Kiertotalous osaksi päiväkotien arkea

Viime vuosina on kerätty runsaasti tutkimustietoa siitä, kuinka kaupungistunut elämäntapa ja ympäristö ovat muuttaneet ihmisten mikrobistoa ja heikentäneet vastustuskykyä. Ihmisen terveyttä ja ympäristön hyvinvointia voidaan edistää tukemalla yhteyttä luontoon, ja muokkaamalla ruokavaliota kasvivoittoisemmaksi. Kasvipainotteinen ruokavalio onkin yksi merkittävimmistä keinoista pienentää ympäristöjalanjälkeä sekä parantaa terveyttä.

Luontoaskel hyvinvointiin -hankkeen tavoitteena oli edistää hyvinvointia ja terveyttä päiväkodeissa tuomalla yhteen terveyttä edistävä ravitsemus, luonto ja kiertotalous. Tarkoituksena oli lisätä kasvipainotteista syömistä, vähentää ruokahävikkiä, vahvistaa ympäristötietoisuutta sekä kehittää kuntien ympäristötyön yhteistoimintaa. Käytännössä haluttiin tukea kiertotaloutta sekä lisätä terveydelle edullista mikrobistoa lasten elimistössä.

Mitä saatiin aikaan?

Hankkeen aikana syntyi Luontoaskel hyvinvointiin -toimintamalli päiväkotien luonto- ja ruokakasvatuksen lisäämiseksi sekä ruokahävikin vähentämiseksi. Malli tukee varhaiskasvatussuunnitelman mukaista oppimista, edistää lasten terveyttä sekä luo pohjan positiiviselle luonto- ja ruokasuhteelle. Toiminnan ydin ovat Luontoaskeleet, joihin sisältyvät monipuoliset luontokontaktit, kasvipainotteinen ruokailu, ruokakasvatus ja ruokahävikin minimointi. Käytännössä askeleita ovat esimerkiksi yrttien istuttaminen, lemmikkieläinvierailut, metsäretket ja leipominen.

Hanke toteutettiin yhdeksässä päiväkodissa Helsingissä, Oulussa, Lappeenrannassa ja Jyväskylässä. Hankkeen aikana järjestettiin henkilökunnan koulutuksia, lisättiin luontokontakteja, tehtiin muutoksia ruokalistoihin sekä kokeiltiin monipuolisempaa ruokatarjontaa. Esimerkiksi viikko-ohjelmia muutettiin siten, että ryhmät pääsevät säännöllisesti luontoon sekä osallistumaan ruoanlaittoon ja leivontaan. Lisäksi toteutettiin erilaisia ruokaan liittyviä leikkejä, kuten esitettiin ruokasalapoliiseja tai leikittiin mopojen tankkausta ”bioenergialla” (perunoilla). Myös sormiruokailu sallittiin. Ruokakasvatuskoulutuksiin osallistui yhteensä 75 henkilöä.

Hankkeessa edistettiin myös henkilökunnan tapaa suhtautua lasten ruokailuun, sääntöihin, lähiympäristöön, käsihygieniaan sekä luonnonmateriaaleilla ja mullalla leikkimisestä johtuvaan likaan. Lasten luontokontakteja lisättiin istuttamalla ja hoitamalla kasveja, yrttejä, kukkia ja juureksia sekä syömällä niiden antimia. Osassa päiväkodeista hankittiin myös kasvatuslaareja pihalle sekä tuotiin lemmikkejä vierailulle. Kaikki päiväkodit käyvät edelleen säännöllisesti metsässä ainakin 2-4 kertaa kuukaudessa. Päiväkodin omalla alueella tapahtuva luontomateriaaleilla, mullalla ja vedellä leikkiminen koettiin hyväksi keinoksi lisätä luontokontakteja

Luontoaskel-toiminta on ollut henkilökunnalle ja lapsille mielekästä. Lapset nauttivat ruoanlaittoon osallistumisesta ja istutusten hoidosta. Muutoksilla on lisäksi ollut positiivinen vaikutus lasten kasvisten syömiseen ja ruokahaluun. Lasten ruokailu ei kuitenkaan kotona muuttunut merkittävästi kokeilun aikana. Henkilökunta koki hyödyllisimpänä käytännön vinkin ruokakasvatuksen toteuttamisesta arjessa lasten kanssa.

Päiväkotien ja ruokapalveluyritysten välistä yhteistyötä onnistuttiin lisäämään säännöllisten tapaamisten kautta. Ruokahävikkiä onnistuttiin vähentämään kolmessa lounashävikkiä mitanneessa päiväkodissa. Hävikin mittaaminen koettiin päiväkodeissa hyödylliseksi, joskin hieman työlääksi. Ruokahävikkiin liittyvänä haasteena nousi esiin ruokamäärien arviointi ja epäselvyys säädöksistä, kuten ylijäämäruoan uudelleenkäytöstä. Tieto todellisista hävikkiluvuista koettiin kuitenkin herättelevänä sekä auttavan henkilökuntaa arvioimaan ruokamäärää.

Päiväkotien, kuntien ja ruokapalveluyritysten erilaisista toimintatavoista, ympäristöistä, resursseista ja kiinnostuksenkohteista johtuen päiväkotien suunnitelmat toteutettavista luontoaskeleista vaihtelivat. Päiväkodin ympäristöt asettivat jonkin verran rajoitteita luontokontaktien lisäämiselle, joten osa suunnitelluista askeleista on vielä toteuttamatta. Esimerkiksi uudet pihat ja tekonurmet luovat esteitä tuoda luonnonmateriaaleja pihalta päiväkotiin. Toiveissa on ollut, että uudet päiväkodit ja niiden pihat suunniteltaisiin erityisesti lasten näkökulmasta toimiviksi.

Lasten iholta otettiin mikrobinäytteet hankkeen alussa ja lopussa. Näytteitä säilytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, ja analysoidaan myöhemmin haettavalla erillisellä rahoituksella. Lisää tietoa hankkeen tavoitteista, menetelmistä ja tuloksista löytyy Luontoaskel hyvinvointiin -tutkimusraportista.

Kuka oli mukana?

Luontoaskel-hankkeen toteutti ja koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhdessä Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Sitra rahoitti hanketta ja hankevastaavana oli Sitran puolelta Merja Rehn.

Hankkeessa olivat lisäksi mukana Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Kansallinen Allergiaohjelma, Työterveyslaitos, WWF, Sydänliitto ja Valtion Ravitsemusneuvottelukunta. Hanketta rahoitti Sitran lisäksi maa- ja metsätalousministeriö. Ruokakasvatuskoulutuksista vastasivat Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry sekä kaksi ruokakasvatuksen tutkijaa Itä-Suomen yliopistosta.

Mitä seuraavaksi?

Jos ei merkittävää niin pois tai ei muokkausta, Vaikuttavuus jos on

ihmiset

Riku Sinervo

Johtava asiantuntija, Globaali yhteistyö, Kestävyysratkaisut