Arvioitu lukuaika 2 min

Kiina vahvistaa asemaansa innovaatiotoimijana

Juuri julkaistussa Innovation with Chinese Characteristics -kirjassa käsitellään Kiinan johdon kunnianhimoisia tieteen ja teknologian alan tavoitteita. Kirja on syntynyt Sitran ja Ulkopoliittisen instituutin yhteisprojektina.

Julkaistu

Innovation with Chinese Characteristics -kirja julkistettiin

Kiina tunnetaan maailmalla mitä erilaisimpien tuotteiden valmistajana. Niin lelut, autot kuin tietokoneetkin valmistetaan tehokkaasti ja edullisesti. Kiinan rooli globalisaatiossa on kuitenkin nopeasti muuttumassa. Tavaranvalmistaja on ottamassa aktiivista roolia myös  korkean teknologian tutkimuksessa sekä innovaatiotoiminnassa. Tätä muutosta käsittelee Sitran ja Ulkopoliittisen instituutin yhteisprojektina syntynyt kirja Innovation with Chinese Characteristics, High-tech Research in China. Sen on toimittanut UPI:n Kiina-ohjelman päällikkö Linda Jakobson.

Kiinan hallituksella on kunnianhimoinen suunnitelma tehdä Kiinasta maailman johtava valtio tieteen ja teknologian alalla vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on tehdä Kiinasta aidosti innovatiivinen valtio viidessätoista vuodessa.

– Näin kunnianhimoinen tavoite ei välttämättä toteudu viidentoista vuoden määräajassa, pitkään Kiinassa asunut Linda Jakobson toteaa. Yhtäältä Kiinalla on mahdollisuuksia nousta tieteen ja teknologian suurvallaksi, sillä poliittinen eliitti ja tieteellinen yhteisö ovat erittäin sitoutuneita hankkeeseen. Myös hallitus on valmis rahoittamaan entistä enemmän tutkimusta ja kehitystä. Nopeus, jolla Kiina on kyennyt rakentamaan korkealaatuisia tutkimus- ja tiedekeskuksia on ilmiömäinen, Jakobson jatkaa. Toisaalta Kiinalla on lukuisia ongelmia ratkottavanaan ennen kuin tavoite on saavutettavissa: mm. suunnitelmatalouden jäänteenä oleva vahva byrokratia, akateeminen korruptio sekä heikko immateriaalioikeuksien valvonta.

Beijingin Genomiikkainstituutin apulaisjohtaja, professori Jun Yu on vakuuttunut Kiinan tieteen ja teknologian noususta, mutta näkee, että tavoitteeseen pääsemiseen liittyy myös haasteita.  – Tarvitsemme lisää lahjakkaita tutkijoita sekä vahvoja ja riittävän suuria tutkijaklustereita, joilla on kykyä tehdä visioista todellisuutta. Tutkimuslaitosten on tulevaisuudessa oltava kilpailukykyisiä houkutellakseen parhaat osaajat Kiinaan.

Kiina-ilmiö on muuttamassa maiden välistä tasapainoa. Länsimaat seuraavat tarkasti Kiinan innovaatioympäristön ja -politiikan kehittymistä, sillä Kiina tulee haastamaan totuttujen innovaatiotoimijoiden asemaa.

Globalisaatiota ei tule kuitenkaan nähdä vain kilpailuna. Sitran johtaja Antti Hautamäki näkee vahvasti myös yhteistyön mahdollisuudet. – Kiinan innovaatioympäristön kehittyminen avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia yliopistojen, osaamiskeskittymien ja yritysten väliselle yhteistyölle, Hautamäki sanoo.

Palgraven kustantamassa kirjassa käsitellään Kiinan johdon kunnianhimoisia tieteen ja teknologian alan tavoitteita sekä yleisesti että neljän keskeisen tieteenalan, informaatio-, nano- ja bioteknologian sekä energia-alan, kannalta. Kirjoittajat ovat näiden alojen ansioituneita asiantuntijoita.

Aiheen käsittely jatkuu Sitran kumppanipäivän seminaarissa Science, Technology and Innovations in Asia keskiviikkona 29.8.

Lisätietoja

Linda Jakobson, Ulkopoliittinen instituutti, puh. 050 3747601, etunimi.sukunimi@upi-fiia.com
Antti Hautamäki, Sitra, puh. 09-618991, etunimi.sukunimi@kolumbus.fi  

Julkaisun tiedot
Innovation with Chinese Characteris. High-Tech Research in China. Linda Jakobson (ed.). Palgrave Macmillan 2007. ISBN-13: 978-0-230-00692-8

Teema

Koulutus

Sitra pyrkii vahvistamaan päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä tarttua yhdessä tulevaisuuden kannalta tärkeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Koulutustoimintamme tavoite on saada aikaan uutta ajattelua ja uusia ratkaisuja. Toiminnassamme pyrimme luomaan oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat yhdessä ajattelun ja kehittämisen.

Julkaistu

Mistä on kyse?