Näkemyksiä EU:n kiertotalousasetukseen liittyvistä poliittisista vaikutuskeinoista

Esipuhe

Eurooppa on astumassa uuteen aikakauteen, jossa taloudellista kestävyyttä, turvallisuutta ja ympäristön kestävyyttä ei voida enää tavoitella erillään toisistaan. Kuten Sitran Megatrendit 2026 -raportissa korostetaan, muutokset vallan, resurssien, teknologian ja yhteiskunnan kehityksessä yhdistyvät tavalla, joka vaatii Euroopalta voimakkaampaa vastausta.

Euroopan riippuvuus tuontiraaka-aineista on muuttunut strategiseksi heikkoudeksi, joka on tullut entistä näkyvämmäksi toimitusketjujen häiriöiden ja yhä pirstaloituneemman geopoliittisen ympäristön vuoksi. Samalla globaali kiertotalous kehittyy väärään suuntaan, kun taas raaka-aineiden louhinta ja ympäristöpaineet kasvavat edelleen.

Sitra on laatinut tämän muistion tukeakseen Euroopan unionin tulevan kiertotalousasetuksen onnistumista, joka on Euroopalle erittäin tarpeellinen aloite. Kiertotalouteen siirtymisen vauhdittaminen edellyttää älykästä sääntelyä.

EU:n kiertotalousasetuksesta aina ympäri maailmaa käytettävään laajennettuun tuottajavastuuseen suunta on selvä: lineaariset järjestelmät ovat menettämässä toimintansa oikeutusta. Sääntelyä ei siis tulisi pitää rajoitteena, vaan kiihdyttäjänä. Parhaimmillaan se luo tasapuoliset toimintaedellytykset, kannustaa innovaatioihin ja suojelee niitä, jotka ovat alttiimpia ympäristöhaitoille.

Data ja tekoäly muokkaavat sitä, mitä kiertotaloudella voidaan saavuttaa. Tekoälyn (AI) ja digitaalisten tuotepassien (DPP) kaltaiset työkalut parantavat jo nyt materiaaliketjujen läpinäkyvyyttä, jäljitettävyyttä ja tietopohjaa.

Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka laati kiertotalouden tiekartan, ja Sitra oli avainasemassa sen luomisessa ja toteuttamisen tukemisessa. Sitra on myös rahoittanut käytännön kokeiluja monille tarvittaville ratkaisuille ja ylläpitää nyt EU:n kiertotalouden resurssikeskusta (EU CERC).

Toivomme, että tämä muistio edistää eurooppalaista keskustelua tarjoamalla tulevaisuuteen suuntautuvia näkemyksiä ja käytännön suosituksia entistä kestävämmän ja kilpailukykyisemmän Euroopan luomiseksi.

Yhteenveto

Siirtyminen kiertotalouteen on pysähtynyt Euroopan Unionissa huolimatta nykyisistä politiikkatoimista. Syinä ovat erityisesti sekundääristen (eli kierrätettyjen tai uudelleenkäsiteltyjen) raaka‑aineiden hajanaiset markkinat, neitseellisiä materiaaleja suosivat heikot hintasignaalit sekä sääntelyyn liittyvät esteet. Tulevalla kiertotalousasetuksella (Circular Economy Act, CEA) on keskeinen rooli näiden haasteiden ratkaisemisessa: se voi yhdenmukaistaa sääntöjä, korjata huonosti toimivia markkinoita sekä vahvistaa korkealaatuisten kierrätysmateriaalien kysyntää ja tarjontaa.

Kiertotalousasetuksen odotetaan edistävän toimivien sisämarkkinoiden syntyä sekundäärisille raaka‑aineille tavalla, joka tukee investointeja, tuottaa mittakaavaetuja ja parantaa hintakilpailukykyä. Samalla sen tavoitteet ovat luonteeltaan strategisia, sillä asetuksen toimet vahvistavat kestävyyttä, kilpailukykyä ja turvallisuutta vähentämällä EU:n riippuvuutta kriittisten raaka‑aineiden tuonnista.

Tämä Sitran muistio tarkastelee ehdotettavan kiertotalousasetuksen mahdollisia poliittisia suuntaviivoja ja kuvaa, miten siitä voitaisiin kehittää keskeinen markkinoita muovaava väline Euroopan siirtymälle kiertotalouteen. Muistio lähestyy kiertotalousasetuksen tavoitteita systeemisestä näkökulmasta ja tunnistaa keskeiset vipuvaikutukset talouden eri osa‑alueilla. Se esittää suosituksia sekä kiertotalousasetuksen sisältöä koskevista ratkaisuista että sitä täydentävistä toimista, joita tarvitaan systeemisen muutoksen tukemiseksi.

Muistio korostaa, että kiertotalousasetuksen tulisi kannustaa arvokkaiden materiaalien säilyttämiseen EU:ssa ja investointeihin eurooppalaiseen kierrätys‑ ja jalostuskapasiteettiin sekä toimia johdonmukaisesti yhdessä olemassa olevan lainsäädännön kanssa, erityisesti kestävien tuotteiden ekologisen suunnittelun asetuksen ja kriittisten raaka‑aineiden asetuksen kanssa. Digitaaliset mahdollistajat esitetään keskeisinä välineinä läpinäkyvyyden, luottamuksen, laadun ja elinkaaren parantamisessa.

Muistio kiinnittää myös huomiota siihen, että kiertotalousasetuksen puitteissa olisi etsittävä synergiaetuja globaalien arvoketjujen, investointikumppanuuksien ja EU:n ulkopolitiikan kanssa.