Kuva: norden.org

Julkaistu 16.11.2016

Pohjoismaista löytyvät ratkaisut leikata maailman päästöjä EU:n verran

Ottamalla käyttöön 15 pohjoismaista ilmastoratkaisua maailma voisi vähentää päästöjä neljällä gigatonnilla 2030.

Ottamalla käyttöön 15 pohjoismaista ilmastoratkaisua maailma voisi vähentää päästöjä neljällä gigatonnilla 2030. Tämä on yhtä paljon kuin EU-maat yhteensä tuottavat päästöjä nykyään. Kustannuksiltaan ratkaisujen käyttöönotto vastaisi summaa, jonka verran nyt tuetaan fossiilisia polttoaineita yhdeksässä päivässä.

Tulokset selviävät tänään julkistettavasta Nordic Green to Scale -selvityksestä, joka lanseerataan Marrakechin COP 22 -ilmastoneuvotteluissa. Sitra on kumppaneidensa kanssa selvittänyt, paljonko päästöjä voitaisiin vähentää, jos parhaat Pohjoismaissa jo nyt käytössä olevat ratkaisut otettaisiin 2030 mennessä laajamittaisesti käyttöön muissa maissa.

Pariisin ilmastosopimus tuli voimaan 4. marraskuuta. Jo 110 maata on tähän mennessä ratifioinut sopimuksen. Maailman maat tarvitsevat kuitenkin hyviä ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi, jotta sovittuun tavoitteeseen voidaan päästä.

“Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos kaikki maat toteuttavat sitoumuksensa ripeään tahtiin. Tämä tutkimus osoittaa, että on jo olemassa lukuisia toimivia ratkaisuja, joilla päästövähennysten kustannukset ovat kohtuulliset”, sanoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Hän toimii myös Pohjoismaiden ministerineuvoston ympäristöministerikokousten puheenjohtajana.

“Maailma tarvitsee myös kokonaan uusia, nopeasti päästöjä vähentäviä ratkaisuja, mutta nykyisillä ratkaisuillakin pääsee jo pitkälle. Tarvetta innovaatioille ja uudelle teknologialle ei voi käyttää tekosyynä vitkuttelulle, vaan saatavilla oleviin ratkaisuihin pitää tarttua jo tänään,” sanoo Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen, joka johti Nordic Green to Scale -analyysin tekemistä. Hänellä on takanaan jo 17 YK:n ilmastokokousta Kiotosta lähtien.

Ratkaisuja tarjolla joka lähtöön

Nordic Green to Scale -projekti osoittaa, että päästövähennyksiä voidaan saada tehokkaasti aikaan kaikilla sektoreilla: energia, teollisuus, liikenne, rakennukset ja kotitaloudet sekä maatalous ja metsät.

Tässä poimintoja innostavista ratkaisuista:

  • Kaupungeissa asuvat tanskalaiset pyöräilevät keskimäärin lähes kolme kilometriä joka päivä. Jos muissa maissa edistettäisiin pyöräilyä samaan tapaan, vähenisivät päästöt yhtä paljon kuin Slovenia tuottaa vuosittain.
     
  • Suomessa valtaosa teollisuuden ja kaupunkien kiinteistöjen tarvitsemasta lämmöstä tuotetaan yhdistetyllä lämmön ja sähkön tuotannolla (CHP). Jos muut maat hyödyntäisivät yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa samassa laajuudessa, vähenisivät päästöt yhtä paljon kuin Japani tuottaa vuodessa.
     
  • Islanti tuottaa lähes 30 prosenttia tarvitsemastaan sähköstä ja lähes kaiken tarvitsemansa lämmön geotermisella energialla. Jos muut maat hyödyntäisivät geotermisen potentiaalinsa, vähenisivät päästöt Tanskan vuotuisella päästömäärällä.
     
  • Viime vuonna lähes joka neljäs Norjassa myyty uusi auto oli sähköauto tai ladattava hybridi. Jos muut vauraat maat edistäisivät sähköautoilua Norjan malliin, vähentäisi se päästöjä yhtä paljolla kuin Tanska tuottaa vuodessa.
     
  • Ruotsissa on maailman eniten lämpöpumppuja asukasmäärään suhteutettuna. Jos jotkin Euroopan maat ottaisivat lämpöpumput yhtä tehokkaasti käyttöön, vähenisivät päästöt yhtä paljolla kuin Kuuba tuottaa vuodessa.

Suorien päästövähennysten lisäksi näiden 15 ratkaisun laaja käyttöönotto toisi myös muita huomattavia etuja. Ne parantaisivat ilman ja veden laatua, lisäisivät paikallisten työpaikkojen määrää, parantaisivat energiaturvallisuutta, leikkaisivat polttoainekustannuksia, vähentäisivät liikenneruuhkia sekä auttaisivat säilyttämään luonnon monimuotoisuutta.

Suomesta selvitykseen valikoitui sellaisia ratkaisuja, joissa olemme muita Pohjoismaita edellä. Monet niistä pohjautuvat kansalliseen biomassavahvuuteemme. Maassamme on kuitenkin kehitteillä useita muitakin hyviä vähäpäästöisiä ratkaisuja. Tällaisia ovat esimerkiksi geotermistä lämpöä hyödyntävä DeepHeat-hanke, asumisen IoT-ratkaisuja tuottava There Corporation, energiaoptimointeja tekevät Nuuka Solutions ja Negawatt Fund sekä teollisuudelle ja yrityksille sähköoptimointia tekevä SEAM.

”Haastamme kaikki yritykset mukaan kehittämään ilmastoratkaisuja. Niissä on tulevaisuuden bisnes”, kannustaa Sitran johtaja Mari Pantsar.

Ketkä ovat tuottaneet selvityksen?

Sitran kumppaneina Nordic Green to Scale -projektissa on viisi arvostettua pohjoismaista instituutiota:

  • Center for International Climate and Environmental Research (CICERO) Norjasta, joka vastasi raportin teknisestä analyysistä
  • Pohjoismaiden ministerineuvoston Climate and Air Pollution Group KoL
  • CONCITO Tanskasta
  • Stockholm Environment Institute (SEI) Ruotsista
  • Islannin yliopiston Institute for Sustainability Studies.

Nordic Green to Scale -selvitys analysoi 15 pohjoismaista ilmastoratkaisua. Nämä kasvattavat Sitran viime vuonna globaalissa Green to Scale -projektissa julkaisemaa ratkaisuvalikoimaa. Globaali selvitys osoitti 17 ratkaisun laajalla käyttöönotolla pystyttävän vähentämään päästöjä maailmanlaajuisesti 12 gigatonnilla (Gt CO2e) vuonna 2030.

Esittelemme Nordic Green to Scale -selvityksen tulokset Marrakechin COP 22 -ilmastokokouksen yhteydessä Pohjoismaiden ministerineuvoston paviljongissa keskiviikkona 16.11. klo 13.15-14.45 Marokon aikaa (GMT). Lanseeraustilaisuutta voi seurata verkossa osoitteessa http://norden.org/cop22/16-11/13.15. 
 

Julkaisutiedot

Nordic Green to Scale – Low-carbon success stories to inspire the world (handout)
Julkaistu Helsingissä 2016
Julkaisijat: Sitra ja Pohjoismaiden ministerineuvosto

Nordic Green to Scale: Nordic climate solutions can help other countries cut emissions (toimitettu raportti)
ISBN: 978-92-893-4735-8 (PDF)
Julkaistu Kööpenhaminassa 2016
Julkaisija: Pohjoismaiden ministerineuvosto

Technical report: Nordic Green to Scale (tekninen raportti)
ISBN 978‐92‐893‐4721‐1 (PDF)
ISBN 978‐92‐893‐4722‐8 (EPUB)
Julkaistu Kööpenhaminassa 2016
Julkaisija: Nordic Council of Ministers
http://dx.doi.org/10.6027/TN2016‐545
TemaNord 2016:545
ISSN 0908‐6692
 

Lisätietoja 

Vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen, Sitra (toimitettu raportti)
oras.tynkkynen@sitra.fi, p. +358 50 512 1584 

Senior Researcher Jan Ivar Korsbakken, CICERO (tekninen raportti)
jan.ivar.korsbakken@cicero.oslo.no, p. +47 2 200 4718 

Johtava asiantuntija Janne Peljo, Sitra (projekti ja tapahtumat)
janne.peljo@sitra.fi, p. +358 40 528 5754 

Viestintäasiantuntija Tuula Sjöstedt, Sitra (viestintä)
tuula.sjostedt@sitra.fi, p. +358 50 373 8601
 

Lista kaikista Nordic Green to Scale -projektissa analysoidusta 15 ratkaisusta (Pohjoismainen referenssimaa suluissa)

Energia

  • Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (Suomi ja Tanska)
  • Maatuulivoima (Ruotsi ja Tanska)
  • Merituulivoima (Tanska)
  • Geoterminen energia (Islanti)

Teollisuus

  • Hiilen talteenotto ja varastointi öljyn- ja kaasuntuotannossa (Norja)
  • Metaanin vähentäminen öljyn- ja kaasuntuotannossa (Norja)
  • Teollisuuden vähäpäästöinen energia (Suomi ja Ruotsi)

Liikenne

  • Sähköautot (Norja)
  • Liikenteen biopolttoaineet (Suomi ja Ruotsi)
  • Pyöräily kaupungeissa (Tanska)

Rakennukset ja kotitaloudet

  • Rakennusten energiatehokkuus (Ruotsi)
  • Lämpöpumput (Ruotsi)
  • Bioenergia lämmityksessä (Suom)i

Maatalous ja metsät

  • Uudelleen metsittäminen, maaperän ennallistaminen ja luonnontilaan palauttaminen (Islanti)
  • Lannan käsittely (Tanska)
Ota yhteyttä
Vanhempi neuvonantaja, Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta, Sitra

+358 (50) 512 1584

oras.tynkkynen@sitra.fi

Johtava asiantuntija, Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta, Sitra

+358 (294) 618 251

janne.peljo@sitra.fi

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

+358 (294) 618 429

tuula.sjostedt@sitra.fi