Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Ronan Browne

Julkaistu 11.11.2013

Lähiapu-kokeilusta tuli hitti

Kirjoittaja
 
Laura Häkli

Kylähoitajan ja kyläpiian palveluille on ollut niin paljon kysyntää, että Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys päätti jatkaa Lähiapu-kokeilua omalla kustannuksellaan. Lähiapu-kokeilu on jo toinen Kohti resurssiviisautta -hankkeen kokeilu, joka on muuttanut nykyisiä toimintatapoja luonnonvaroja säästäviksi ja jatkunut ilman lisärahoitusta.

Haravointia, verenpaineenmittausta, siivousta, lastenhoitoa, Kelan lomakkeiden täyttämistä, kimppakyytejä. Pohjoisen Korpilahden alueen Lähiapu-kokeilussa asukkaille on tarjottu monenlaisia palveluita. Ja niille on ollut myös kysyntää, jopa niin paljon, että alun perin Sitran rahoittamaa kuukauden kokeilua on kylillä päätetty jatkaa omalla kustannuksella ja talkoovoimin.

”Meille on tämän kokeilun myötä tullut ihan uudenlainen luottamus siihen, että sivukylienkin ihmisistä voidaan pitää huolta. Kuntaliitoksen myötä palvelujen karkaaminen kauas on aiemmin luonut vain epätoivoa”, sanoo kokeilun alullepanija ja puuhanainen Paula Määttä Korpilahdelta.

Palveluita on käytetty Määtän mukaan paljon ja niillä on tavoitettu erityisesti ikäihmisiä ja lapsiperheitä. Kylähoitaja, eli lähihoitaja, joka itsekin asuu kylällä, on hoitanut ihmisiä joustavasti kelloon katsomatta ja ennen kaikkea päässyt paikalle nopeasti ja helposti. Verenohennuslääkettä syövien potilaiden tarkastuskäynnit, verenpaineen ja verensokerin mittaukset sekä sairaiden ikäihmisten auttaminen on sujunut, ja kynnys pyytää apua on ollut Määtän mukaan matala.

”Meillä on paljon autottomia, yksinäisiä ikäihmisiä, jotka asuvat pitkien mökkiteiden päässä. He ovat joutuneet matkustamaan jopa kolmekymmentä kilometriä edestakaisin pienenkin asian takia – tai sitten he eivät ylipäätään ole saaneet mitään palvelua”, Määttä sanoo.

”Erityisen paljon kylähoitaja on selvittänyt esimerkiksi Kelan tarjoamia palveluja syrjäalueilla asuville ja auttanut tarvittavien lomakkeiden käytössä. Monille huonokuntoisille vanhuksille tämä on ollut mahdoton asia itse selvittää. Kela ei mainosta palvelujaan, vaan ihmisen pitää itse niitä osata vaatia. Tarvittaessa kylähoitaja on mummon asioita selvittäessään kantanut vedet kaivosta ja pessyt pyykit vanhanaikaisella pulsaattoripesukoneella.”

Myös kyläpiian palvelut ovat olleet kovassa käytössä. Pihatöitä, siivousta, sairaiden lasten hoitoa ja muuta kotiapua on kokeilun aikana ollut tarjolla, mikä on lisännyt ikäihmisten uskoa mahdollisuuksiinsa asua kotonaan ja helpottanut monilapsisten perheiden elämää. Esimerkiksi Liikuntaillan lapsiparkki on antanut molemmille vanhemmille mahdollisuuden lähteä yhdessä harrastamaan.

Määtän arvion mukaan yhteiskuljetukset ja kotiin tarjottavat palvelut ovat vähentäneet yksittäisiä käyntejä kaupungin keskustassa merkittävästi,  kohtuullistaneet syrjäkylillä asumisen kustannuksia – ja ennen kaikkea lisänneet kyläläisten yhteishenkeä.

”Tämä on jo toinen Kohti resurssiviisautta –hankkeen kokeiluista, joka on jatkunut lyhyen kokeiluajan jälkeen ja muuttanut toimintatapoja – ja ennen kaikkea säästänyt luonnonvaroja ja lisännyt hyvinvointia. Ensimmäinen oli Vaajakummun koulun tähdelounasruokailu. Näistä näkee, että hyvät asiat ottavat tulta, kun vain joku laittaa ne liikkeelle”, sanoo kokeiluista vastaava asiantuntija Hanna-Leena Ottelin Sitrasta.

Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta –hankkeessa on kokeiltu uusia tapoja säästää luonnonvaroja, vähentää päästöjä ja samalla lisätä hyvinvointia. Jyväskylän alueella toteutetaan yhteensä 15 resurssiviisasta kokeilua loppuvuoden aikana.

Lue lisää resurssiviisaista kokeiluista.

 

 

 

Mistä on kyse?