uutiset
Arvioitu lukuaika 3 min

Hajautetut ja virtuaaliset lääketutkimukset uudistavat tutkimusta – Suomessa tartuttava mahdollisuuksiin

Hajautetut ja virtuaaliset lääketutkimukset hyödyntävät paikasta riippumattomia menetelmiä. Niiden avulla voidaan tehostaa lääketutkimuksia, kerätä aiempaa kattavampaa tietoa potilaasta ja helpottaa tutkimuksiin osallistumista. Suomen kannattaa hyödyntää mahdollisuuksiaan nousta alan suunnannäyttäjäksi.

Kirjoittaja

Johanna Kippo

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Hajautetut ja virtuaaliset lääketutkimukset voivat parantaa tutkimuksesta saatavan datan laatua, tarjota jatkuvaa tietoa potilaan tilasta, helpottaa potilaiden löytämistä tutkimuksiin ja vähentää potilaiden tarvetta keskeyttää tutkimus, arvioi Sitran uusi työpaperi.  

Vaikka Suomessa on erinomaiset lähtökohdat hajautettujen lääketutkimusten toteuttamiseen, mahdollisuuksia ei kuitenkaan täysin hyödynnetä. 

Suomella on erinomainen tilaisuus nousta hajautettujen ja virtuaalisten lääketutkimusten edelläkävijäksi. Mahdollisuuksia löytyy niin hajautettujen ja virtuaalisten menetelmien kokeiluympäristönä kuin lääketutkimusten kohdemaana toimimiseen hajautuksen avulla”, sanoo asiantuntija Johannes Ahlqvist Sitrasta.     

Mahdollistaa paikkariippumattoman tutkimuksen 

Hajautettu ja virtuaalinen lääketutkimus mahdollistaa lääketutkimuksen toteutuksen paikasta riippumatta fyysisten ja digitaalisten ratkaisujen avulla. Näin potilaan ei esimerkiksi tarvitse välttämättä enää matkustaa entiseen tapaan tutkimuskeskukseen tutkimuksen toimenpiteitä varten.   

Hajautetut ja virtuaaliset lääketutkimukset haastavat olemassa olevia lääketutkimuksen toimintamalleja. Kliinisillä lääketutkimuksilla selvitetään tyypillisesti lääkkeiden tehoa ja turvallisuutta ja ne ovat tarkkaan säänneltyjä, pitkäkestoisia ja hintavia prosesseja. Perinteisesti lääketutkimuksiin osallistuvat potilaat matkustavat tutkimuskeskuksiin toimenpiteitä, kuten mittauksia tai lääkkeiden annostelua, varten.   

Hajautetut ja virtuaaliset lääketutkimukset siirtävät tietojen kirjaamista ammattilaisilta potilaille tai tietoja voidaan saada esimerkiksi etäluettavista verensokerimittareista. Ne saattavat kuitenkin jättää huomiotta esimerkiksi joitakin sivuvaikutuksia, jotka saattaisivat tulla ilmi fyysisessä vuorovaikutuksessa ammattilaisen kanssa. 

Hajautetun lääketutkimuksen edelläkävijäksi 

Työpaperissa annetaan toimenpidesuosituksia, jotta Suomi voisi nousta hajautetun lääketutkimuksen suunnannäyttäjäksi vahvojen digitaalisten valmiuksien ja edistyksellisen datan käytön vauhdittamana. 

“Suomen kattavat terveystiedot, kansallisiin digitaalisiin ratkaisuihin tottunut kansa ja innovaatioille myönteiset viranomaiset ovat kilpailuvalttejamme, joita pitäisi pystyä paremmin hyödyntämään myös kliinisissä lääketutkimuksissa”, toteaa projektijohtaja Markus Kalliola Sitrasta. 

Työpaperissa ehdotetaan, että: 

  • Suomessa tulee selkeyttää sääntöjä, toimintatapoja ja alan toimijoiden verkostoja ja rooleja, jotta tärkeimmät toimijat voidaan tuoda yhteen.  
  • Suomen vahvuuksia on markkinoitava rohkeammin ja mallia voidaan hakea esimerkiksi Tanskasta.  
  • Yleishyödyllisiä pilottitutkimuksia, joissa kokeillaan hajautettuja menetelmiä, on tuettava. 

Työpaperin havainnot ja suositukset perustuvat syyskuun 2021 ja huhtikuun 2022 välillä toteutettuihin haastatteluihin ja sidosryhmäkeskusteluihin. Työpaperissa on hyödynnetty kirjallisuutta, verkkojulkaisuja ja Kasve Oy:n Sitralle tekemää taustaselvitystä. 

Uusi työpaperi kytkeytyy maaliskuussa 2022 valmistuneeseen työpaperiin Terveysdatan sujuva ja turvallinen käyttö – Viisi askelta kohti reilua datataloutta 2030 , joka käsitteli digitalisaation ja datan hyödyntämistä terveydenhuollon uudistamisessa ja alan liiketoiminnan kasvussa. Sitra ehdotti siinä toimenpiteitä, joilla Suomi voisi nousta kehityksen suunnannäyttäjäksi. 

Sitra rakentaa eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvaa ihmislähtöistä ja reilua datataloutta. Terveysdata 2030 -projekti keskittyy terveysdatan käytön edistämiseen Suomessa ja Euroopassa. Tavoitteena on, että Suomen terveys- ja hyvinvointialan toimintaympäristö kehittyy terveysdatan käytön edelläkävijäksi, minkä ansiosta kansalaiset saavat terveyshyötyjä ja yhteiskunta talouskasvua.

Mistä on kyse?