Photo: Sari Gustafsson

Julkaistu 15.05.2015

Pienituloiset eläkeläiset hyötyisivät kotitalousvähennyksen uudistamisesta

Sitra uudistaisi kotitalousvähennysjärjestelmää nykyistä oikeudenmukaisemmaksi ja kansalaisten tarpeita huomioivammaksi. Suurimman hyödyn saisivat pienituloiset eläkeläiset ja erityisesti 75 vuotta täyttäneet pienituloiset naiset. Uudistus lisäisi palveluostoja 125–285 miljoonalla eurolla vuodessa ja toisi myös positiivisia työllisyysvaikutuksia. Malli ja laskelmat on koottu Sitran selvitykseen Kotitalousvähennys arjen tukena.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra
Kirsi Suomalainen vastaa Hyvinvoinnin palveluoperaattorin, Kestävän talouspolitiikkakoulutuksen ja Työelämäpalkinnon viestinnästä. Työlistalla ovat myös Tajua Mut! -toimintamalli lasten ja nuorten kanssa tehtävään yhteistyöhön, digitaalinen palvelutori ja LATU-toimintamalli työyhteisön kehittämiseen.

Kotitalousvähennysreformi on suunnattu 75 vuotta täyttäneille

Sitran ehdotuksessa 75 vuotta täyttäneille suunnatun kotitalouspalvelutyön verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Jos maksetut verot ovat vähennykseen oikeuttavaa summaa pienemmät, verosta vähentämättä jääneen osan saisi suorana tukena. Tällöin kyseessä olisi rahallisella tuella täydennetty kotitalousvähennysmalli.

”Mallin etuna on, että ikäihmiset päättävät itse, mitä, millaisia ja milloin he saavat palveluja. Ehdotettu malli lisää kotitalousvähennysjärjestelmän oikeudenmukaisuutta, koska myös pienituloiset pystyvät hyödyntämään uudentyyppistä kotitalousvähennystä – toisin kuin nykyisessä järjestelmässä”, toteaa johtava asiantuntija Tuomo Melin Sitrasta.

Mallista hyötyisivät

  • palvelun ostajat, jotka saisivat tukea nykyjärjestelmään verrattuna enemmän ja juuri niihin vähennyksen piiriin kuuluviin palveluihin, joilla he haluavat parantaa hyvinvointiaan
  • kunnat, jos kotitalouspalvelujen lisääntynyt käyttö vähentää kuntien vanhuspalvelujen kysyntää ja siirtää tai vähentää laitoshoidon tarvetta
  • palveluja myyvät yritykset ja ammattilaiset, jotka saavat enemmän työtilaisuuksia ja pystyvät työllistämään lisää työvoimaa
  • vanhusten omaiset ja lähipiiri, joiden antamaa apua voidaan tuen avulla vähentää
  • valtio ja muut veronsaajat, jotka saisivat lisää verotuloja työllisyyden, palvelutuotannon ja välituotekysynnän parantuessa samalla, kun työttömyydestä aiheutuvat menot vähenevät.

Uudistus vahvistaa paikallista yrittäjyyttä ja työllisyyttä

Palvelujen kasvava kysyntä monipuolistaa tarjontaa ja lisää työpaikkojen määrää. Nämä vaikutukset hyödyttävät paikallistaloutta, koska palvelut ostetaan ja tuotetaan paikallisesti. Palvelujen kysyntä lisää varsinkin paikallisten järjestöjen ja pienyrittäjien toimintaedellytyksiä.

Kotitalousvähennysmallista saadaan suurimmat hyödyt etenkin silloin, jos kotitalouspalvelujen osto lykkää ikäihmisten hakeutumista kunnan järjestämisvastuulla olevien palvelujen piiriin, esimerkiksi tehostettuun palveluasumiseen. Jos 14 000 ikäihmisen tehostetun palveluasumisen tarve siirtyy puolella vuodella, kustannussäästö olisi 330 miljoonaa euroa, kun kustannus on keskimäärin 131 euroa/henkilö vuorokaudessa.

”Vanhusväestön osuus kasvaa tulevien parin vuosikymmenen aikana ja lisää siten palvelutarvetta ja oletettavasti myös vanhushuollon kustannuksia. Ehdotettu malli siirtäisi ja mahdollisesti poistaisi ikäihmisille suunnattujen kunnan järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palveluiden tarvetta ja ehkäisisi ikääntymisestä aiheutuvaa kustannusten kasvua”, sanoo vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen Sitrasta.

Palveluostot lisääntyvät 125–285 miljoonalla eurolla vuodessa

Lähtökohtana mallissa on koko kotitalousvähennysjärjestelmän sisäinen kustannusneutraliteetti. Tällä tarkoitetaan, että palveluostojen tuottamat välittömät verotulot ovat vähintään yhtä suuret kuin kotitalousvähennyksenä ja -tukena myönnetyt subventiot yhteensä, kun myös alle 75-vuotiaiden kotitaloustyön ostot otetaan nykysäännöillä huomioon. Laskelmassa oletetaan, että 58 prosenttia kotitalousvähennykseen oikeuttavista ostoista palautuu veroina takaisin julkiselle sektorille.

Kotitalousvähennysmalli lisäisi palveluostoja 125–285 miljoonalla eurolla käyttöasteesta riippuen. Mitä useampi henkilö ostaa palveluja, sitä pienemmiksi järjestelmän kustannukset jäävät ja sitä suuremmat hyödyt voidaan saada. Palvelumyynnistä koituvat verotulot ja -maksut ylittävät korotetun kotitalousvähennyksen sekä tukijärjestelmän kustannukset yhteensä noin 40 miljoonalla eurolla vuodessa.

Tarkemmat tiedot mallista ja laskelmista on julkaistu Kotitalousvähennys arjen tukena -selvityksessä, jonka on koonnut finanssineuvos Elina Pylkkänen valtiovarainministeriöstä.

Lisätietoja

Tuomo Melin, johtava asiantuntija, Sitra
tuomo.melin@sitra.fi, puh. 040 183 4158

Elina Pylkkänen, finanssineuvos, valtiovarainministeriö
elina.pylkkanen@vm.fi
, puh. 0295 530 254

Julkaisun tiedot
Kotitalousvähennys arjen tukena
Elina Pylkkänen
Sitran selvityksiä 95
ISBN 978-951-563-917-2 (nid.)
ISBN 978-951-563-918-9 (PDF) www.sitra.fi
ISSN 1796-7104 (nid.)
ISSN 1796-7112 (PDF) www.sitra.fi

Sähköinen versio ladattavissa Sitran verkkosivuilta. Painettu versio ilmestyy toukokuun loppupuolella.

 

Mistä on kyse?