Kuva: Pekka Karhunen

Julkaistu 28.11.2014

Kiertotalous on Suomelle jopa 2,5 miljardin euron mahdollisuus

Resurssien kierron tehostaminen tarjoaa Suomelle 1,5 – 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä.

Sitran selvityksen mukaan resurssien kierron tehostaminen tarjoaa Suomen kansantaloudelle 1,5 – 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä.

Kiertotalous on Suomelle merkittävä mahdollisuus parantaa kansantalouden kilpailukykyä, ilmenee tuoreesta Sitran selvityksestä. Selvitys julkaistiin perjantaina Helsingissä. Selvitys havainnollistaa kiertotalouden taloudellista potentiaalia ja tarjoaa esimerkkejä uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Konsulttiyhtiö McKinsey on toiminut selvityksessä Sitran sisältökumppanina.

”Maailmalla kiertotalous on mitä ajankohtaisin teema, ja sen taloudelliset mahdollisuudet on arvioitu valtaviksi. Ellen MacArthur Foundationin arvion mukaan kiertotalousmarkkinoiden arvo on jopa 700 miljardia euroa. Me Sitrassa halusimme selvittää, mitkä sen mahdollisuudet ovat Suomelle – ja nekin osoittautuivat merkittäviksi”, sanoo johtaja Mari Pantsar-Kallio Sitrasta.

Kiertotalous tarkoittaa hyvin suunniteltua taloutta, jossa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu. Kiertotalous tehostaa resurssien ja materiaalien käyttöä niin, että sekä raaka-aineet että niiden arvo säilyvät kierrossa entistä paremmin. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuote on suunniteltu niin että materiaalit ovat eroteltavissa ja kierrätettävissä.

”Kiertotalouden suurin arvopotentiaali ei kuitenkaan ole materiaalivirroissa tai jätteessä. Niitä arvokkaampia hyödyntämistapoja ovat laitteiden huolto, uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus. Lähtökohtana tulisikin olla arvon mahdollisimman tehokas kierto ja jätteen synnyn ehkäisy, ei siis jätteen määrällisesti mahdollisimman suuri hyödyntäminen raaka-aineena tai energiana”, selvitys toteaa.

Väestönkasvu ja luonnonvarojen niukkeneminen nostavat tulevaisuudessa raaka-aineiden hintoja ja heikentävät niiden saatavuutta.  Kiertotalous auttaa Suomea varautumaan tähän kehitykseen, kun resurssien uudelleenkäyttö voidaan nostaa uudelle tasolle.

”Kiertotalouteen siirtyminen on tulevaisuudessa väistämätöntä, mutta jos se tehdään ajoissa ja suunnitellusti, kansantaloutemme pystyy hyötymään edelläkävijyydestä, luomaan uusia innovaatioita ja tarjoamaan ratkaisuja myös vientiin”, Pantsar-Kallio sanoo.

Suomi on jo pitkällä kiertotalouden toteuttamisessa monella talouden sektorilla: paperiteollisuudessa energiatehokkuus tai modulaarisuuteen panostaminen teollisuudessa ovat hyviä esimerkkejä kiertotalouden käytännöstä.

Silti paljon olisi vielä tehtävissä: 54 prosenttia jätteestä ei kierrätetä tai käytetä uudelleen millään tavoin, eikä meillä juuri ole innovatiivisia palvelukonsepteja liittyen vaikka laitteiden huoltoon, uusiokäyttöön tai  -valmistukseen. Maailmalla näistäkin on jo menestyksekkäitä esimerkkejä, kuten maailman suurimpiin kuuluva mattovalmistaja Interface, joka liisaa mattoja käyttäjille, minkä jälkeen ne palautuvat tehtaalle uusien mattojen raaka-aineeksi. Samantyyppisiä liiketoimintamalleja ovat luoneet esimerkiksi lentokonemoottoreita valmistava Rolls-Royce, öljy-yhtiö British Petroleum, hissivalmistaja Kone ja konepajayritys Kemppi, joka koneiden myynnin sijaan tuo työmaalle sekä laitteet että niille osaavat käyttäjät.

”Yritysten tulee jo tuotesuunnittelussa huomioida tuotteiden kierrätettävyys ja modulaarisuus sekä lisätä tuotteisiinsa enemmän älyä ja palveluita. Yritysten pitäisi nykyistä enemmän miettiä, mitä asiakkaat haluavat: tuotteen vai mahdollisuuden käyttää sitä tarvittaessa ”, Sitran johtava asiantuntija Jyri Arponen sanoo.

Selvitys luotaa kiertotalouden mahdollisuuksia viidellä talouden sektorilla: konepajateollisuudessa, paperiteollisuudessa, ruokaketjussa, rakentamisessa ja yksityisessä kulutuksessa. Selvityksessä on arvioitu kunkin talouden lohkon arvopotentiaali, nostettu esiin kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia ja tehty ehdotuksia yksityiselle ja julkiselle sektorille kiertotalouden edistämiseksi. Suurimmaksi hyötyjäksi arvioitiin selvityksessä konepajateollisuus, jonka kiertotalouden vuositason potentiaaliksi arvioitiin 300 – 450 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

Mari Pantsar-Kallio, johtaja, Sitra
puh. 050 382 0755

Jyri Arponen, johtava asiantuntija, Sitra
puh. 040 766 2906

Laura Häkli, asiantuntija, mediasuhteet, Sitra
puh. 050 499 1129

Julkaisun tiedot:

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle
ISBN 978-951-563-900-4 (PDF)
Sitran selvityksiä 84, ISSN 1796-7112
http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksia84.pdf

Tiivistelmä kiertotalouden mahdollisuuksista talouden eri sektoreilla:

Kiertotalous parantaa konepajateollisuuden kilpailukykyä

Kiertotalous tarjoaa konepajateollisuudelle Suomessa noin 300–450 miljoonaa euron kasvupotentiaalin. Koneissa ja laitteissa on vielä elinkaarensa päässä merkittävä määrä arvoa, joka kannattaa hyödyntää. Kiertotaloudessa laitteita huolletaan ja korjataan, uudelleen valmistetaan ja myydään eteenpäin yhden tai useamman kerran. Kansainvälistä esimerkkiä näyttävät mm. Caterpillar, Rolls-Royce, jotka ovat yhdistäneet leasingin, modulaarisuuden ja uudelleenvalmistuksen onnistuneesti omiin liiketoimintamalleihinsa, sekä Renault, joka on edistänyt kemikaalien suljettua kiertoa leasing-mallin avulla tuotantoprosessissaan.

Paperiteollisuuden sivuvirroissa on yhä merkittävää potentiaalia

Sellu- ja paperiteollisuudelle kiertotalous tarjoaa noin 220–240 miljoonan euron kasvupotentiaalin, vaikka kiertotalouden perusperiaatteita sovelletaan alalla jo monin tavoin. Lisämahdollisuudet liittyvät lähinnä paperikuitujen kierron parantamiseen sekä sivuvirtojen parempaan hyödyntämiseen. Pienikin parannus tehokkuudessa tai sivuvirtojen käytössä tuo tehtaille tuntuvia säästöjä tai uutta liikevaihtoa. Seuraava askel on maksimoida hyödynnettyjen materiaalien arvo. Sivutuotteiden kehittämiseen liittyviä investointeja ovat tehneet mm. Domtar, Sappi, UPM ja Stora Enso. Ulkomaisiin kilpailijoihin verrattuna suomalainen toiminta ei ole vielä saavuttanut samaa kokoluokkaa.

Elintarviketeollisuuden mahdollisuudet liittyvät arvohävikin vähentämiseen

Elintarviketeollisuudessa ruokahävikin minimointi on jo suhteellisen pitkällä. Arvio kiertotalouden potentiaalista on noin 150–200 miljoonaa euroa, ja toimenpiteet sen saavuttamiseksi kohdistuvat ensisijassa ruokahävikin vähentämiseen sekä syömiskelvottoman elintarvikejätteen arvon maksimoimiseen – polttamisen sijaan. Elintarvikeketjussa syntyvä ruokajäte on kiertotalouden näkökulmasta menetetty arvo: kotimainen ruokaketju heittää vuosittain pois keskimäärin 330–460 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Ruokahävikistä johtuvia päästöjä voi verrata 200 000 henkilöauton vuotuisiin päästöihin.

Yksityisen kulutuksen liiketoimintapotentiaali keskittyy jakamistalouteen

Suomessa kotitaloudet kuluttavat vuosittain noin 104 miljardia euroa. Tämä markkina tarjoaa kiertotaloudelle lukuisia mahdollisuuksia. Jakamistalous (sharing-economy) on globaalisti voimistuva trendi, jota digitalisaatio vauhdittaa. Yksi esimerkki tästä on AirBnB-palvelu, jossa yksityishenkilö vuokraa kotinsa hotellihuoneen korvikkeeksi. Myös second-hand-markkinat ovat tehostuneet viime vuosina merkittävästi uudenlaisten yritysten, kuten Amazonin ja eBay:n ansiosta. Vaikka kierrätystä edistetään useilla rintamilla, iso osa kotitalouksien jätteestä päätyy yhä lajittelemattomana polttoon tai kaatopaikalle – tai jää kodin nurkkiin pölyttymään. Jakamistalous ja second-hand-markkinat auttavat osaltaan vähentämään jätemääriä.

Rakennusteollisuudessa parannettava rakennusten käyttöastetta

Rakennusteollisuus on volyyminsa puolesta suurin yksittäinen raaka-aineita käyttävä sektori ja toiseksi suurin jätteen tuottaja. Valtaosa kiertotalouden mahdollisuuksista liittyy rakennuskannan käytön optimointiin eli kaupallisessa ja asuinkäytössä olevien kiinteistöjen käyttöasteen parantamiseen. Resurssien käytön näkökulmasta kiinteistöjen sääntely aiheuttaa merkittävää tehottomuutta. Sitä purkamalla olisi mahdollista saavuttaa 250 miljoonan euron vuosittaiset hyödyt. Rakennusten käyttöasteen parantaminen vähentäisi myös raaka-aineiden kysyntää. Jätteiden talteenottoa ja uusiokäyttöä taas helpottaisi se, jos rakennusten purkamisvaihe otettaisiin paremmin huomioon jo niiden suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa.

Ota yhteyttä
Johtaja, Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta, Sitra

+358 (294) 618 210

mari.pantsar@sitra.fi

Johtava asiantuntija, Kiertotalouden kuluttajalähtöiset liiketoimintamallit, Sitra

+358 (294) 618 491

jyri.arponen@sitra.fi

Mistä on kyse?