Arvioitu lukuaika 2 min

Kilpailukykyä ja potkua liiketoiminnan kasvuun Venäjältä

Venäjä on Suomen Pk-teollisuudelle yhä varteenotettavampi mahdollisuus kansainvälistyä ja parantaa kilpailukykyä.

Julkaistu

Integraatio-ohjelman kokemuksia ensimmäiseltä vuodelta

Tiedote 13.12.2005

Venäjä on Suomen Pk-teollisuudelle yhä varteenotettavampi mahdollisuus kansainvälistyä ja parantaa kilpailukykyä. Venäjän raaka-aine-, tuotanto- ja työvoimakustannustaso on Suomea edullisempi, mikä antaa selkeän kilpailuedun mm. alihankinnalle.

Sitran Venäjä-ohjelma auttaa 74 suomalaisyritystä hakemaan liiketoiminnan kasvua Venäjältä. Tärkeimpiä keinoja ovat yhdessä toimiminen ja vaikuttaminen, verkottuminen venäläisten yritysten kanssa, Venäjä-osaamisen kokoaminen ja kokemusten vaihto. Sitra julkisena toimijana avaa ovia Venäjällä.

– Annamme yrityksille realistisen kuvan Venäjän talouden kehityksestä ja toimintaolosuhteista sekä parannamme valmiuksia kansainvälisen toiminnan käynnistämiseen Venäjällä. Venäjän markkinaoloista saa nykyisin luotettavaa ja asianmukaista tietoa, johon liikeidean ja -toiminnan voi perustaa. Villin-Idän ajat voi jo unohtaa, toteaa Sitran Venäjä-ohjelman johtaja Maaret Heiskari.

Venäjältä liikevaihdon kasvua

Ohjelmassa mukana oleville yrityksille Venäjä voi turvata tulevaisuuden liike-vaihdon kasvun. Metallin pintakäsittelyyn erikoistuneen yrityksen Aurajoki Oy:n yksikönjohtaja Risto Sirviö uskoo, että Venäjän voimakas rakennus-buumi kasvattaa pintakäsiteltyjen metallirakenteiden kysyntää.

– Venäjä tarjoaa meille merkittävän kasvumahdollisuuden, sillä kotimaan markkinat ovat pysyneet stabiileina jo pitkään. Myös Venäjällä on herätty havaitsemaan, että kuumasinkitys on kannattava ratkaisu pidemmällä aikajänteellä, Sirviö sanoo.

Ohjelmassa mukana olevat yritykset ovat tehneet useita eri alueille suuntautuneita tiedon- ja partnerinhakumatkoja. Näiden pohjalta yritysten päätoiminta-alueeksi on kohdentumassa Pietari ja Leningradin alue. Nämä ovat tuotannon ja logistiikan kannalta järkeviä ja tarjoavat jo sinällään yrityksille Suomen kokoisen markkinan.

– Monille yrityksille käsitys Venäjän markkinan koosta, kehitysasteesta ja osaamistasosta on mullistanut yrityksen omaa toiminta-ajatusta, Heiskari kertoo.

Alihankinnasta kilpailukykyä

Venäjä on tuotantokustannuksiltaan edullinen maa, jossa on myös korkea tekninen osaamistaso. Konekanta on kuitenkin usein vanhentunutta. Alihankinta-toiminta onkin vasta käynnistymässä. Se vaatii Venäjällä vielä ajattelutavan muutosta, yhteisen kielen löytymistä ja ennen kaikkea koulutusta länsimaiseen toimintatapaan.

– Positiivisena yllätyksenä havaitsimme, että venäläiset tuottajat ovat järjestäytyneet alihankintakeskusten alle, Heiskari toteaa.

Ohjelman alihankintaklusteriin kuuluu ennen kaikkea metalli- ja muovialan yrityksiä, jotka hakevat materiaalitoimittajia sekä paikallisvalmistusta Venäjältä, mutta mukana on myös muiden alojen yrityksiä. Näistä on esimerkkinä elintarvikealan perheyritys Roberts Oy.

– Kuluneen vuoden aikana olemme löytäneet venäläisiä raaka-ainetuottajia, joiden kanssa jatkamme neuvotteluja yhteistyöstä, Roberts Oy:n vientipäällikkö Ansa Ervasti kertoo.

Teollisuuskylä tarjoaa turvalliset toimintaolosuhteet

Tämän vuoden aikana ohjelmassa mukana olevien pienten ja keskisuurten teollisten tuottajien johtavaksi ajatukseksi on noussut suomalaisen teollisuuskylän perustaminen Venäjälle. Suomalaiset kiinteistö- ja pääomasijoittajat ovat jo ilmaisseet kiinnostusta hanketta kohtaan.

Venäjä-ohjelman puitteissa laaditaan suomalaisomisteinen ja -johtoinen teollisuuskyläkonsepti, jolla turvataan vakaat toimintaolosuhteet suomalaisille tuotantolaitoksille sekä hyödynnetään Venäjän lainsäädännön suomia investointietuisuuksia.Eri puolella Suomea on käynnissä erilaisia teollisuuskylähankkeita Venäjälle.

– Nämä hankkeet tulee koota yhteen, jotta ne saavat ilmaa siipiensä alle ja venäläiset tahot kiinnostumaan. Saavutamme paremmat rahoitus- ja investointiedut, kun toimimme laajemmalla yrityspohjalla. Otammekin teollisuuskyläklusteriin mukaan uusia toimijoita, Heiskari sanoo.

Venäjä-ohjelma

Sitra käynnisti Venäjä-ohjelman syksyllä 2004. Ohjelman tavoitteena on luoda laaja viitekehys Suomen ja Venäjän talouden yhteistyölle. Venäjä-ohjelmassa on kolme osaohjelmaa: strategia, integraatio ja foorumi. Integraatio-osassa luodaan erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille uusia toiminta- ja verkottumismahdollisuuksia venäjällä. Mukana on 74 yritystä eri toimialoilta. Yritykset on jaettu tavoitteiden pohjalta neljään klusteriin; etabloitujat, alihankinta, teollisuuskylä ja rakennusala.

Lisätietoja

Sitra, Maaret Heiskari, Venäjä-ohjelman johtaja, puh. (09) 6189 9467

Teema

Venäjä

Venäjä on Suomen lähialueista nopeimmin kasvava markkina, jolla ei kannata jäädä sivustakatsojaksi. Venäjä-ohjelma (2004 – 2007) solmi taloussuhteita ja avasi liiketoimintamahdollisuuksia Venäjälle.

Julkaistu

Mistä on kyse?