Kansainvälisten osaajien kynnystä työelämään voidaan madaltaa mentoroinnilla

Väestönkehityksen suunta haastaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita. Tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälisiä osaajia sekä keinoja pitää heidät Suomessa.

Suomen Mentorit kokeili Sitran, Teknologiateollisuuden ja YTK:n rahoittamassa hankkeessa, voisiko kansainvälisten osaajien integroitumista Suomeen tukea mentoroinnin keinoin. Hankkeen asiantuntijakumppaneina toimivat Migri ja Boardman Advisors.

Future in Finland -hanke oli neljän kuukauden mentorointiohjelma, jossa 30 mentoria ja 30 kansainvälistä teknologia-alan opiskelijaa työskentelivät pareina. Tavoitteena oli vahvistaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja verkostoja Suomessa sekä selvittää, voiko mentorointi parantaa Suomessa opiskelevien kansainvälisten osaajien työllistymistä.

Kokeilun tulokset osoittivat, että mentorointi paitsi vahvistaa osaajien kiinnittymistä Suomeen myös lisää kulttuurista ymmärrystä ja vuoropuhelua.

Tilanteessa, jossa Suomen työttömyysaste on Euroopan korkeimpia ja kansainvälisten osaajien pitovoima heikko, mentorointi on tervetullut keino vahvistaa maahanmuuttajien osallisuutta työelämässä.

“Kun saavuin Suomeen, olin hyvin pidättyväinen. Mentoroinnin myötä rohkaistuin puhumaan ihmisten kanssa. Ymmärrän nyt paremmin omat vahvuuteni ja osaan sanoittaa ne selkeästi. Tämä prosessi muokkasi paitsi ajatteluani urasta, myös elämääni Suomessa,” kommentoi kokeiluun osallistunut Ataur Rahman. 

On kuitenkin hyvä muistaa, että monikulttuurinen mentorointi vaatii erityistä kulttuurisensitiivisyyttä ja uteliaisuutta uuden oppimiselle, sillä kansainvälisten osaajien tarpeet voivat olla hyvin erilaisia kuin syntyperäisten suomalaisten.

”Bangladeshissa viestintä on usein tunnepitoista ja epäsuoraa. Suomessa se on rauhallista, lyhyttä ja rehellistä. Tämä mentorointikokemus auttoi minua rakentamaan sillan näiden kahden erilaisen maailman välille,” Ataur kuvailee. 

Kokeilu osoitti, että myös pienemmillä ja kohdennetuilla toimilla voidaan vahvistaa kansainvälisten osaajien osallisuutta työelämässä. Pilotin aikana viisi osallistujaa kertoi työllistyneensä tai saaneensa muutettua määräaikaisen työsuhteen pysyväksi. Lisäksi puhelinhaastatteluihin perustuvat tulokset kertovat, että noin kolmannes pareista aikoi jatkaa mentorointia myös ohjelman jälkeen.

“Mentorointipilotti osoitti nopeasti toimivuutensa. Neljän kuukauden henkilökohtainen sparraus ja yhteiset tilaisuudet madalsivat kynnystä lähestyä suomalaisia työnantajia, vahvistivat verkostoja ja auttoivat opiskelijoita eteenpäin työelämässä,” kertoo Sitran asiantuntija Emma Honkala.

Suomen Mentorit hyödyntää kokeiluista kertyneitä oppeja toimintansa kehittämisessä. Jotta Suomi pärjää väestökehityksen ja työelämän murroksessa, tarvitaan lisää käytännön ratkaisuja ja rohkeutta ottaa ne laajemmin käyttöön.