sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Lehdistötiedote 12.5.2004
Ympäristö on tärkeä asia kansalaisille ympäri Eurooppaa. Kansalaiset odottavat Euroopan unionin ympäristöpolitiikalta paljon. Kokonaan toinen asia on, kohtaavatko kansalaisten odotukset ja politiikan realiteetit. Vaatimukset kilpailukyvyn ylläpitämisestä vaikuttavat vahvasti Euroopan unionin ympäristöpolitiikan muotoutumiseen. Sitran keskiviikkona 12.5. julkistamassa raportissa Parantaako EU ympäristön? Laajentuneen EU:n ympäristöpolitiikka tutkija Laura Järvinen luo katsauksen EU:n ympäristöpolitiikkaan, sen keskeisiin toimijoihin ja periaatteisiin.
Raportti on yleiskuvaus politiikan teosta ja hallinnosta EU:n ympäristöpolitiikassa. Lisäksi siinä käydään läpi unionin ympäristöpolitiikan keskeisiä haastealueita. Raportissa Järvinen arvioi myös laajentumisen vaikutuksia EU:n ympäristöpolitiikalle. Ympäristöasioiden painoarvo vähenee, sillä laajentumisen myötä ympäristöasioiden edelläkävijöiden joukko jäi unionissa selvään vähemmistöön. Uusien jäsenmaiden on käytettävä 2-3 prosenttia BKT:staan ympäristöinvestointeihin, jotta ne saavuttavat ympäristöpolitiikassaan EU:n nykyisen tason. Ainakin jäsenyytensä alkuvaiheessa voidaan olettaa, että ne toimivat matalalla profiililla ympäristöasioissa ja suosivat unionitasolla minimisäädöksiä. 25 jäsenvaltion unionissa asioiden käsittelyaika pitenee. Jos säädöksen läpimenoon jo 15 jäsenvaltion unionissa kului keskimäärin kahdeksan vuotta, ollaan laajentuneessa unionissa selvän ongelman edessä. Myös uusien jäsenten epäilevä suhtautuminen ympäristöpolitiikkaan hidastaa asioiden käsittelyä. EU:n on tehostettava toimintaansa, jotta se voi säilyttää uskottavuutensa kansainvälisen ympäristöpolitiikan toimijana. Euroopan unionin rooli ympäristökysymyksissä tulee väistämättä muuttumaan, Laura Järvinen uskoo. – Keskeinen kysymys on, onko tavoitteena yhteinen EU-normisto vai kansallisesti tehtävät lainsäädännön harmonisoinnit. Lainsäädännön joustavuuden lisääminen on tärkeää, mutta pelkkä sääntely ei riitä. Yhteisön ympäristöpolitiikan toimeenpanoon vaikutetaan myös rahoituksella ja taloudellisilla ohjauskeinoilla. Taloudelliset ohjauskeinot ovat tehokas keino yhdentää ympäristö- ja talouspolitiikkaa laajentuneessa unionissa. EU:lla ja sen jäsenmailla on parantamisen varaa ympäristölainsäädännön toimeenpanossa. Toimeenpanoa hidastavat jäsenmaiden monimutkaiset menettelytavat säädösten siirtämisessä osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä unionin säädösten monimutkaisuus. Komission tulkinta ja jäsenvaltioiden omat tulkinnat eivät läheskään aina kohtaa. Vaikeasti aukeavat säädökset heikentävät myös EU:n hyväksyttävyyttä, kun hallinto ja politiikka koetaan byrokraattisiksi ja vaikeaksi. Määräenemmistöpäätösten lisääminen ympäristöpolitiikan alaan kuuluviin asioihin tehostaisi EU:n ympäristöpolitiikkaa. Nyt alkuperäiset tavoitteet usein vesittyvät pitkällisissä neuvotteluissa ja kompromissien etsinnässä. Yksimielisyyspäätöksissä jo yhdenkin jäsenvaltion vastustus ja jarruttaminen heikentää ympäristön suojelemiseksi esitettyjä toimia. Raportti on osa Sitran vuosina 2000 – 2005 toteuttamaa Eurooppa 2020 -tutkimusta. Projektissa Sitra selvittää Suomen ja Euroopan unionin kannalta keskeisten asiakysymysten tulevaisuuden näkemyksiä.
Lisätietoja
Projektitutkija Laura Järvinen, Sitran Eurooppa 2020 -hanke, puhelin (09) 6189 9407
Projektinjohtaja Peter Ekholm, Sitran Eurooppa 2020 -hanke, puhelin (09) 6189 9235
Julkaisu Parantaako EU ympäristön? Laajentuneen EU:n ympäristöpolitiikka. Laura Järvinen.
Sitran raportteja 40. ISBN 951-37-4209-1, ISSN 1457-571X (nid.). Edita Publishing Oy. Helsinki 2004. Maksutonta raporttia voi tilata Sitrasta, puhelin (09) 618 991, sähköposti: julkaisut@sitra.fi. Raportti löytyy sähköisenä julkaisuna (PDF-tiedostona) Sitran Internet–sivuilta kohdasta Julkaisut > Sitran raportteja -sarja.