sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Alueellinen kestävä ruokajärjestelmä
Päättynyt hankekokonaisuus 2017-2019
Pilotoimme ruokajärjestelmän kiertotaloutta Keski-Suomessa, Lapissa ja Itä-Suomessa. Mukana verkostossa oli myös Uusimaa ja Ahvenanmaa.
Mistä oli kyse?
Kiertotalouden mukainen kestävä ruokajärjestelmä syntyy yhdessä tekemällä. Tähän tarvitaan eteenpäin katsovia kuntia, alueita ja alueiden verkostoa. Alueellinen kestävä ruokajärjestelmä -hankkeilla haettiin vaikutuksia aluetalouteen, ruuan ympäristövaikutuksien vähentämiseen, muiden muassa kasvihuonekaasupäästöjen osalta, ja hävikkiin ruokajärjestelmän eri osissa, ravinteiden kiertoon, sekä ravitsemukseen. Tavoitteen saavuttamiseksi hyödynnetiin jo olemassa olevien hankkeiden ja kokeilujen tuloksia, ja kokemuksia sekä muuta alueilla syntynyttä tietotaitoa.
Sitran hankkeessa syntyi alueellisen ruuan kiertotalousverkosto, jossa oli mukana viisi aluetta: Lappi, Keski-Suomi ja Järvi-Saimaa sekä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön rahoittamana Ahvenanmaa ja ympäristöministeriön rahoittamana Uusimaa.
Keski-Suomi
Hankkeessa käynnistettiin Jyväskylän seutukunnan Proteiinipiilaakso. Proteiinipiilaakso tarkoittaa kiertotalouden periaatteita noudattavaa ruokajärjestelmää, joka perustuu tutkijoiden ja yrittäjien väliseen tiiviiseen yhteistyöhön. Proteiinipiilaaksossa verkotettiin toimijoita ja kokeiltiin vaihtoehtoisia toimintatapoja. Kokeiluissa yhteistyötä tehtiin muun muassa hamppu-, härkäpapu, ja kuhnurituottajien, yksityisten ja julkisten ruokapalveluiden sekä maitotalousyrittäjien kanssa. Hankkeessa toteutettiin viisi pilottikokonaisuutta, jotka sisälsivät eri määrän eri kokoisia kokeiluja toimijoiden tarpeesta ja mahdollisuuksista riippuen.
Hankkeessa syntyi monenlaista yhteistyötä. Paikallisesta kasviproteiinista tuli ruokapalveluille vaihtoehto liha- ja maitotuotteille sekä ulkomaiselle kasviproteiinille. Jatkuvuuden turvaamiseksi sekä tiedon jakamiseksi pystytettiin nettisivut ja sinne verkostoitumista tukeva Toveri-palvelu.
Kuntatapaamiset järjestettiin Laukaassa, Muuramessa, Uuraisilla, Saarijärvellä sekä Jyväskylässä. Kuntatapaamisissa syntyneiden verkostojen ansiosta Muuramen kouluissa syödään paikallista öljyhamppua, Laukaaseen on syntymässä mahdollinen hamppuyrityskeskittymä ja Saarijärvellä syntyneet järvikalakontaktit mahdollistavat paikallisen järvikalan käytön ruokapalveluissa.
Hankkeessa tehtiin yhteistyötä alueen opiskelijoiden kanssa. Yhteistyö käsitti muun muassa kasviproteiinireseptien kehittämisen yhteistyössä Gradian elintarvikealan opiskelijoiden kanssa.
Uudet proteiinit ja niitä hyödyntävät maukkaat ruuat tulivat jäädäkseen kuntien ruokalistoille. Hankkeessa luotua yhteistyötä jatkettiin Muuramessa ja oppeja viedään myös Helsinkiin.
Lappi
Hankkeessa kerättiin tietoa Lapin kala- ja porotalouden sivuvirtojen määristä sekä alueellisesta ja ajallisesta jakaumasta. Hankkeessa järjestettiin myös työpajoja ja toimijahaastatteluita, joiden avulla selvitettiin alueen kala- ja porotalousyrittäjien kiinnostusta ja kykyä lähteä jatkojalostamaan sivuvirtoja joko itsenäisesti tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi kerättiin osallistujilta määrällistä ja laadullista tietoa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti toimivan ekosysteemin kehittämisen mahdollisuuksista ja pullonkauloista kala- ja/tai porotalouden toimialalle.
Hankkeessa luotiin kala- ja porotalouden sivuvirtoja Lapissa esittelevä digitaalinen sovellus. Karttasovelluksen tavoitteena oli tuoda esiin sivuvirtojen lisäksi alueen toimijoiden sijainnit ja selvittää tämän avulla mahdolliset symbioosit. Sovelluksen teknisestä toteutuksesta vastasi Lapin ammattikorkeakoulun pLAB ohjelmistotekniikan labratorio (ei julkinen).
Itä-Suomi
Projektin tavoitteena oli laatia toimintamallit koskien kiertotaloutta ja luomutuotantoa tukevia innovatiivisia hankintoja, ruokatuotannon sivuvirtojen hyödyntämistä, hiilijalanjälkeä pienentäviä älykkäitä logistisia ratkaisuja, ravinteiden kierrätystä, villin ruuan arvostusta sekä tuotantojärjestelmien käyttöasteen nostoa ja uusiokäyttöä.
Tavoitteena oli löytää pienen alueen näkökulmasta ratkaisut siihen, miten ruokaa tuotetaan, jalostetaan ja kulutetaan alueella kestävästi. Kestävyyttä haettiin yhtaikaisesti ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmista.
Hanke toteutettiin suunnitelman mukaisesti erilaisilla pienillä kokeiluilla ja niillä etsittiin pienen kuntien kokonaisuuteen sopiva ratkaisu siten, että skaalaaminen on mahdollista. Hankkeessa toteutettiin 28 tavoitteisiin sidottua kokeilua, joista osa jäi pysyväksi ja osa lakkasi kokeilujakson päättymisen jälkeen.
Kuka oli mukana?
Sitra rahoitti hankkeita ja Sitran puolelta hankevastaavina olivat Hanna Mattila ja Merja Rehn. Keski-Suomen hankkeen toteutuksesta vastasivat Jyväskylän yliopisto ja Muuramen kunta. Lapin hankkeen toteutuksesta vastasivat Lapin yliopisto ja VTT. Itä-Suomen hankkeen toteutuksesta vastasivat Järvi-Saimaan Palvelut Oy ja Tamora Oy.
Ajankohtaista