Terveysdatan hyödyntäminen TKI-toiminnassa

Tutkimus sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminta hyötyvät datan aiempaa paremmasta saatavuudesta. Hankkeilla kartoitetaan datan käytön pullonkauloja ja haetaan uudenlaisia ratkaisuja datan hyödyntämiseen.

Mistä on kyse?

Vauhdilla digitalisoituva terveydenhuolto tuottaa valtavat määrät dataa, jonka sujuva hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia kehittää yhä parempia palveluita, uusia lääkkeitä, hoitomuotoja ja ennalta ehkäiseviä ratkaisuja sekä ennen kaikkea parempaa hyvinvointia ihmisille.

Datan sujuvaan hyödyntämiseen liittyvät toimintamallit ja käyttömahdollisuudet hakevat muotoaan.

Hankkeilla kerätään kokemuksia datan hyödyntämisestä ja haetaan uusia käytännön ratkaisuja.

Käynnissä olevat hankkeet

Uudet menetelmät rintasyövän tunnistamiseen

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä maailmanlaajuisesti. Uusia työkaluja tarvitaan sairauden tunnistamiseen ja diagnosointiin kuvantamistuloksista.

Hankkeessa rakennetaan alusta, jonka avulla tutkijat voivat kokeilla uusia menetelmiä rintasyöpien tunnistamiseen erilaisista datajoukoista, kuten mammografia-aineistoista. Alustalle tulee julkisia, yksityisiä ja synteettisesti luotuja datajoukkoja sekä työkaluja eri menetelmien kokeilua varten. Lisäksi hankkeessa haetaan kansainvälisellä haastekilpailulla ratkaisuja rintasyövän tunnistamiseen mammografia-aineistosta tekoälyn avulla. Hankkeen on määrä päättyä 31.5.2023.

Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto, Arto Mannermaa etunimi.sukunimi(ät)uef.fi

Toimintamallit uusien lääkkeiden vaikuttavuuden seurantaan

Uusien lääkkeiden korvattavuuteen ja käyttöönottoon tarvittavat tiedot perustuvat nykyään kliinisten kokeiden tuloksiin. Käyttöönoton jälkeen hoidon tuloksia ei seurata terveydenhuollossa järjestelmällisesti.

Hankkeessa kokeillaan OMOP-tietomalliin (Observational Medical Outcomes Partnership) perustuvaa toimintamallia ja hajautettuja (engl. federated) analyysejä uusien lääkkeiden käyttöönoton jälkeiseen vaikuttavuuden seurantaan kolmen esimerkin avulla. Uusien toimintamallien avulla voidaan seurata lääkkeiden ja hoitotapojen vaikutusta käytännössä ilman, että yksilötason henkilötietoja jaetaan. Standardoidut tietomallit mahdollistavat tulevaisuudessa kansainvälisen yhteistyön lisänäytön kokoamiselle. Lopputuloksena muodostuvat prosessikuvaukset, toimintamallit ja näiden arviointi tullaan julkaisemaan tulosten valmistuttua. Hankkeen on määrä päättyä 31.12.2023.

Toteuttajat: Pirkanmaan hyvinvointialue, Tarja Laitinen, etunimi.sukunimi(ät)pirha.fi, HUS-yhtymä, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Fimea (Fimean uutinen 22.5.2023)

Päättyneet hankkeet

Lääketutkimusten pullonkaulat hyvinvointialueilla

Hankkeen lähtökohtana oli havainto, jonka mukaan lääkeyhtiöiden tuomat kliiniset lääketutkimukset vähenivät Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (nyk. HUS Yhtymä). Hankkeessa arvioitiin syitä huolestuttavalle suuntaukselle ja ehdotettiin tilannetta korjaavia toimenpiteitä.

Lääketutkimusten väheneminen on koko maan kattava ilmiö, eikä siis rajoitu vain HUSiin. Resurssien puute tutkimuksia toteuttavien lääkärien ja hoitajien osalta tunnistettiin keskeiseksi esteeksi. Tämä johtuu sekä tutkijoihin liittyvistä HUS:n sisäisistä vetovoimatekijöistä että julkisen rahoituksen niukkuudesta koko maassa. Kansallisia toimintamalleja ei ole toteutettu, eikä laajoja, yhteisiä suunnitelmia ole laadittu toimintaympäristön kehittämiseksi. Ehdotetut toimenpiteet kytkeytyvät näiden puutteiden korjaamiseen.

Hankkeen toteuttaja ja yhteyshenkilö: HUS, Pirkko Lepola, etunimi.sukunimi(ät)hus.fi

Potilastietojen sujuvampi hyödyntäminen hoidossa ja tutkimuksessa

Arkipäivän potilastiedon ja siitä johdetun tutkimusnäytön tarve ja merkitys ovat lisääntyneet terveystieteellisessä tutkimuksessa sekä osana potilaan yksilöllistä hoitoa ja tietojohtamista. Reaaliaikainen potilastietojen jakaminen ja yhdistäminen avaa erinomaiset mahdollisuudet hoitojen kehittämiseksi, mutta tällä hetkellä se on edelleen pulmallista. Tietoa voidaan hyödyntää tutkimuksessa vain, jos se on ehjää, kattavaa ja ilmaistu rakenteisesti standardoitujen kansainvälisten käsitteistöjen avulla.

Hankkeessa selvitettiin, miten potilasaineistot voitaisiin saada Varsinais-Suomen hyvinvointialueella nykyistä paremmin hyödynnettäväksi hoitotyössä ja myös mukaan kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin. Hankkeessa kehitettiin ratkaisu, algoritmi, jolla hyvinvointialueen potilasjärjestelmissä oleva data kyetään jatkossa automatisoidusti viemään tietokantoihin rakenteisessa muodossa ja jolla myös tulevaisuuden resepti- ja lääkemääräykset kyetään ylläpitämään rakenteistettuna datana.

Hankkeen oheistuloksena kehitettiin kansallista OMOP-tietomallia (Observational Medical Outcomes Partnership), jossa tiedot ilmaistaan kansainvälisesti yhdenmukaisella tavalla. Tämä tukee hyvinvointialueen liittymistä Euroopan lääkevirasto EMA:n käynnistämään DARWIN-hankkeeseen data-partnerina. Tavoitteena on, että hyvinvointialue kykenee nopeasti ja laadukkaasti vastaamaan EMA:lta tuleviin tutkimuspyyntöihin. OMOP-tietomalli avaa Suomen korkealaatuiset tietolähteet uudella tavalla kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin, niin akateemisiin kuin kaupallisiinkin.

Hankkeen toteuttaja ja yhteyshenkilö: TYKS, Minna Blomster, etunimi.sukunimi(ät)tyks.fi

Ota yhteyttä

Mistä on kyse?