Julkaisu
EU-päättäjä, keskity näihin seuraavina vuosina
Samuli Laita (Toim.) Työryhmä: Kristine Alanko, Laura Halenius, Tuuli Hietaniemi, Eero Jalava, Taru Keltanen, Johanna Kippo, Vesa-Matti Lahti, Rosa-Maria Mäkelä, Elina Ravantti, Ilkka Räsänen, Krista Takkinen
Julkaistu
6.5.2024
Tulevaisuustalolla on EU-päättäjille kahdeksan ehdotusta, joilla talous saa uutta nostetta, kun dataa osataan hyödyntää paremmin ja luontokadon torjunnasta syntyy liiketoimintaa sekä hyvinvointia. Samalla huoltovarmuutemme ja kriisinkestävyytemme paranee sekä demokratia vahvistuu ja kansalaisten mahdollisuus osallistua itselleen tärkeiden asioiden käsittelyyn paranee.
Eurooppa elää keskellä useita kriisejä, joista akuutein on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Merkittävät panostukset puolustukseen, harmaantuva väestö ja pahenevat ilmasto-ongelmat äärisäineen sekä luonnon köyhtyminen koettelevat taloutta ja ihmisten hyvinvointia. Riippuvuudet Kiinan materiaaleista ja tehtaista sekä yhdysvaltalaisesta teknologiasta nakertavat Euroopan mahdollisuuksia määrätä omasta tulevaisuudesta.
EU-päättäjien tulee nyt luoda vakautta monin eri tavoin. Sitra haluaa auttaa eurooppalaisia päättäjiä hahmottamaan valoisampaa tulevaisuutta sekä askelia sitä kohti. Kahdeksan ehdotusta, jotka ratkovat aikamme visaisimpia haasteita, pohjautuvat Sitran pitkäjänteiseen tulevaisuustyöhön.
Mikä on toivottava tulevaisuus?
EU-kansalaiset pääsevät hyötymään entistä enemmän demokratiasta ja saavat oikeaa tietoa. Heillä on uusia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan arkeensa. Lisäksi heillä on taitoja toimia informaatiotulvassa ja käytössä tekoälytyökaluja informaatiovaikuttamisen tunnistamiseen. Tämä kasvattaa hyvinvointia ja kykyä vastata hybridiuhkiin.
Osallistuminen on kiinteä osa EU:n virallista päätöksentekoprosessia. Se ylläpitää demokratiaa yhteiskuntajärjestelmänä ja tekee lainsäädännöstä laadukasta ja laajasti hyväksyttyä.
Miksi?
Demokratia toimii vain, jos ihmiset luottavat siihen, että osallistumalla voi vaikuttaa.
Tapamme käyttää yhä lisääntyvää tietoa muuttuu radikaalisti. Väärä tieto ja verkkohäirintä ovat huolenaiheita, jotka eivät hälvene tekoälyn yleistyessä.
Myös nuorten tulee kokea demokratia omakseen, jotta he osallistuisivat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Muutoin vaarana on, että heidän äänensä ja sitoutumisensa demokraattiseen järjestelmään heikkenevät edelleen.
Kansalaiset on saatava mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteiskunnan suuria muutoksia, kuten siirtymää maapallon kantokyvyn mukaiseen talouteen.
EU-kansalaiset voivat vaikuttaa teknologisen kehityksen suuntaan ja saavat digitalisaatiosta aitoja hyötyjä.
Palvelut paranevat, kun niiden kehittämisessä hyödynnetään tekoälyn käytön ja koulutuksen mahdollisuuksia.
Kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa digitalisaatioon on ollut heikkoa silloinkin, kun kehitys on vaikuttanut ihmisten arkeen.
Tällä hetkellä digitaalisissa ympäristöissä valtaa käyttävät etenkin suuret teknologiayhtiöt. Kansalaisten on saatava vaikuttaa heitä koskevaan teknologian kehitykseen.
Luottamus tekoälyyn on arvioitu heikoksi. Vaarana on, ettei tekoälyä käytetä työn tuottavuuden lisäämisessä ja yhteiskunnallisten ongelmien – kuten kestävyyskriisin – ratkaisemisessa.
Eurooppa on noussut Kiinan ja Yhdysvaltain rinnalle datatalouden kehityksessä, ja perustana on eettisesti tuotteita ja palveluja tuottava reilu datatalous.
Eurooppa on turvannut kilpailukykynsä ja taloutensa toimintavarmuuden panostamalla vahvasti ja strategisesti kriittisiin teknologioihin, eikä ole enää riippuvainen ulkovalloista keskeisissä teknologioissa.
Datan hyödyntäminen on yleistynyt ja monipuolistunut eri toimialoilla, ja se on parantanut työn tuottavuutta. Yritykset osaavat toimia uudistuneen datasääntelyn mukaan ja innovoivat kilpailukykyistä datavetoista liiketoimintaa.
Eurooppa on takamatkalla dataa hyödyntävän talouden kehityksessä. Tämä on uhka EU:n talouden toimintavarmuudelle sekä kilpailukyvylle geopoliittisesti jännitteisessä tilanteessa. Unionista uhkaa tulla riippuvaisempi muiden hallitsemista teknologioista ja raaka-aineista.
Datasääntely on monimutkaista. EU:n on ratkottava, miten kaikenkokoiset yritykset pystyvät noudattamaan sääntöjä sujuvasti samalla kun ne pyrkivät säilyttämään innovatiivisuutensa ja kilpailukykynsä.
EU:n on vahvistettava kykyään toimia riippumattomasti luovan tekoälyn kehittämisessä, jotta uusilta riippuvuuksilta digijätteihin vältytään.
EU-kansalaiset saavat parempaa hoitoa omiin terveystietoihinsa pohjautuen olivatpa he missä päin EU:ta tahansa.
Yritykset ja tutkijat hyödyntävät terveydenhuollossa syntynyttä dataa, kun he kehittävät digitalisoituneen terveydenhuollon palveluita, tuotteita ja ennaltaehkäiseviä ratkaisuja.
EU:n terveyspalveluiden sisämarkkina on toimiva ja tehokas. Digitaalisia terveyssovelluksia ja potilastietojärjestelmiä voidaan myydä Euroopan laajuisesti.
Jos terveysdataa voidaan hyödyntää unionin jäsenmaiden välillä, saadaan terveyshyötyjä ja parempaa hoitoa sekä voidaan ehkäistä pandemioita
Terveysdatan hyödyntämiseen yrityksissä ja tutkimuksessa on lainsäädännöllisiä ja käytännön esteitä. Sujuvat, yhdessä sovitut käytännöt vahvistaisivat Euroopan kilpailukykyä tutkimuksessa ja innovaatioissa.
Tekoälyn käytön lisääminen terveydenhuollossa auttaisi tarjoamaan parempia teknologia-avusteisia digitaalisia palveluita.
EU on luonut kiertotalouden mukaiset sisämarkkinat, minkä seurauksena sen strateginen autonomia ja omavaraisuus ovat vahvistuneet, suomalaiset ja eurooppalaiset kiertotalousyritykset menestyvät maailmalla ja kuluttajat hyötyvät pitkäikäisemmistä tuotteista. Uusia työpaikkoja on syntynyt ja hyvinvointi on kasvanut ilman luonnonvarojen ylikulutusta.
Kuluttajat saavat aiempaa helpommin tietoa tuotteista.Kasvanut läpinäkyvyys tuotetiedoissa on lisännyt liiketoiminnan vastuullisuutta ja nopeuttanut siirtymistä luonnonvaroja säästävään kiertotalouteen.
Tällä hetkellä EU:n materiaalien kiertotalousaste on pieni, alle 12 prosenttia. Materiaalien haaskauksesta kärsii niin Euroopan talous, huoltovarmuus, ilmasto kuin luonto – maanosan kokonaisturvallisuuskin.
Kun kiertotalous kehittyy, riippuvuutemme esimerkiksi Kiinan tuottamista kriittisistä raaka-aineista vähenee. Raaka-aineet, joita käytetään esimerkiksi puhelimissa, sähköautoissa, tuuliturbiineissa ja puolustusteknologiassa, saadaan pidettyä kierrossa.
Eurooppalaiset pellot voivat hyvin. Ne kestävät lisääntyviä sään ääriolosuhteita ja tuottavat eurooppalaisille nykyistä parempia satoja. Se mahdollistaa Euroopan oman ruuantuotannon paremmin myös kriisioloissa.
Euroopan maaperä on terve: se sitoo tehokkaasti hiiltä ja aiheuttaa nykyistä vähemmän vesistöpäästöjä.
Kaksi kolmasosaa Euroopan maaperästä on nyt huonossa kunnossa ja altis sään lisääntyville ääri-ilmiöille. Monet nykyiset viljelykäytännöt heikentävät tilannetta.
Uudistusten avulla Euroopan huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus paranee, kun esimerkiksi lantaa jalostetaan lannoitteiksi ja biokaasuksi sekä ruuantuotannon riittävä määrä varmistuu
Kestävästi tuotetulle ruualle on kasvavat markkinat, joilla Suomen kannattaa olla mukana. Suomi on jo kehityksen eturintamassa mm. Carbon Action -hiiliviljelykokeilulla.
Luonto tarjoaa meille elintärkeitä palveluita, kuten ruokaa, energiaa, veden puhdistusta, lääkekasveja, hiilen sidontaa ja ravintokasvien pölytystä. Eurooppa kukoistaa, kun sen talouden ja hyvinvoinnin pohja on turvattu.
Luonnon tila Euroopassa heikkenee. Se vaarantaa talouden ja hyvinvoinnin pohjan. Euroopan keskuspankin mukaan 75 prosenttia pankkilainoista myönnetään yrityksille, jotka ovat riippuvaisia vähintään yhdestä luonnon tarjoamasta palvelusta.
Luonnon arvo täytyy tehdä näkyväksi, jotta luontopääomaa ei kuluteta yli varojen.
Julkisia varoja säästyy ja uutta tuottavaa liiketoimintaa syntyy niin sanotuilla luontopohjaisilla ratkaisuilla. Ne ovat innovaatioita, joissa luonto ja sen tarjoamat palvelut otetaan ihmisen kumppaniksi ratkomaan yhteiskunnallisia ongelmia.
Eurooppa irrottautuu kalliista, tuontiriippuvuutta aiheuttavasta fossiilitaloudesta. Tilalle rakennetaan uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja energiansäästöön nojaava kriisinkestävä talous.
Tieteellinen tieto ilmastokriisin etenemisestä edellyttää nopeita ja määrätietoisia toimia. Euroopassa nähdään enenevässä määrin sään ääri-ilmiöitä, jotka vaarantavat sekä ihmisten hyvinvoinnin että maanosan taloudellisen menestyksen.
Suomi hyötyy energiasiirtymästä merkittävästi maahamme kohdistuvien investointien kautta.
EU-päättäjien on uskallettava katsoa rohkeasti kauas tulevaisuuteen ja luoda vakautta sekä hyvinvointia jatkossakin. Tulevaisuustalo Sitra haluaa auttaa hahmottamaan valoisampaa tulevaisuutta sekä askelia sitä kohti.
Sitralla on EU-päättäjille kahdeksan ehdotusta, joilla demokratia vahvistuu ja kansalaisten osallisuus paranee. Talous saa uutta nostetta, kun dataa osataan hyödyntää paremmin yrityksissä ja luontokadon torjunnasta syntyy liiketoimintaa. Samalla huoltovarmuutemme paranee ja kriisinkestävyytemme myös yhä digitalisoituvassa maailmassa lisääntyy.Kahdeksan ehdotusta jotka auttavat voittamaan aikamme visaisimpia haasteita, pohjautuvat pitkäjänteiseen tulevaisuustyöhön. Ehdotukset ovat:
EU:s ledare måste våga se långt in i framtiden och fortsätta att skapa stabilitet och välstånd. Sitra vill hjälpa dem att se en ljusare framtid och stegen mot den.
Sitra har åtta rekommendationer till EU:s beslutsfattare för att stärka demokratin och förbättra medborgarnas delaktighet. Ekonomin får en skjuts av bättre dataanvändning i affärslivet och affärslivet av att vi bekämpar förlusten av biologisk mångfald. Samtidigt kommer vår försörjningstrygghet att förbättras och vår motståndskraft mot kriser att öka, även i en alltmer digital värld.
Åtta förslag som ska bidra till att lösa vår tids mest akuta utmaningar bygger på Sitras långsiktiga arbete för framtiden. Förslagen är följande:
EU leaders must have the courage to look far into the future and continue to create stability and prosperity. Sitra wants to help them see a brighter future and the steps towards it.
Sitra has eight recommendations for EU decision-makers to strengthen democracy and improve citizen participation. The economy will get a boost from better use of data in business and the fight against biodiversity loss will become a business opportunity. At the same time, our security of supply will improve and our resilience to crises will grow, even in an increasingly digital world.
The eight proposals are based on Sitra’s long-term work for the future and tackle the most pressing challenges of our time. The proposals are:
Sitran ehdotukset paremman Euroopan ja Suomen rakentamiseksi
Sitra
Helsinki
2024
12
978-952-347-376-8
2737-1042 (verkkojulkaisu)
työpaperi