Kiertotalouspaketin viivästyminen on pettymys

Sitra pelkää, että EU:n kiertotalouspaketin viivästyminen vie pohjaa materiaalikierron kehittämiseltä ja investoinneilta Euroopassa.
Kuvaaja: Saana Säilynoja

Kirjoittaja

Laura Häkli

Julkaistu

”Pelkään, että EU:n kiertotalouspaketin viivästyminen vie pohjaa materiaalikierron kehittämiseltä ja investoinneilta Euroopassa. Toisaalta se antaa Suomelle mahdollisuuden nousta edelläkävijöiden joukkoon, jos kaikesta huolimatta pystymme edistämään kiertotalouden toteutumista kunnianhimoisesti”, sanoo Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.

EU-komission tämänpäiväinen ilmoitus palauttaa ns. kiertotalouspaketti valmisteluun oli Sitran mukaan pettymys.

”Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hupeneminen ovat tosiasioita, ja niiden aiheuttamat kustannukset kasvavat vuosi vuodelta eikä ratkaisuja yksinkertaisesti voisi enää lykätä. Lykkääminen tarkoittaa myös kiertotalouden taloudellisten hyötyjen realisoitumisen viivästymistä”, sanoo Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.

Komission kiertotalousehdotus heinäkuussa 2014 antoi kunnianhimoiset tavoitteet materiaalien kierrätykselle jo vuodelle 2016. Esityksen mukaan esimerkiksi 70 prosenttia yhdyskuntajätteestä olisi pitänyt kierrättää vuonna 2030. Kiertotalouspaketti olisi synnyttänyt kiertomateriaalien Euroopan-laajuiset sisämarkkinat, mutta nyt nämä siirtyvät tulevaisuuteen.

”Toisaalta alkuperäisessä kiertotalouspaketissa oli joitain puutteita, jotka on syytä korjata. Esimerkiksi jätteiden hyödyntämistä biopolttoaineina ei huomioitu kierrätyksenä, mikä olisi Suomen kannalta ollut haitallinen tulkinta. Tämä olisi pitänyt voida korjata ilman koko paketin uudelleenvalmistelua ja aikalisää”, sanoo ekologisesta kestävyydestä vastaava johtaja Mari Pantsar-Kallio Sitrasta.

Euroopan komissio on kertonut käyttävänsä lisäajan nykyistä kunnianhimoisemman paketin valmisteluun.

”Tämä on sillään tervetullut suunnitelma, kunhan kunnianhimon tasoa todellakin nostetaan ja suunnitelma ei vesity tulevan vuoden kuluessa.  Kiertotalous on valtava taloudellinen mahdollisuus Euroopalle ja Suomelle, ja hallinnollinen ohjaus olisi mahdollistanut siirtymän nopeammin”, Pantsar-Kallio sanoo.

Suomi on ensimmäisten maiden joukossa selvittänyt kiertotalouden taloudellisen arvonlisän kansantaloudelle. Sitran ja McKinseyn selvityksen mukaan resurssien kierron tehostaminen tarjoaa Suomen kansantaloudelle vähintään 1,5 – 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin. Euroopan tasolle skaalattuna tämä olisi arviolta useita kymmeniä, jopa satoja miljardeja euroja.

”Vaikka Suomi ei ole vielä materiaalien kierron mallimaa, Sitra on jo käynnistänyt  Suomessa kiertotalouden tiekartan laadintaa. EU:n päätös mahdollistaa Suomen nousemisen edelläkävijäksi, sillä monessa maassa kehitys saattaa pysähtyä. Suomen pitää nyt itse edistää kiertotaloutta kunnianhimoisesti”, Pantsar-Kallio sanoo.

Sitran selvityksiä 84: Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksia84.pdf

Kirjoittaja

Laura Häkli

Julkaistu

Mistä on kyse?