sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Tiedote 14.3.2011
Sitran palvelusetelihankkeen rahoittamassa vanhuspalveluprojektissa Tampereella on luotu omaishoidettaville täysin uusi lähestymistapa – henkilökohtaisen budjetti. Tavoitteena on helpottaa omaishoitajien ja -hoidettavien arkea tarjoamalla päätösvaltaa, itsemääräämisoikeutta ja valinnan vapautta palvelujen hankkimiseen. Tämä koskisi Suomessa noin 38 000 omaishoidettavaa, joista kaksi kolmasosaa on 65 vuotta täyttäneitä.
Henkilökohtaisella budjetilla omaishoidettava saa kunnalta käyttöönsä rahaa tarvitsemiinsa ja hyödylliseksi kokemiinsa palveluihin. Nämä palvelut voivat olla julkisesti tai yksityisesti tuotettuja.
Tampereella henkilökohtainen budjetti muodostettiin omaishoitajien tukipaketin kautta. Siihen kuuluu omaishoitopalkkio, palvelu- ja hoitosuunnitelmassa määritellyt palvelut ja tarvittava tuki hoitoon.
− Henkilökohtaiseen budjettiin käytettävä raha ei ole uutta, vaan se otetaan samoista määrärahoista mistä palvelut on tähän asti maksettu, projektijohtaja Mari Patronen Tampereen kaupungista tarkentaa.
Omaishoidolle hinta
Tampereella on esimerkkien kautta kuvattu ja laskettu euroiksi kaikki ne palvelut, jotka omaishoitaja ja hänen hoidettavansa tällä hetkellä saavat.
Omaishoidonpalkkiot vaihtelivat 0-20 000 euron välillä vuodessa. Omaishoitoperheen palveluiden vuosikustannus vaihteli 0-21 000 euron välillä. Keskimäärin tukipalveluihin kului vuositasolla 12 500 euroa. Palveluihin kuului esimerkiksi kotihoidon palveluita, apuvälineitä, päivätoimintaa ja lyhytaikaishoitoa asumisen palveluyksikössä. Vertailun vuoksi tehostetun palveluasumisen vuosikustannus on 40 000 euroa.
Tampereella osa omaishoitoperheistä ei halunnut muuta kunnallista tukea kuin omaishoidon palkkion. Osa perheistä sai paljon hoitoa tukevia palveluja. Joillekin perheille sopi ratkaisu, jossa he saivat vain palveluja, mutta eivät palkkiota.
Asiakkaiden on oltava myös keskenään yhdenvertaisia
− Olemme joutuneet miettimään, onko hyvää haluava järjestelmämme sellainen, jossa vaativat asiakkaat saavat palvelua ja hiljaisemmat joutuvat selviytymään itsekseen, Tampereen kaupungin Ikäihmisten palveluiden tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta sanoo.
Samaa kysymystä on pohtinut myös Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan varapuheenjohtaja ja Helsinki Mission toiminnanjohtaja Olli Valtonen.
− Alimitoitetut palvelut uuvuttavat omaishoitajat ja ylimitoitetut palvelut ovat poissa niitä tarvitsevilta. Omaishoitajat ovat motivoituneita jatkamaan omaishoitoa ja pienikin tuki auttaa heitä jaksamaan paremmin ja pidempään, Valtonen vahvistaa.
− Kunnan tehtävä on järjestää tarvittavat palvelut ja valvoa niiden laatua, mutta kunnan ei suinkaan tarvitse itse tuottaa kaikkia palveluja. Henkilökohtainen budjetti vahvistaa kokemusta omasta valinnasta. Sen avulla ei kuitenkaan saa leikata etuuksia, jotka henkilölle muuten kuuluisivat, Valtonen jatkaa.
Asiakkaalle tukea ja neuvoa asiakasohjauksella
Henkilökohtaisen budjetin mallissa omaishoidettava on keskiössä. Kunnan työntekijä selvittää palvelutarpeen yhdessä hoidettavan ja hänen omaishoitajansa kanssa. Tarvittavat palvelut määritellään ja suunnitellaan yhdessä. Palvelujen hankinnan omaishoitoperhe hoitaa itsenäisesti.
Omaishoitoperhettä kannustetaan ottamaan vastuuta. Vastineeksi he saavat itselleen paremmin sopivia palveluita. Ongelmien ilmaantuessa perhe voi kääntyä kunnan puoleen.
− Omaishoitoperhettä ei saa jättää yksin budjettinsa kanssa, koska silloin on vaarana hoitovajeen syntyminen. Kansainvälisistä kokemuksista tiedämme, että varsinkin ikäihmiset tarvitsevat alussa tukea hyötyäkseen budjetin käytöstä”, Patronen korostaa.
Palvelusetelilaki avaa mahdollisuuden edetä
Henkilökohtainen budjetti voidaan toteuttaa palveluseteli- tai sosiaalihuoltolain kautta. Palvelusetelilakiin pohjautuvassa mallissa palveluseteli kattaisi hoito- ja palvelusuunnitelmassa hyväksytyn palvelupaketin. Palvelut hankittaisiin maksukortilla.
Kunta hallinnoisi maksukorttiin liittyviä tilejä, ja asiakkaalla olisi maksukortin käyttöoikeus. Maksukortti mahdollistaisi sähköisen seurannan ja vähentäisi byrokratiaa. Palvelut voisi hankkia hyväksytyiltä palvelun tuottajilta.
− Sosiaalihuoltolain kautta toteutettuna henkilökohtainen budjetti vaatisi perusteellista valmistelua ja vaikutusten arviointia, koska laki ei tunne henkilökohtaisen budjetin käsitettä. Sen sijaan palvelusetelilaki tarjoaa mahdollisuuden edetä nopeastikin esimerkiksi alueellisten pilottien kautta, johtaja Eija Koivuranta sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioi.
− Yksi mahdollisuus vauhdittaa henkilökohtaisen budjetin valmistelua ja käyttöönottoa sosiaalipalveluissa on kysymyksen saaminen mukaan hallitusohjelmaan, Koivuranta jatkaa.
Sitra aloittaa kansalaiskeskustelun henkilökohtaisen budjetin toteuttamisesta
Nyt esillä oleva ehdotus henkilökohtaiseksi budjetiksi on Sitran palvelusetelihankkeen avaus kansalaiskeskusteluksi.
− Halumme kansalaisten ottavan kantaa henkilökohtaisen budjetin sisältöön ja sovellettavuuteen eri asiakasryhmille. Henkilökohtainen budjetti edustaa juuri sellaista uutta toimintatapaa, joka vahvistaa kansalaisten asemaa palveluittensa kehittäjänä ja oman elämän parhaana asiantuntijana, johtava asiantuntija Tuomo Melin Sitrasta toteaa.
Kansalaiskeskustelu löytyy Facebook/Palveluseteli-sivulta.
Henkilökohtainen budjetti esitellään Palvelusetelipäivällä 17.3.2011, Kuntatalo.
Lisätietoja
projektijohtaja Mari Patronen, Sitran Kuntaohjelma, vanhuspalvelujen projekti, Tampereen kaupunki, puh. 040 801 6008, etunimi.sukunimi@tampere.fi
• Mari Patronen, Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa, esitys Palvelusetelipäivä 17.3.2011
Videot
Toiminnanjohtaja Olli Valtonen, HelsinkiMissio
Johtaja Eija Koivuranta, Sosiaali- ja terveysministeriö
Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta, Tampereen kaupunki
Projektijohtaja Mari Patronen, Tampereen kaupunki
Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen, Suomen Kuntaliitto