Kuva: Topias Dean

Julkaistu 05.12.2017

50 vuotta seuraavien sukupolvien asialla

Sitra oli 50 vuotta sitten 5.12.1967 eduskunnan lahja 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Peruspääomaksi annettiin Suomen Pankin ylijäämiä 100 miljoonan markan edestä ja tehtäväksi Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Jenni Sarolahti on pitkänlinjan sitralainen viestijä, joka hanskaa viestinnän strategiasta toteutukseen. Tällä hetkellä Jenni vastaa Sitran juhlavuosihankkeiden viestinnästä, toimintakertomuksesta sekä monista muista koko taloa koskevista viestintähankkeista.

Eduskunta teki rohkean juhlapäätöksen vaikeana aikana. Sitran idea oli ennenkuulumaton: oman peruspääomansa tuotolla elävä riippumaton rahasto, jonka tehtävänä olisi suomalaisten parempi tulevaisuus.

”Sitra ei riippumattomana tulevaisuustalona ole yhdenkään eturyhmän tai puolueen juoksupoika, mutta jos jokin käskyttäjä pitäisi nimetä, se olisi tänään syntyvä lapsi”, yliasiamies Mikko Kosonen sanoo. Työ pitää tehdä niin hyvin, että lapsella on edellytykset hyvään elämään siinä vaiheessa kun hän aikuistuu ja päättää itse asioistaan. Kestävä hyvinvointi on Sitran uuden visionkin johtotähti.

Vuonna 1967 tilanne Suomessa oli monella tapaa vaikea, mutta siitä noustiin ajattelemalla isosti ja puhaltamalla yhteen hiileen. Vuonna 2017 tilanne Suomessa on erilainen, mutta ei helppo nytkään. Lääkkeet ovat kuitenkin samat: tarvitaan isoa ajattelua, rohkeita kokeiluja ja yhteen hiileen puhaltamista.

”Ilmastonmuutos on suomalaistenkin kohtalonkysymys. Siihen pitää löytää ratkaisuja todella nopeasti, ja niissä ratkaisuissa Suomi voi olla edelläkävijän asemassa”, Mikko Kosonen sanoo. ”Ellei maapallon kantokykyyn sopeuduta, kaikki muu tulevaisuuspuhe on puuhastelua”, Kosonen muistuttaa.

Ympäristökysymysten yhdistäminen sosiaaliseen ja taloudelliseen näkökulmaan on ollut Sitran agendalla jollain tapaa koko rahaston olemassaolon ajan, jo 1960-luvulta saakka. Tänä päivänä Sitra vannoo ympäristökysymyksissä hiilineutraalin kiertotalouden nimeen: talous pitää saada pyörimään ekologisesti kestävällä tavalla, jotta luonnonvarojen ylikulutus saadaan kuriin. Tämä on edellytys myös sosiaalisesti kestävälle hyvinvoinnille. Keinoja on jo paljon, mutta kaikki pitää saada mukaan talkoisiin.

Toinen yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeä asia on uudistumiskyky. Sitra on vuosikymmenten aikana ollut taustavaikuttajana monissa uudistuksissa – tuonut muun muassa pääomasijoittamisen Suomeen 1980-luvulla, käynnistänyt geenitutkimuksen ja ihan viime vuosina sysännyt Suomi.fi:n uusien palveluiden pohjalla toimivan kansallisen palveluväylän (KaPa) liikkeelle. Tällä hetkellä Sitran myötävaikutuksella pystytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteyteen uudenlaista yhden luukun toimijaa suomalaiselle hyvinvointidatalle, josta on tulossa suomalaisten uusi kansallisaarre.

”Uudistuminen lähtee meistä ihmisistä. Vaikka maailmaa muovaavat megatrendit puhaltavat Suomeenkin, on tulevaisuus edelleen paljolti meidän omissa käsissämme – jos niin päätämme”, yliasiamies Kosonen kannustaa. Tästä ajatuksesta ponnistaa myös Sitran ja Heurekan marraskuussa avattu yhteinen, koululaisille suunnattu Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -näyttely.

Seuraavat sukupolvet ovat 5.12.2017 päättäjien sydämissä myös eduskunnassa. Suomen täyttäessä 100 vuotta on taas juhlapäätöksen aika, kuten Sitraa perustettaessa 50 vuotta sitten. Tällä kertaa kohteena on itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (ITLA) tarkennettujen sääntöjen hyväksyminen ja 50 miljoonan euron arvoisen osakesalkun lahjoittaminen säätiön toiminnan vahvistamiseksi ja monipuolistamiseksi. Uudistetun ITLAn tehtävänä on tukea Suomessa asuvia lapsia ja lapsiperheitä.

Sitra toivottaa ITLAn lämpimästi tervetulleeksi tulevaisuudentekijöiden joukkoon.

 

Lyhyesti

Sitra pähkinänkuoressa

  • Perustettu vuonna 1967
  • Eduskunnan alainen riippumaton tulevaisuustalo, jonka tehtävänä huomisen menestyvä Suomi. Toiminta perustuu lakiin Sitrasta.
  • Teemoina hiilineutraali kiertotalous, suomalaisen yhteiskunnan uudistumiskyky sekä uusi työelämä ja kestävä talous
  • Keinoina mm. ennakointi, selvitykset, strategiaprosessit, yhteiskunnalliset kokeilut ja kehittäminen, koulutus sekä rahastosijoitukset.
  • Toiminta rahoitetaan oman peruspääoman tuotoilla, vuosittainen budjetti on noin 30-40 miljoonaa euroa.
  • Sijoituspääoma sijoitettu kestävästi ja tuottavasti Sitra-lain edellyttämällä tavalla.
  • Noin 160 työntekijää
  • Yliasiamies Mikko Kosonen

Matkan varrelta

Sitran vuosikymmenet

  • 1960-luvulla Sitra rahoitti hissiyhtiö Koneen ensimmäisen ulkomaankaupan, toi futurologian menetelmiä Suomeen ja teki uranuurtavaa ympäristötutkimusta.
  • 1970-luvulla Sitra oli uuden teknologian kehittämisen ja soveltamisen julkisen rahoittamisen edelläkävijä ja rahoitti mm. ksylitolitutkimusta.
  • 1980-luvulla Sitra toi pääomasijoitustoiminnan Suomeen ja yhdistelmä-DNA -projekti käynnisti suomalaisen geenitutkimuksen.
  • 1990-luvulla Sitra oli hetken Suomen suurin pääomasijoittaja, mutta rinnalla kulkeneet tutkimus-, koulutus- ja innovatiiviset hankkeet nousivat yhä tärkeämmiksi vuosikymmenen loppua kohti.
  • 2000-luvulla rahoittajasta kuoriutui yhteiskunnallinen uudistaja, ja agendalla olivat muun muassa tietoyhteiskunta ja sähköinen terveydenhuolto. Yritysrahoitusta suunnattiin alkaville yrityksille.
  • 2010-luvulla Sitra tähtää hyvinvointiin maapallon rajoissa. Sitra tuo palveluväylän Virosta ja vaikuttavuusinvestoimisen briteistä Suomeen. Genomistrategia, virtuaaliklinikka (nyk. ODA) ja soten tietopaketit ovat esimerkkejä tiiviistä yhteistyöstä hallinnon kanssa. Kasvua haetaan mm. hyvinvointidatasta ja ilmastonmuutosta hillitään perustamalla Climate Leadership Council, Fisu-verkosto ja Smart & Clean -säätiö sekä kokoamalla kiertotalouden kansallinen tiekartta.

Lue lisää Sitran historiasta.

Ota yhteyttä
Johtaja, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

+358 (294) 618 505

veera.heinonen@sitra.fi

Mistä on kyse?