julkaisut

Vastuullisuuden tulevaisuus

Miten vastuullisuus kohtaa kestävyyden ja vaikuttavuuden?

Kirjoittajat

Eeva Hellström

Johtava asiantuntija, Ennakointi ja strategia, Sitra

Pinja Parkkonen

Asiantuntija, Strategia, Sitra

Julkaistu

Vastuullisuus on vahvistuva trendi. Käsitykset vastuullisuudesta muuttuvat kuitenkin jatkuvasti. Viime vuosina etenkin kestävän kehityksen sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaatimukset ovat nousseet vastuullisuuden vaatimusten rinnalle.

Organisaatiot, jotka pyrkivät vastaamaan vastuullisuuden, kestävyyden ja vaikuttavuuden odotuksiin, törmäävät usein siihen, että näihin käsitteisiin liittyvä toiminnan kenttä on vähintäänkin sekava. On aika pohtia, miten vastuullisuus kohtaa kestävyyden ja vaikuttavuuden – tulevaisuussuuntautuneesti.

Tämä raportti on rakentunut tavoitteelle hahmottaa, miten vastuullisuutta voidaan kehittää entistä kokonaisvaltaisemmaksi, vaikuttavammaksi ja tulevaisuussuuntautuneemmaksi. Jäsennämme miten nykyisiä vastuullisuus-, kestävyys- ja vaikuttavuuspyrkimyksiä voidaan tarkastella yhteisessä viitekehyksessä. Pohdimme myös, miten aikamme viheliäiset ongelmat, nopea muutos ja kehityksen epäjatkuvuudet haastavat uudistamaan käsityksiä vastuullisuudesta jatkossakin.

Aluksi paneudumme raportin kolmeen ydinkäsitteeseen erikseen.

1. Vastuullisuudella on yrityslähtöiset juuret. Yritysten yhteiskuntavastuullisuus (lyhemmin yritysvastuu) syntyi alkujaan yritysmaailman reaktiona yritysten toimintaan kohdistuviin vaatimuksiin, joissa kansalaisjärjestöt ja media toimivat merkittävinä kirittäjinä.

Tänä päivänä vastuullisuus kytkeytyy yhä voimakkaammin yrityksen arvonmuodostukseen ja nähdään kuluerän sijaan sijoittajia kiinnostavana investointina. Yritysten vastuullisuusraportointi on pääosin vapaaehtoista, ja yritysten vastuullisuustyön tueksi on syntynyt lukuisa joukko erilaisia vastuullisuusstandardeja ja raportointimalleja. Vastuullisuusraportoinnin viidakko on rehevöitynyt.

Julkiset organisaatiot eivät tyypillisesti ole raportoineet yhteiskuntavastuustaan samalla tapaa kuin yritykset. Niiden tehtävät ovat usein lakisääteisiä, jolloin julkisten organisaatioiden on usein ajateltu jo lähtökohtaisesti toimivan vastuullisesti.

2. Kestävä kehitys on julkisella sektorilla jo pitkään asemoitunut tärkeäksi yhteiskunnalliseksi ja poliittiseksi tavoitteeksi. Organisaation omaan toimintaan kohdistuvien kestävyysraporttien sijaan julkinen sektori on usein tuottanut kansallisen tai alueellisen tason raportteja. Tänä päivänä globaali Agenda 2030 -ohjelma jopa velvoittaa hallitukset tähän. Suomessa myös monet kunnat ja kaupungit ovat ottaneet edelläkävijäroolia Agenda 2030:n toteuttamisessa.

Agenda 2030:n myötä kestävä kehitys on toiminut yhä tärkeämpänä vastuullisuustyön kirittäjänä myös yrityksissä. Kestävän liiketoiminnan strategiat ovatkin viime vuosina laajentuneet riskienhallinnan, kustannustehokkuuden ja erottautumisen strategioista yhä enemmän kohti strategioita, joissa kestävän kehityksen edistäminen nähdään osana yrityksen olemassaolon tarkoitusta ja strategista päämäärää.

3. Vaikuttavuutta tarkastellaan organisaatiossa usein tuloksellisuuden näkökulmasta. Kyse on tällöin siitä, kuinka hyvin jokin toimintamalli tai prosessi tuottaa tavoitteen mukaisen tuloksen. Monet yhteiskunnallisen muutoksen kentällä työskentelevät toimijat tavoittelevat kuitenkin tuloksellisuuden ohella laajempaa ja pitkäjänteisempää yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkeminen vastuullisuuden osatekijänä on ollut luontevinta julkiselle sektorille, joka jo lähtökohtaisesti tavoittelee yhteiskunnallista hyötyä. Yrityksissä yhteiskunnallinen vaikuttavuus voi muodostua tulevaisuuden kilpailueduksi. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus yrityksen strategisena tavoitteena haastaa kuitenkin käsitykset arvonluonnista – siitä kenelle arvoa luodaan ja miten.

Näistä käsitteistä – vastuullisuudesta, kestävyydestä ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta – on monia tulkintoja, joten käsitteet voidaan myös yhdistää toisiinsa monin eri tavoin. Vastuullisuus näyttäisi kuitenkin yhteiskunnallisessa keskustelussa nousevan kattokäsitteeksi, jonka kautta muita näkökulmia voidaan jäsentää ja tarkastella.

Useiden organisaatioesimerkkien pohjalta rakennamme vastuullisuutta, kestävyyttä ja vaikuttavuutta yhteen kokoavan viitekehyksen, jossa on seitsemän vastuullisuusviitekehyksiin tyypillisesti kuuluvaa osa-aluetta: 1) Vastuullisuuden tarkoitus, 2) toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus, 3) sidosryhmäsuhteet, 4) oman toiminnan suorat vaikutukset, 5) johtamis- ja hallintamalli, 6) henkilöstö sekä 7) vastuullisuusjohtaminen.

Vastuullisuusvaatimukset näissä osa-alueissa näyttäytyvät hyvin erilaisina riippuen siitä, onko pyrkimyksenä organisaation oman toiminnan suorien vaikutusten (jalanjäljen) yhä parempi hallinta, vaiko organisaation yhteiskunnallisen vaikuttavuuden (kädenjälki) vahvistaminen suhteessa aikamme kestävyyshaasteisiin. Edelläkävijäorganisaatiot toteuttavat näitä lähestymistapoja rinnakkain.

Lopuksi herätämme keskustelua siitä, miten vastuullisuusajattelu muuttuu, kun tarkastelemme sitä aikamme kompleksisten ja syvällistä muutosta edellyttävien ongelmien sekä tulevien sukupolvien tarpeiden näkökulmasta. Esitämme keskustelun herätteeksi kymmenen kysymystä tulevaisuuden vastuullisuuden hahmottamiseksi:

Millaisiin lähtökohtiin tulevaisuuden vastuullisuusajattelu perustuu?

1. Kenelle tulevaisuudessa ollaan vastuullisia ja millä aikajänteellä?

2. Millaiset arvot määrittävät vastuullisuuskäsitystä tulevaisuudessa?

3. Millä käsitteillä vastuullisuudesta puhutaan tulevaisuudessa?

Millaisia vastuullisuusvaatimuksia esitetään tulevaisuudessa?

4. Mihin tulevat sukupolvet kiinnittäisivät huomiota arvioidessaan tämän päivän vastuullisuutta?

5. Miten talousjärjestelmämme voisi uudistua vastuullisuutta paremmin tukevaksi?

6. Miten huomioidaan erilaisten ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten vastuullisuusvaatimusten keskinäisvaikutukset?

7. Miten vastuullisuutta rakennetaan yllätysten ja epäjatkuvuuksien maailmassa?

Miten ja kenen kanssa vastuullisuustyötä tehdään tulevaisuudessa?

8. Mihin asti organisaation vastuun tulisi ulottua arvoketjussaan, toimialallaan ja yhteiskunnassa?

9. Millaiset vastuullisuustyön mallit voisivat tukea yhteisöllistä vastuunkantoa?

10. Millaista valtaa vastuullisuus luo, ja kenellä on valtaa määritellä vastuullisuutta?

Ota yhteyttä

Julkaisun perustiedot

Otsikko

Vastuullisuuden tulevaisuus

Alaotsikko

Miten vastuullisuus kohtaa kestävyyden ja vaikuttavuuden?

Tekijät

Eeva Hellström ja Pinja Parkkonen

Julkaisupaikka

Helsinki

Julkaisuvuosi

2022

Julkaisija

Sitra

Sivumäärä

54

ISBN (nid.)

978-952-347-289-1

ISBN (PDF)

978-952-347-288-4

ISSN (nid.)

1796-7104

ISSN (PDF)

1796-7112

Sarja

Sitran selvityksiä

Julkaisun numero

214

Mistä on kyse?