Arvioitu lukuaika 2 min

Pienet maat laajenevassa unionissa - koolla on merkitystä

Esko Antolan "Onko koolla väliä? Pienet maat EU:n päätöksenteossa"-kirja julkaistiin.

Julkaistu

Lehdistötiedote 29.4.2004 Suomen kaltaisten keskisuurten ja pienten jäsenmaiden tulisi etsiä liittolaisia suurten maitten joukosta ja saada näkökohtiaan huomioiduksi niiden tiivistyvässä keskinäisessä yhteistyössä. Tulevien vuosien Euroopan unionissa pienen maan paras ystävä ei olekaan ehkä komissio tai toinen pieni maa vaan suuri jäsenmaa, arvioi Turun yliopiston Jean Monnet -professori ja Jean Monnet -keskuksen johtaja Esko Antola EU:n pieniä maita koskevassa kirjassaan Onko koolla väliä? Pienet maat EU:n päätöksenteossa.      

Kirja on osa Sitran vuosina 2000 – 2005 toteuttamaa Eurooppa 2020 -tutkimusta, jossa Antola on vastannut pienten valtioiden asemaa käsittelevästä osuudesta. Varsinainen pääteos julkaistaan englanninkielisenä, mutta aiheen tärkeydestä johtuen teemasta julkaistaan nyt perusasioita esittelevä ja erittelevä suomenkielinen kirja, jonka Sitra toivoo kuluvan kaikkien Suomen roolista Euroopan unionin päätöksenteossa kiinnostuneiden käsissä.Antolan mukaan Euroopan unionin jäsenmaat tulisi laajenemisen jälkeen jakaa suurten, keskisuurten ja pienten jäsenmaiden ryhmiin. Laajenemisen jälkeen unionissa on kuusi hyvin pientä maata ja kuusi suurta jäsenmaata. Unionin enemmistön muodostavat keskisuuret maat, joihin Suomikin kuuluu. Laajenemisen jälkeen unionin selvänä enemmistönä olevat pienet ja keskisuuret jäsenmaat joutuvat arvioimaan uudelleen strategioitaan ja valintojaan turvatakseen vaikutusvaltansa unionissa. Pienet maat eivät ole tähänkään asti muodostaneet Euroopan unionissa yhtenäistä ryhmää. Laajentuneessa unionissa ne ovat entistäkin hajanaisempi joukko valtioita. Perinteisesti pienten maiden ydinryhmän ovat muodostaneet vahvoja toimielimiä ja sitovaa päätöksentekoa kannattaneet valtiot, joihin Suomikin on kuulunut. Näitä maita Antola kutsuu yhteisöllistäjiksi. Ne ovat perustaneet linjansa uskolle, että vahvat instituutiot tasoittavat maiden kokoeroista aiheutuvia eroja ja vaikutusvaltaa. Pienet valtiot voivat tukeutua erityisesti komissioon tasapainottavana ja puolueettomana voimana.Ruotsi ja Tanska ovat olleet eri linjoilla korostamalla neuvoston merkitystä. Niiden mielestä pienet maat voivat parhaiten ajaa etujaan hallitustenvälisessä unionissa. Antola kutsuu näitä maita pragmatisteiksi, jotka suhtautuvat epäilevästi integraation syventämiseen ja instituutioiden voimaan, mutta näkevät integraation arvon omien tavoitteidensa ajamisessa. Laajenevassa unionissa jäsenmaiden tasavertaisuus joutuu koetukselle. Perustuslaki­luonnoksen toteutuessa esimerkiksi perinteinen keskeinen tasa-arvon ilmentymä, kiertävä puheenjohtajuus, on historiaa. Tulevaisuudessa pienten ja keskisuurten maiden suurena haasteena on, miten perustuslain määräyksiä ryhdytään soveltamaan esimerkiksi uudessa puheenjohtajuus­järjestelmässä tai uudistetun komission työn organisoinnissa. Toimielinten koostumusta ja päätöksentekosääntöjä suurempi ongelma pienille ja keskisuurille jäsenmaille on turvata yhdenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu. Esimerkiksi vakaussopimuksen soveltamisessa suuria jäsenmaita kohdellaan suurella ymmärryksellä. Perustellusti voi kysyä, olisiko yhtä ymmärtävä kohtelu todennäköistä pienten ja keskisuurten maiden kohdatessa vaikeuksia. Haastava kysymys on myös, miten joidenkin pienten ja keskisuurten maiden hyvä menestys esimerkiksi Lissabonin strategian toteuttamisessa voitaisiin kanavoida vaikutusvallaksi. Tämä on myös Suomen ongelma. Pienten maiden kannalta huonoin vaihtoehto on, jos suuret jäsenmaat lisäävät yhteistyötään toimielinten ulkopuolella ns. direktoraattien muodossa. Meneillään olevien hallitusten välisten neuvottelujen aikana perinteinen Saksan ja Ranskan voima-akseli on saanut kolmanneksi osapuoleksi Britannian. Suurilla jäsenmailla on enenevästi halu sopia keskenään tärkeistä asioista ja tuoda ne muiden jäsenmaiden hyväksyttäväksi.

Lisätietoja

Professori Esko Antola, puhelin 0400 824 227

Projektinjohtaja Peter Ekholm, puhelin (09) 6189 9235

Julkaisu Onko koolla väliä?

Pienet maat EU:n päätöksenteossa, Esko Antola, Sitra 265, ISBN 951-37-4176-1, ISSN 0785-8388 (Sitra). Ovh 26 €, Edita Publishing Oy, Helsinki 2004. Myynti: Edita-asiakaspalvelu ja kirjakaupat.    

Teema

Koulutus

Sitra pyrkii vahvistamaan päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä tarttua yhdessä tulevaisuuden kannalta tärkeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Koulutustoimintamme tavoite on saada aikaan uutta ajattelua ja uusia ratkaisuja. Toiminnassamme pyrimme luomaan oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat yhdessä ajattelun ja kehittämisen.

Julkaistu

Mistä on kyse?