfarktien, samoin kuin syöpään sairastuvien määrä saattaa laskea dramaattisesti terveydenhuollon digitalisoituessa, Eric Topol toteaa.  Tutkimuksissa on havaittu, että tietyillä geenimuutoksilla on keskeinen merkitys sepelvaltimotautien, samoin eri syöpätyyppien kehittymiselle.  Korkean riskin omaavat henkilöt voidaan tunnistaa aikaisessa vaiheessa geenianalyysien perusteella ja heidän tilaansa voidaan seurata nanosensorien avulla. Sensori tunnistaa verestä geenimutaatiot, jotka saattavat olla merkki  lähestyvästä sydäninfarktista tai kehittyvästä syövästä. Tällöin sensori lähettää kännykään signaalin uhkaavasta vaarasta ja kehottaa aloittamaan ehkäisevät toimenpiteet.  Tulevaisuudessa on myös mahdollista, että sensori annostelee lääkityksen itsenäisesti oireen tunnistaessaan. Ja kaikki tämä on ehkä lähempänä kuin arvaammekaan.

 

 

Mistä on kyse?