Elektroniikka-alan parhaat kiertotalouden kuluttajakäytännöt

Elektroniikasta ja erilaisista laitteista on tullut erottamaton osa elämäämme. Laitteet helpottavat elämää, mutta tuovat mukana myös haasteita. Elektroniikkajäte on maailman nopeimmin kasvaa jätelaji. Vuonna 2019 eurooppalainen kuluttaja tuotti keskimäärin 16,2 kiloa elektroniikkajätettä vuodessa. Tästä jätteestä vain noin 40 prosenttia päätyi asianmukaiseen kierrätykseen.

Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää perustavanlaatuista muutosta tapaamme tuottaa, myydä ja käyttää materiaaleja ja tuotteita. Keskeinen kysymys on, kuinka luoda kestäviä tuotteita ja kuinka kehittää kiertotalousratkaisuja, jotka integroituvat ihmisten jokapäiväiseen elämään.

EU-tasolla päättäjät ovat tunnistaneet kuluttajakäyttäytymisen ja kiertotalouden. Uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa korostetaan kansalaisten roolia esimerkiksi elektroniikkajätteen kierrätysasteen nostamisessa, mutta kuluttajakäyttäytymisen merkityksestä kiertotaloussiirtymään oli edelleen hyvin vähän tutkimusta. Myös konkreettiset toimenpiteet puuttuivat.

Mitä saatiin aikaan?

Hankkeessa koottu eurooppalainen elektroniikan kestävän kulutuksen paneeli (Consumer Insight Action Panel, CIAP) keskittyi tukemaan erityisesti puhelimien ja tablettien kierrätystä ja korjausta. EU:n ensimmäinen laki elektroniikan korjausoikeudesta, eli ns. Right to Repair -laki tuli voimaan maaliskuussa 2021, ja seuraavassa vaiheessa lain piiriin tulevat myös älypuhelimet, tabletit, kannettavat tietokoneet ja muu kuluttajaelektroniikka.  

Paneelissa keskityttiin tutkimaan tapoja, miten kuluttajat saadaan sitoutettua tehokkaammin kiertotaloussiirtymään ja toteutettiin kolme elektroniikan kiertotalouskokeilua. Työssä haluttiin edistää erityisesti puhelimien ja tablettien kierrätystä, korjausta ja pitkäikäisyyttä. Itse hankkeeseen sisältyi myös katsaus kiertotalouden sosiaalisiin vaikutuksiin. Paneelin tavoitteena oli kerätä tietoa kuluttajakäyttäytymisestä ja välittää tietoa päättäjille, jotta kiertotalouteen päästään siirtymään nopeasti ja reilusti. 

Hankkeesta on julkaistu kaksi raporttia.  

• Consumer Insight Action Panel – Electronics Club Final Report tarjoaa yleiskatsauksen hankkeen toiminnasta, esittelee hankkeen kiertotalouskokeiluissa käytetyt menetelmät ja niiden tulokset sekä jakaa hankkeesta saadut opit ja havainnot, jotka tukevat elektroniikka-alan kiertotaloustyötä myös jatkossa.  
• Discussing the Social Impacts of Circularity -raportissa luodaan katsaus kiertotalouden sosiaaliseen ulottuvuuteen ja sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, joka yleisesti on jäänyt vähemmälle tarkastelulle kuin kiertotalouden taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus. Raportti perustuu hankkeessa tehtyyn kirjallisuuskatsaukseen sekä asiantuntijahaastatteluihin ja keskusteluihin. Raportissa on kerätty yhteen näkemykset tärkeimmistä nousevista teemoista, jotka liittyvät kierotaloussiirtymän sosiaaliseen ulottuvuuteen ja nostettu esille mahdollisia puutteita ja osa-alueita, joita olisi tärkeä ottaa jatkossa huomioon.  

Kuka oli mukana? 

Elektroniikkaklubin toiminnasta vastasi saksalainen The Collaborating Centre on Sustainable Consumption and Production CSCP -ajatushautomo. Paneelin toimintaa rahoitti Sitran lisäksi Saksan ympäristösäätiö DBU. Paneeli toimi tiiviissä yhteistyössä EU:n Circular Economy Stakeholder Platformin kanssa. Paneeli jäsenet edustivat monipuolisesti eurooppalaisia alan sidosryhmiä. Suomesta paneelissa oli mukana Kuluttajaliitto. Paneeliin haettiin suomalaisia jäseniä avoimella haulla syksyllä 2020. 

Elektroniikkaklubin lisäksi kestävän kulutuksen paneelit on perustettu myös tekstiileille ja pakkauksille.  

ihmiset

Lotta Toivonen

Asiantuntija, Luonto ja arki

ihmiset

Riikka Leppänen

ihmiset

Sari Laine

Johtava asiantuntija, Luonto ja arki