Arvioitu lukuaika 3 min

Esko Aho alustaa innovaatiopolitiikasta EU:n ministerineuvostossa

Sitran yliasiamies Esko Aho pitää alustuspuheenvuoron Euroopan kilpailukyvyn parantamisesta EU:n epävirallisessa ministerineuvostossa Jyväskylässä.

Julkaistu

Sitran yliasiamies Esko Aho pitää alustuspuheenvuoron Euroopan kilpailukyvyn parantamisesta EU:n epävirallisessa ministerineuvostossa Jyväskylässä.  

Suomen puheenjohtajuuskauden yhtenä tavoitteena on etsiä uusia keinoja Euroopan kilpailukyvyn parantamiseen muun muassa innovaatiopolitiikkaa uudistamalla. Työ jatkaa komission asettaman Ahon työryhmän linjauksia, jotka julkistettiin tammikuussa 2006 Creating an Innovative Europe -raportissa.  

Ahon kirjoitus aiheesta Helsingin Sanomissa 8.7.2006  

Suomen eväät Euroopalle  

Viime päivinä on käyty vilkasta keskustelua Suomen puheenjohtajakauden profiilista. On selvää, että painopistealueita ei voi keksiä. Niiden täytyy vastata ajan ja olosuhteiden vaatimuksia sekä Suomen omaa potentiaalia. Millään alueella nämä ehdot eivät täyty yhtä vakuuttavasti kuin Lissabonin strategian täytäntöönpanon tehostamisessa.  

Maanosamme tulevaisuus ratkaistaan tieteen, teknologian ja innovaatioiden kentällä. Jos Eurooppa kykenee nousemaan niissä johtavaan asemaan maailmassa, saamme myös globaalia puhevaltaa ja kykenemme ylläpitämään korkeaa elintasoa ja sosiaalista turvaa.  

Tässä on pähkinänkuoressa Euroopan kohtalon kysymys. Se on ylivoimaisesti unionin suurin haaste ja tuskinpa yhdelläkään toisella jäsenmaalla on sen ratkaisemiseen yhtä paljon omaa kokemusta annettavana kuin Suomella.  

Tässä on tarjottimella puheenjohtajakaudelle korkeaa profiilia ja tuloksekasta tekemistä. 

Tavoitteet oikeita, toteutus ontuu

Vuonna 2000 hyväksytty Lissabonin strategia sisältää oikeita tavoitteita. Ongelma on siinä, että sanat eivät ole muuttuneet teoiksi. Nykymenolla Eurooppa ei pysty haastamaan Yhdysvaltoja. Päinvastoin Aasian nousevat suurvallat uhkaavat suistaa sen kolmannen luokan globaaliksi vallaksi.  

Perussyy voimasuhteiden muutokseen on hyvin yksinkertainen: Yhdysvallat ja Aasian valtioista etenkin Kiina ovat pystyneet Eurooppaa paremmin hyödyntämään informaatioteknologian vallankumouksen ja globalisaation avaamat huikeat mahdollisuudet.  

Kiinan johdolla Aasia on ottamassa haltuunsa teollisen valmistuksen. Amerikkalaiset hallitsevat tutkimus- ja kehitystyötä sekä markkinointia. Eurooppa ei pysty johtoasemaan millään näistä globaalin talouden avainalueista.  

Heikkoudet eivät johdu unionin laajentumisesta tai vastoinkäymisistä perustuslain hyväksymisessä. Informaatioteknologian vallankumouksen ja globalisaation seurauksena koko toimintaympäristömme on radikaalisti muuttunut.  

Eurooppalaisten on ollut vaikea hyväksyä muutoksen vaatimuksia. Näemme ne pikemmin uhkana omille saavutuksillemme kuin uutena mahdollisuutena. Emme halua uskoa, että globalisaatio on kilpailua paremmuudesta ja siksi kehitystä eteenpäin vievä voima.  

Paradigman muutos

Ongelmat kiteytyvät viime kädessä eurooppalaiseen sosiaaliseen malliin. Se on kiistaton menestystarina. Läntisen Euroopan toisen maailmansodan jälkeinen talousihme perustui ratkaisevasti hyvinvointivaltion rakenteisiin. Panostukset koulutukseen, julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan tuottivat niissä oloissa teollista kilpailukykyä ja hyvinvointia.  

Hidas talouskasvu, laaja työttömyys ja julkisen talouden vajeet ovat viestejä siitä, että tämä malli ei enää toimi.  

Sen suhteen ei ole valitusoikeutta. Yhtä hyödytöntä on rakentaa tulevaisuutta sen olettamuksen varaan, että kilpailijat epäonnistuvat ja lopulta seuraa paluu vanhaan.   Kysymys ei ole arvoista vaan mekanismeista.  

Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat yhä tavoittelemisen arvoisia päämääriä, mutta ne eivät ole saavutettavissa entisillä keinoilla.

Tulevaisuutta ei enää voi suunnitella ja säännellä, vaan painopiste täytyy siirtää valmiuksien luomiseen.  

Hyvän hallinnon rinnalla on luotettava nykyistä enemmän markkinoihin ja kilpailuun.   Eurooppalaiset päätöksentekijät ovat yrittäneet myydä uudistuksia lupaamalla, että niiden avulla voimme säilyttää eurooppalaisen sosiaalisen mallin. Se kuulostaa houkuttelevalta, mutta on täysin epärealistinen.  

Panostus uuteen ei ole mahdollinen eikä se tuota tuloksia, jos emme pysty samanaikaisesti siirtämään voimavarojamme strategian suunnassa. Unioni tarvitsee mobiliteettia, ei stabiliteettia.  

Tiede, teknologia ja innovaatiot

Globaalin tietoon ja osaamiseen perustuvan kehityksen moottori on tieteessä, teknologiassa ja innovaatioissa. Voittajiksi selviytyvät ne kansakunnat ja alueet, jotka pystyvät maailmanluokan suorituksiin koulutuksessa, tutkimuksessa ja kehitystyössä.  

Ongelma on siinä, että eurooppalaiset yhteiskunnat eivät ole olleet valmiit tekemään tuon linjauksen mukaisia valintoja. On ollut poliittisesti palkitsevampaa pitää yllä ja tukea vanhoja rakenteita kuin luoda uusia ja investoida niihin.  

Barcelonassa vuonna 2002 asetettu tavoite nostaa unionin tutkimus- ja kehitysrahoitus kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä on jäämässä haaveeksi. Jos nykyiset trendit jatkuvat, viimeistään vuonna 2010 Kiina ohittaa tutkimus- ja kehityspanostuksensa BKT-osuudella Euroopan unionin.   Globaalin talouden tehdas on hyvää vauhtia ottamassa jalansijaa myös osaamisen markkinoilla.  

Tekojen aika

Ratkaisua on etsittävä isolla paketilla: samanaikaisilla ja synkronoiduilla toimilla, joilla vahvistetaan innovatiivisten uusien tuotteiden ja palvelujen kysyntää sekä kasvatetaan panostusta koulutukseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön.  

Kaikkein tärkeintä on luoda markkinat tutkimus- ja kehityspanostukseen sekä innovaatioihin perustuville tuotteille ja palveluille. Lääkealan tutkimus- ja kehitysinvestointien valuminen Euroopan ulkopuolelle on vakava esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun toimintaympäristömme ei ole kunnossa.  

Tarvitsemme myös huomattavasti suurempia panostuksia tieteeseen, teknologiaan ja investointeihin. BKT-osuutta mittaava prosenttiluku täytyy nähdä indikaattorina, joka kertoo unionin ja sen jäsenmaiden suorituskyvyn. Nyt se on heikko.  

Kolmas haaste on mobiliteetin edistäminen. Tietoon ja osaamiseen perustuva yhteiskunta ei synny puhumalla tai tutkimusta ja koulutusta rahoittamalla. Voimavarat täytyy saada siirtymään vanhoista rakenteista uusiin. Se edellyttää eurooppalaisen talous- ja yhteiskuntamallin rohkeaa uudistamista.  

Innovatiivisen Euroopan rakentaminen edellyttää riskien ottamista. Yrittäjyyden vahvistaminen ja innovaatioiden vaatiman riskirahoituksen kehittäminen kuuluvat neljäntenä perustekijänä pakettiin, jonka toteuttamiseen unionin ja sen jäsenmaiden tulisi sisämarkkinaohjelman tapaan sitoutua.  

Nyt on aika toimia ennen kuin on liian myöhäistä.

Teema

Koulutus

Sitra pyrkii vahvistamaan päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä tarttua yhdessä tulevaisuuden kannalta tärkeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Koulutustoimintamme tavoite on saada aikaan uutta ajattelua ja uusia ratkaisuja. Toiminnassamme pyrimme luomaan oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat yhdessä ajattelun ja kehittämisen.

Julkaistu

Mistä on kyse?