Rahoitushaku: Tekoälyratkaisujen skaalaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa

Huom! Tarkennus 23.1. klo 12.45: Rahoitettavien hankkeiden toteutusaikavälin puuttuva vuosiluku on lisätty rahoitushakusivulle. Hankkeen toteutuksen aikaväli on 1.6.2026-31.12.2027.

1. Mistä on kyse?

Tekoäly tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia vapauttaa sote-alan ammattilaisten työaikaa hallinnollisista ja toistuvista töistä ihmisten kohtaamiseen ja tärkeimpiin tehtäviin. Tekoäly voi esimerkiksi vapauttaa lääkärin työaikaa potilastietojen manuaalisesta kirjaamisesta inhimilliseen vuorovaikutukseen tai sen avulla voidaan sujuvoittaa asiakkaiden ohjaamista oikeiden palveluiden piiriin.

Kun uutta teknologiaa otetaan fiksusti laajamittaiseen käyttöön, voidaan parantaa sotepalveluiden tuottavuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palveluita voidaan järjestää kustannustehokkaasti ja samalla parantaa hoidon laatua sekä kansalaisten hyvinvointia.

Vuonna 2024 Sitra rahoitti useita hyvinvointialueiden ja yritysten yhteistyönä toteutettuja tekoälykokeiluja. Kokeilut tuottivat hyviä tuloksia: esimerkiksi potilastietojen tekoälyavusteinen kirjaaminen nopeutti ammattilaisen työtä ja vapautti aikaa vuorovaikutukseen potilaan kanssa. Tekoäly saattoi tuottaa jopa ihmisläheisempää ja potilaan kannalta ymmärrettävämpää tekstiä kuin mitä lääkärit ammattilaisina tekivät.

Tekoälyn kokeilemisesta ja käyttöönotosta on jo yli 200 esimerkkitapausta hyvinvointialueilla, HUS-yhtymässä ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa (jatkossa kaikkiin viitataan sanalla hyvinvointialue). Hyvinvointialueiden omistaman kehitysyhtiön UNA Oy:n selvityksen mukaan näistä noin 50 on edennyt ainakin paikalliseen tuotantokäyttöön.

Arvokkaiden kokeilujen jälkeen tarvitaan määrätietoista siirtymää onnistuneiden ratkaisujen laajemmaksi levittämiseksi – sekä hyvinvointialueiden sisällä että niiden välillä. Ratkaisujen skaalaaminen on merkittävä, erillinen investointi, joka vaatii toimintamallien kehittämistä ja juurruttamista, koulutusta, viestintää ja ratkaisujen integroimista uusiin järjestelmiin. Se voi olla kokeilua työläämpää, mutta vain skaalaamalla saavutetaan ne vaikuttavuus- ja tehokkuushyödyt, joita sotealalla tarvitaan. Vaikutusten systemaattinen mittaaminen on olennainen osa uudistumista – se ohjaa jatkokehitystä ja varmistaa, että panostukset kohdistuvat oikein.

Tällä rahoitushaulla Sitra vauhdittaa tekoälyratkaisujen skaalaamista hyvinvointialueilla. Rahoitushaku kytkeytyy osaksi Sitran laajempaa panostusta, joka tähtää yhdessä kumppaneiden kanssa julkisen sektorin tuottavuuden merkittävään parantumiseen datan ja tekoälyn avulla.

Nyt avatun rahoitushaun lisäksi Sitra on käynnistänyt myös pitkäaikaisen haun, jolla etsitään julkisen sektorin tuottavuutta merkittävästi parantavia läpimurtouudistuksia. Niillä tarkoitetaan dataa ja tekoälyä hyödyntäviä uudistuksia, joiden välittömät tuottavuushyödyt ovat vähintään 10 miljoonaa euroa ja joiden hyödyt ovat skaalattavissa vähintään kymmenkertaiseksi.

Rahoituksen määrä ja jakautuminen

Tässä rahoitushaussa on jaossa yhteensä noin 1 000 000 euroa. Yhdelle hankkeelle voi hakea enintään 1 000 000 euron rahoitusta. Rahoitusta voidaan myöntää hakemusten perusteella 0–5 hankkeelle.

Jos Sitra ei saa kriteerit täyttäviä rahoitushakemuksia, rahoitus voidaan jättää jakamatta.

Sitran rahoitusosuus voi olla enintään 50 prosenttia hakijakonsortiolle aiheutuvista hankkeen kokonaiskustannuksista. Hyvinvointialueen rahoitusosuus voi kattaa myös palkkakustannuksia.

2. Rahoitettavien hankkeiden sisältö

Millaisia hankkeita haemme?

Rahoitamme hankkeita, joissa tavoitteena on laajentaa tai levittää jo toimiviksi todettuja tekoälypohjaisia ratkaisuja sote-palveluiden tuottavuuden parantamiseksi. Ratkaisu voi liittyä mihin tahansa käyttökohteeseen, kunhan se edistää tuottavuutta, vaikuttavuutta ja hyötyjä laajemmassa mittakaavassa. Tekoälyratkaisut voivat esimerkiksi liittyä palvelupolkujen sujuvoittamiseen, manuaalisen työn automatisointiin tai muihin tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Rahoitukseen soveltuvat hankkeet, joissa on:

• Tuote, konsepti tai valmis ratkaisu: Rahoitus kohdistetaan tuotteiden tai jo todennettujen menetelmien käyttöönoton laajentamiseen. Ratkaisu on jo pilotoitu vähintään yhdessä sote-organisaatiossa ja sen hyödyt on todennettu (esim. läpimenoaika, työaikasäästö, euromääräinen kustannusten säästö, työn laatu).

• Korkea skaalauspotentiaali: Ratkaisu tulee olla laajennettavissa ilman, että kustannukset kasvavat samassa suhteessa. Ratkaisun tulee hyödyntää yhteisiä rajapintoja ja standardeja, jotta se on monistettavissa eri ympäristöihin.

• Toimintamallien muutossuunnitelma: Ratkaisu muuttaa nykyisiä prosesseja, toimintamalleja ja työskentelytapoja siten, että esimerkiksi henkilöstön työaikaa vapautuu, päällekkäisyydet vähenevät tai palvelun laatu paranee.

• Käyttöönotto- ja juurruttamissuunnitelma: Hanke sisältää selkeän suunnitelman ja aikataulun siitä, miten ratkaisu tulee osaksi normaalia toimintaa rahoituskauden jälkeen ja miten sen käyttöä laajennetaan edelleen.

• Vaikutusten todentaminen ja seuraaminen: Hankkeelta edellytetään suunnitelmaa tuottavuuden ja/tai vaikuttavuuden mittaamisesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Mittareina voivat olla esimerkiksi prosessien läpimenoaika, henkilöstön työajan säästö, kustannusvaikutukset ja palvelun laatu.

Mitä edellytämme hankesuunnitelmalta?

Hankesuunnitelman keskeisimmät periaatteet ovat seuraavat:

• Suunnitelmassa kuvataan: minkä tuotteen tai menetelmän levittämisestä on kyse ja minkälaisia tuottavuusvaikutuksia sen kokeilusta on saatu (pilotointiorganisaatio, mitatut vaikutukset).
• Suunnitelmassa osoitetaan: miten ratkaisu voidaan ottaa laajamittaisesti käyttöön konsortion/hyvinvointialueen sisällä kustannustehokkaasti.
• Suunnitelmassa kuvataan: mitä yhteisiä rajapintoja ja toimintastandardeja ratkaisu hyödyntää yhteentoimivuuden (eng. interoperability) ja monistettavuuden varmistamiseksi.
• Suunnitelmassa kuvataan: miten ratkaisu muuttaa nykyisiä prosesseja ja toimintamalleja. Minkälaisia hyötyjä ratkaisusta saadaan (esim. htv-vaikutukset, euromääräiset kustannussäästöt)?
• Suunnitelmassa kuvataan: kohderyhmät; miten käyttöönotto priorisoidaan ja vaiheistetaan; mitä osaamisia ja resursseja tarvitaan ja miten ratkaisu juurrutetaan osaksi normaalia toimintaa rahoituskauden jälkeen.
• Suunnitelmassa määritellään: mitä mittareita käytetään tuottavuuden ja vaikuttavuuden seuraamiseen; mitkä ovat tavoitearvot asetettaville mittareille; miten ja milloin vaikutuksia seurataan.

5. Tuloksista kertominen

Rahoitushaussa rahoitetut hankkeet sitoutuvat julkaisemaan rahoituksen kohteena olleen ratkaisun kuvauksen sellaisessa muodossa ja kattavuudessa, joka mahdollistaa vastaavan ratkaisun ja toimintamallien levittämisen ja käyttöönoton kohtuullisin edellytyksin myös uusissa organisaatioissa.

Selvyyden vuoksi todetaan, että Sitran edellyttämä julkisuus ja julkaiseminen koskee vain Sitran rahoittaman hankkeen tuloksia. Jos teknologian, tuotteen tai palvelun kehitykseen käytetään muuta rahoitusta eikä kyseinen kehittäminen sisälly Sitran rahoittamaan hankkeeseen, voi kyseinen kehitystyö kuulua liikesalaisuuden piiriin.

Sitran rahoitusta ei voi käyttää liikesalaisuuden piiriin kuuluvien ratkaisujen, toiminnallisuuksien ja/tai toimintamallien kehittämiseen.