archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Kulttuuriosaamisesta Suomen kilpailukyvyn kulmakivi

Sitran keskiviikkona julkistama kirja "Luovaan talouteen – Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana" kartoittaa kulttuuriosaamisen voimavaroja

Julkaistu

Lehdistötiedote 5.5.2004

Suomen kilpailukyky on perustunut hyvin toimivaan innovaatiojärjestelmään. Globaali talouden muutos asettaa suuria haasteita Suomelle. Markkinoilla erottautuminen on yhä tärkeämpää. Teknologia ei enää yksin riitä, vaan Suomen on aika ryhtyä panostamaan luovuuteen ja kulttuuriosaamiseen sekä myös nähdä ne kansallisena vahvuutena. Näin todetaan Sitran keskiviikkona 5.5.2004 julkistamassa kirjassa Luovaan talouteen – Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana (Edita).          

Taiteilija Osmo Rauhalan kuvittama teos on tulosta Sitran vuonna 2000 käynnistämästä laajasta Kulta-tutkimushankkeesta (Kulttuuriosaaminen kansallisen kilpailukyvyn rakentajana). Kirja pohjautuu laajoihin haastattelu- ja paneeliaineistoihin, joissa on analysoitu kulttuuritoimijoiden ja elinkeinoelämän välisen vuorovaikutuksen nykytilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kirjan kirjoittaja Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Markku Wilenius näkee, että juuri nyt on Suomen kannalta ratkaisevaa ymmärtää, että kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää osaamispohjan laajentamista. Nyt tulee löytää luoviin toimialoihin liittyvä valtava osaamis- ja kehityspotentiaali ja tehdä tästä tulevan kansallisen kilpailukyvyn kulmakivi. – Lähtökohdat ovat kohtuullisen hyvät: meillä on maailmanluokan kulttuurialan ammattilaisia, visionäärisiä toimijoita sekä korkeatasoista opetusta. Myös valtionhallinnossa on ryhdytty toimiin: tällä hetkellä valmistellaan kulttuuriteollisuuden kasvuohjelmaa, kulttuurivientihanke ja kansallisen luovuusstrategian valmistelutyö on käynnistynyt, toteaa Wilenius. On kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että yritysten ja kulttuuritoimijoiden yhteis-työstä ymmärretään syntyvän aitoa lisäarvoa, joka hyödyttää kumpaakin osa-puolta.  Luovuus ymmärretään talouselämässä vielä aivan liian kapeasti. Yleisesti ajatellaan, että luovuus kuuluu teknispainotteisille tuotekehitysosastoille, kun se oikeasti pitäisi olla koko organisaation ominaisuus. Myöskään kulttuurisektorilla ei hyödynnetä tarpeeksi yritysmaailman osaamista. Muun muassa liiketoimintaosaaminen on heikkoa.  Kulttuuritoimijoiden ja yritysten yhteistyö on vielä kehittymätöntä. Ongelmia on ennen kaikkea siinä, kuinka pystytään ennakoimaan ja toteuttamaan tarvittavia panostuksia. Mitä julkisen sektorin ja toisaalta yrityssektorin pitäisi tehdä?

Kirja tarjoaa konkreettisia toimenpidesuosituksia:

  • Verotuskäytännöt pitäisi arvioida uudelleen siten, että yritykset voivat  vähentää verotettavista tuloistaan nykyistä enemmän tehdessään lahjoituksen taidetta tai tiedettä edistävässä tarkoituksessa.
  • Julkisen sektorin toimintaa tulisi muuttaa pitkäjänteisemmäksi esimerkiksi julkisen rahoituksen myöntämisessä kulttuuritoimijoille. 
  • Valtion kulttuurihallinnon virkamiehiä on perehdytettävä paremmin siihen, mihin suuntaan sponsorointi on tänä päivänä kehittymässä. 
  • Kulttuuritoimijoiden, ennen muuta kulttuurilaitosten liiketoimintaosaamista tulee edistää systemaattisesti. 
  • Perustetaan Kulttuurin edistämiskeskus Kukes, jonka tehtävänä on panostaa kulttuuristen innovaatioiden ja kulttuuriosaamisen systemaattiseen kehittämiseen. 
  • Suomeen  tarvitaan myös välittäjäorganisaatioita edistämään kontakteja yrityselämän sekä taide- ja kulttuuritoimijoiden välillä. 
  • Luova ja innovatiivinen yrityskulttuuri on ymmärrettävä menestystekijäksi. Yritysten ylin johto tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän koulutusta luovuuden johtamisessa ja kehittämisessä.      
  • Yritysten tulee hakea ennakkoluulottomasti uusia keinoja yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen kulttuuritoimijoiden kanssa.     

Lisätietoja       

Professori Markku Wilenius, Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus, puh. 050 592 9121, markku.wilenius@tukkk.fi

Tutkimuspäällikkö Pia Mero, Sitra, puh. 050 322 7860, pia.mero@sitra.fi

Julkaisun tiedot Luovaan talouteen – Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana. Markku Wilenius. Sitra 266. ISBN 951-37-4029-3, ISSN 0785-8388. Edita Publishing Oy. Helsinki 2004. Hinta 32 euroa. Myynti: Edita-asiakaspalvelu ja kirjakaupat. Tervetuloa näyttelyyn! Luovaan talouteen -kirjan julkistamisen yhteydessä avataan myös yleisölle avoin näyttely, johon on koottu muun muassa suomalaisten vaikuttajien tekemiä kuvia teemalla ”Mistä luovuuteni kumpuaa”.  Näyttelyssä on esillä myös julisteita, joissa esitellään organisaatioita, joissa luovuutta, vuorovaikutusta ja synergiaa on onnistuneesti toteutettu.  Lisätietoja näyttelystä löytyy

Kulta-hankkeen sivuilta. Näyttely on avoinna 6.5.-18.5.2004arkisin klo 9-17, viikonloppuna klo 10-17Kulttuuritehdas KorjaamoTöölönkatu 51 b00250 Helsinki    

Mistä on kyse?