Arviointikriteeristö: Miten tunnistaa kestävät elvytystoimet?

Ympäristöministeri Krista Mikkosen asettaman kestävän elvytyksen työryhmän tehtävänä on muun muassa valmistella lisätalousarvioon toimia, jotka auttavat taloutta elpymään ja vastaavat samalla ilmastokriisiin ja luonnon köyhtymiseen.

Kansainväliset instituutiot, kuten YK, Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Kansainvälinen energiajärjestö IEA ja Euroopan komissio sekä lukuisat yritysverkostot, ovat ilmaisseet vahvasti, että koronapandemian jälkeinen elvytys on tehtävä ekologisesti kestävällä tavalla. Myös johtavat taloustieteilijät vahvistavat, että kestävä elvytys on taloudenkin kannalta tehokkain tie toipumiseen.

Kestävän elvytyksen työryhmä tarkastelee erityisesti jälkihoitosuunnitelman toimia. Näihin toimiin on mielekkäämpää sisällyttää kestävyysnäkökulma kuin esimerkiksi suoriin kriisitoimiin terveydenhuollon kapasiteetin lisäämiseksi.

Kaikkia jälkihoitosuunnitelman toimia on katsottava siltä kannalta, miten ne tukevat hallitus­ohjelman tavoitteita siirtyä hiilineutraaliin kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen. Tämän takia työryhmä on laatinut kriteeristön, jota voidaan soveltaa toimenpiteiden arvioinnissa.

Jos päätetään tehdä yllä mainittujen tavoitteiden saavuttamista haittaavia toimia, tämän on oltava vakavan harkinnan tulos ja niiden vastineeksi tulee edellyttää esimerkiksi kestävyys­sitoumuksia. Esimerkki vastikkeellisuudesta on tuensaajan sitoutuminen päästöjen vähentämiseen kohti hiilineutraaliutta tai luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vähentämiseen.

Kriteeristöä on päivitetty 8.6.2020