Julkaistu 24.10.2017

Kuluttajan valinnat hiilijalanjälkensä pienentämiseksi

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää toimia koko yhteiskunnassa. Kotitalouksien osuutta kasvihuonekaasupäästöistä ja vaikutusmahdollisuuksia päästöjen vähentämisessä ei aina huomioida. Kuitenkin 72 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta. Suomalaisen tutkimuksen mukaan osuus on samaa luokkaa myös maassamme: kotitalouksien kulutus muodosti 68 % kotimaan loppukäytön kasvihuonekaasupäästöistä. Loput 32 % syntyivät julkisesta kulutuksesta ja investoinneista.

Tässä raportissa pyritään selvittämään, kuinka paljon tavallinen suomalainen voi pienentää kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä omilla valinnoillaan. Yhteen on koottu aiempien tutkimusten ja selvitysten tuloksia. Lähtökohtana ovat vuoden 2010 suomalaisen kulutusmenoista keskimäärin aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, 11,5 tonnia CO2e per henkilö. Vuosien 2000 ja 2013 välillä suomalaisen keskimääräiset päästöt vaihtelivat 9,6 tonnista 11,8 tonniin vuodessa. Henkilöä kohden lasketut kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt ovat Euroopan mittakaavassa korkeat, mutta pienemmät kuin esimerkiksi Australiassa tai Yhdysvalloissa.

Selvityksessä keskitytään sellaisiin päästövähennystoimiin, jotka ovat toteutettavissa olemassa olevilla teknologioilla ja ratkaisuilla. Tarkastellut ratkaisut liittyvät kulutuksen tärkeimpiin päästölähteisiin: asumiseen ja energiankäytön päästöihin, henkilöautoiluun ja ruokaan. Raportissa käsitellään myös tavaroiden ja palveluiden kulutusta. Tavaroiden ja palveluiden kohdalla haasteena on kuitenkin se, että kategoria muodostuu laajasta joukosta hyvin erilaisia tuotteita. Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt koostuvat asumisesta, liikkumisesta, ruoasta ja muista tavaroista ja palveluista. Kulutusnäkökulma tarkoittaa sitä, että huomioituna on suomalaisten kulutus riippumatta siitä, missä päin maailmaa tavarat on tuotettu. Näin ollen päästöissä ovat mukana koko jalostusketjun elinkaariset päästöt. Tässä raportissa esitetään keinoja vähentää kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä 11,5 tonnista 7,2 tonniin vuodessa. Vähennykset koostuvat asumisen, liikkumisen, ruoan ja muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksen valinnoista.

Kotitalouksien kulutusvalinnoilla on siis merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Valintoihin vaikuttaa monia tekijöitä, jotka estävät tai hidastavat vähähiilisen kulutuksen yleistymistä. Vähähiilistä kulutusta voidaan vauhdittaa esimerkiksi liiketoimintamallien muutoksilla (kulutuksen siirtyminen tuotteista palveluihin) ja informaatio-ohjauksella (kuten ympäristömerkit). Myös julkinen ohjaus vaikuttaa tuotekehitykseen. Tästä esimerkkejä ovat kodinkoneiden energiamerkinnät ja tiettyjen paljon energia kuluttavien lamppujen poistaminen markkinoilta. Informaatio-ohjausta ovat tuotemerkintöjen lisäksi kansalaisille suunnatut kampanjat ja työkalut, kuten hiilijalanjälkilaskurit.

Tässä raportissa pääpaino on kasvihuonekaasupäästöissä. Kulutuksen kestävyyttä, tai kestämättömyyttä, voidaan tarkastella myös muiden ympäristöjalanjälkien ja indikaattorien näkökulmasta.

Julkaisun perustiedot

Otsikko

Consumption choices to decrease personal carbon footprints of Finns

Tekijät

Marja Salo ja Ari Nissinen

Julkaisupaikka

Helsinki

Julkaisuvuosi

2017

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Sivumäärä

32 s.

ISBN (PDF)

978-952-11-4875-0

ISSN (PDF)

1796-1726 (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 30/2017)

Aihe

kotitaloudet, kuluttajat, kuluttajakäyttäytyminen, kestävä kulutus, kasvihuonekaasut, hiilijalanjälki, päästöt, vähentäminen, ohjauskeinot, asuminen, liikkuminen, ruoka, tavarat, palvelut

Mistä on kyse?