sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Viime aikoina somen uutisfeedeihini on ilmestynyt paljon yhteiskunnallisia ja poliittisia kannanottoja – yrityksiltä. Yhdysvalloissa seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin liittyvä LGBT-kysymys on saanut sadoittain yrityksiä, joukossa muun muassa Coca-Cola ja Disney, ottamaan poliittisesti kantaa ja protestoimaan republikaanikuvernöörin ehdotusta. Yhtiöt uhkasivat vetäytyä Georgiasta ja suuret urheilutapahtumat olivat vaarassa peruuntua.
Ruotsissa puolestaan Spotifyn kaksikko Daniel Ek ja Martin Lorentzon kirjoittivat Ruotsin hallitukselle avoimen kirjeen, jossa he esittivät vaatimuksiaan: koulujen täytyy voida uudistua ja opettaa mm. koodausta, Ruotsi tuijottaa liikaa vanhojen teollisuusyritysten perään ja Tukholman seudulle tarvitaan lisää asuntoja. Kirjeessä sanottiin suoraan, että firma kilpailuttaa sijaintiaan: Tukholma tai New York. Maataan rakastava kaksikko haluaisi mielellään pysyä Ruotsissa, mutta nykyisellä politiikalla hallitus karkottaa uudet toimijat Atlantin yli.
Meillä yritysten suorat kannanotot ovat harvinaisempia, mutta on niitäkin joitain nähty. Esimerkiksi kiristyneen maahanmuuttokeskustelun yhteydessä HOK-Elanto otti #joulurauhaa mainoksellaan kantaa kansainvälisen Suomen puolesta. Felix viis veisasi boikottiuhasta, jolla suivaantuneet kuluttajat uhkasivat ketsuppiyritystä sen mainosten monikulttuurisuuden vuoksi.
Näemmekö tulevaisuudessa entistä enemmän yritysten suoria kannanottoja? Yhdysvaltalainen Time-lehti otsikoi aiheesta osuvasta muutama viikko sitten – yritykset alkavat tulla esiin poliittista kaapeistaan. Mistä tämä johtuu?
Ehkä yritykset ottavat tilaa poliittisesta tyhjiöstä, joka vaivaa monia länsimaita. Tyhjiö on syntynyt jonnekin päätöksenteon ja kinastelun väliin. Luottamus poliittisiin toimijoihin on, jopa Suomessa, heikentynyt. Jenkeissä taas kukoistavat poliittiset outsiderit. Luonnollisesti yritykset, kuten Spotify ovat aidosti myös huolissaan kotimaansa tilasta sekä mahdollisuuksistaan kasvaa ja työllistää. Ja ehkä yritysten politiikkasuosituksia tai kantoja ei ammuta alas niin herkällä tahdilla kuin niiden, joiden on totuttu istuvan päätöksenteon maailmassa.
Mutta yritysten politisoitumiseen vaikuttaa osaltaan myös kuluttajakäyttäytymisen muutos. Erityisesti jenkeissä puhutaan paljon milleniaaleista, jotka vaativat yrityksiltä entistä parempaa ja monipuolisempaa asiakaskokemusta. Tälle nettisukupolvelle ei useinkaan riitä vain kiva tuote, vaan sen käyttämisellä edustetaan nyt myös omia arvoja. Yhä useampi kuluttaja haluaa samaistua yritysten arvoihin ja yrityksille näistä uskollisista faneista tulee entistä tärkeämpi ryhmä – jakavathan he arvomaailmaansa ja elämäntyyliään näiden tuotteiden kautta sadoille ja tuhansille some-kavereilleen ja seuraajilleen. Yhdysvallat on ollut edelläkävijä kaikenlaisessa eettisessä brändäyksessä: Global Compact ynnä muut eettiset leimat ovat olleet tapa näyttää oma hyvyyttään. Mutta some-maailmassa leimat eivät enää riitä. Somessa asioita tapahtuu minuuteissa ja siinä pitää toimia per heti.
Kuluttajien arvojen vaikutus vaikuttaakin suoraan yritysten poliittiseen toimintaan. Perinteisesti yritykset ovat lähteneet liikkeelle yritysvastuun kautta, joka onkin edistynyt aika tyhjistä julistuksista lähemmäs konkretiaa. Kun yritys julistaa olevansa vaikkapa homoliittojen puolesta ja uhkaa vetäytyä kaupungista, jossa toimitaan sen arvoja vastaan, vaikutus on suora. Kyse on yhdestä kuluttajademokratian muodosta.
Lue lisää
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/yritys–ota-rohkeasti-kantaa/3pFfh5Qt?ref=twitter:09f9
http://time.com/4277505/why-more-companies-are-coming-out-of-the-political-closet/