Arvioitu lukuaika 3 min

Inhimilliset voimavarat paremmin käyttöön uudistuksissa

Terveydenhuollon kehittämishankkeiden rahoittajat sopivat entistä tiiviimmästä yhteistyöstä.

Julkaistu

Lehdistötiedote 23.11.2005

Terveydenhuollon kehittämishankkeiden rahoittajat ovat sopineet entistä tiiviimmästä yhteistyöstä.  Ne ovat myös todenneet, että projekteissa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota uudistuksia toteuttaviin ja uutta tekniikkaa käyttöön ottaviin työntekijöihin eikä edetä liian hanke- tai teknologiakeskeisesti.  Lisäksi rahoittajat pyrkivät tehostamaan projektien tulosten hyödyntämistä ja levittämistä. Espoon Dipolissa pohdittiin keskiviikon aikana terveydenhuollon tuottavuutta, laatua ja työhyvinvointia. Seminaarin järjestivät yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriö, Sitra, Tekes, Työelämän kehittämisohjelma Tykes ja Työsuojelurahasto. Niistä jokainen myöntää rahoitusta projekteihin, joiden avulla pyritään uudistamaan terveydenhuoltoa. Teknologian kehittäminen ja hyödyntäminen ovat monissa hankkeissa keskeisellä sijalla. Useimmiten innovaatioihin tarvitaan yhtä aikaa sekä uusia teknologiaratkaisuja että uusia toimintatapoja.- Teknologian rahoittaminen ei riitä, vaan meidän pitää oppia rahoittamaan myös työyhteisöjen sosiaalisen pääoman kehittämistä, sanoo toimialajohtaja Ilmo Parvinen Sitran Terveydenhuollon ohjelmasta. Hän on myös Tekesin FinnWell-ohjelman johtoryhmän jäsen.  – Teknologian ottavat käyttöön työntekijät ja he voivat uudistaa toimintaprosesseja sen avulla, jos heille annetaan siihen mahdollisuus ja heitä kannustetaan siihen. Jos toimintatavoissa mikään ei muutu, me vain kuormitamme työntekijöitä uusilla laitteilla ja ohjelmistoilla kaiken entisen työn lisäksi. Parvisen mukaan terveydenhuollon tuottavuutta, laatua ja työhyvinvointia voidaan kehittää yhtä aikaa, kun työntekijät kokevat, että siinä mitä he tekevät ja miten he tekevät on mieltä. Lisäksi heidän on voitava vaikuttaa työhönsä ja heidän on saatava siitä myönteistä palautetta. Ilmo Parvinen uskoo, että Suomessa kehitettävillä terveydenhuollon ratkaisuilla olisi käyttöä myös kansainvälisesti.- Mutta meidän pitäisi pystyä kätilöimään kehittämisprojektiemme parhaat tulokset vientituotteiksi,  muuten emme ymmärrä, mitä aikaa globalisaation kello käy. Siksi myös rakenteiden muuttamisella public-private-yhteistyön pohjalle on kiire, hän sanoo. Työntekijät mukaan uudistuksiin Terveydenhuollon muutospaineet ennakoivat muutoksia terveydenhuollon organisaatioihin. Professori Juha Kinnunen Kuopion yliopistosta sanoo, että muutosprosesseissa ei ole tähän asti osattu hyödyntää organisaation inhimillisiä voimavaraoja vaan on edetty liian talous- ja hallintopainotteisesti.  Hyvä esimerkki tästä on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, HUS:n muodostaminen.  Kuopion yliopiston terveystalouden ja -hallinnon laitos on tutkinut uudistusta, ja laitoksen tutkijat julkistivat Dipolin seminaarissa kirjan, joka käsittelee HUS:n muodostamisen vaikutuksista johtamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin. – 70 prosenttia terveydenhuollon menoista on henkilöstömenoja. Se tarkoittaa, että henkilöstö on koko järjestelmän tärkein elementti. Organisaatiomuutokset kuitenkin tahtovat valua jotenkin kasvottomina päätöksinä poliittisesta päätöksenteosta ja hallinnon ylätasolta alaspäin. Se synnyttää pelkoja ja uhkakuvia, Kinnunen sanoo. – Niitä tulee aina, mutta merkittävä osa niistä voitaisiin välttää, jos henkilöstö nähtäisiin resurssina, jonka avulla muutos voidaan toteuttaa. Se tarkoittaa, että työntekijöiden kanssa pitäisi pohtia yksityiskohtaisesti, mitä uudistus tarkoittaa hänen ja hänen organisaationsa kohdalla.  HUS:n uudistuksen laajuus ja syvyys oli lopulta yllätys jopa sen arkkitehdeille. Samoin sen kesto. Nopeaksi projektiksi ajateltu hanke on käynnissä vieläkin. Vaikka kriittistä palautetta tuli runsaasti, Kinnunen pitää mahdollisena, että tulevissa muutosprosesseissa onnistutaan paremmin.- Ihmiset haluavat saada uusia tehtäviä ja haasteita. He haluavat kehittyä työssään. He näkevät organisaation tavoitteet ja visiot tavoittelemisen arvoisena ja ovat valmiita panemaan itsensä likoon, kun ja jos se riittävän hyvin mahdollistetaan, hän sanoo. Tiimiytyminen yleistyy Osastonjohtaja Gustav Wickström työterveyslaitokselta sanoo, että yksi terveydenhuollon muutostrendeistä on hoidon muuttuminen yhä enemmän tiimityöksi. Se johtuu koko ajan pidemmälle menevästä erikoistumisesta- Esimerkiksi kardiologia eli sydäntautilääketiede on kehittynyt niin pitkälle, että yhden henkilön alkaa olla yhä vaikeampaa seurata kehitystä ja hallita koko alaa. Näin nykyiset spesialistit kouliintuvat subspesialisteiksi ja osasta kardiologeja tulee jatkossa arytmologeja, Wickström kuvaa. Jotta syventyvä tieto voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi, hoitoon tarvitaan yhä useampi ihminen. Tehokas tiimi tuottaa parempaa hoitoa kuin yksin toimivat ammattilaiset.- Tiimi asettaa enemmän vaatimuksia sosiaalisille kyvyille, sillä sen jäsenten täytyy joustaa ja ottaa huomioon muut. Yksinäisten susien aika alkaa olla ohi. Kaikille tiimityö ei oikein sovi, mutta heidänkin täytyy tavalla tai toisella kytkeytyä laumaan, Wickström pohtii.Tiimien synnyttäminen ja saaminen toimivaksi onkin hänen mukaansa vaativa haaste hoitojärjestelmälle.

Lisätietoja:

Ilmo Parvinen, puh. 050 352 1970, sähköposti: etunimi.sukunimi@sitra.fi

Juha Kinnunen, puh. 040 5675415 sähköposti: juha.kinnunen@uku.fi

Gustav Wickström, puh. 044 5567171sähköposti: gustav.wickstrom@ttl.fi  

Teema

Terveydenhuolto

Väestö ikääntyy ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat. Laadukkaat terveydenhuoltopalvelut on siitä huolimatta turvattava tasa-arvoisesti kaikille. Sitran Terveydenhuollon ohjelma (2005-2009) löysi tähän uusia polkuja.

Julkaistu

Mistä on kyse?