archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Puukerrostalolla on pienempi hiilijalanjälki

Puukerrostalon päästöt ovat koko elinkaaren aikana 5‒11 % pienemmät kuin betonikerrostalolla, riippuen rakennuksen energiatehokkuudesta. Pelkän rakennusvaiheen osalta eroa syntyy 29 %. Kaikkein keskeisintä on kuitenkin se, kuinka paljon ja mitä energiaa käytetään rakennuksen käytön aikana.

Kirjoittaja

Tuula Sjöstedt

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Tiedote 15.12.2011

Puukerrostalon päästöt ovat koko elinkaaren aikana 5‒11 % pienemmät kuin betonikerrostalolla, riippuen rakennuksen energiatehokkuudesta. Pelkän rakennusvaiheen osalta eroa syntyy 29 %. Kaikkein keskeisintä on kuitenkin se, kuinka paljon ja mitä energiaa käytetään rakennuksen käytön aikana.

Sitran Energiaohjelma teetti konsulttiselvityksen juuri valmistuneen puukerrostalon hiilijalanjäljestä. Tutkimus on yksi askel tietopohjan lisäämiseksi parhaillaan käynnissä olevaan keskusteluun. Tutkimuksen suoritti Bionova Consulting.

Selvityksen perusteella tärkein kaikkialla käytössä oleva keino päästöjen vähentämiseen on panostaa rakennusten energiatehokkuuteen ja vähäpäästöiseen energiaan. Passiivirakentamiseen siirtyminen vähentää elinkaaren aikaisia päästöjä 16‒18 % ja lähes nollaenergiarakentaminen jopa 39 % ensi kesänä voimaan tuleviin määräyksiin verrattuna. Kun rakennusten energiankulutus ja sen aiheuttamat päästöt vähentyvät, huomio on syytä suunnata myös rakennusmateriaaleihin.

Tapaustutkimuksen kohteena oli Rakennusliike Reposen, Versowood Oy:n ja Koskisen Oy:n sekä Heinolan kaupungin toteuttama puuhybridikerrostalo, josta oli saatavissa tarkat rakennusosakohtaiset tiedot. Näitä tietoja verrattiin vastaavaan betonirakennukseen. Elinkaaritutkimuksen mukaan rakennusvaiheessa syntyneen eron johdosta puu- ja betonikerrostalon välinen päästöero on 5‒11 % puurakenteen eduksi, energiatehokkuudesta ja tarkasteltavan elinkaaren pituudesta riippuen. Tarkastelu tehtiin 30, 50 ja 100 vuoden pituisille käyttöjaksoille. Rakennuksen elinkaaren pituisessa tarkastelussa käytönaikainen energian määrä ja laatu ovat suurin yksittäinen hiilijalanjälkeä muodostava tekijä.

Tutkimus paljasti, että rakennusmateriaalien merkitys hiilijalanjäljen muodostajana on kasvanut merkittävästi. Kun tarkasteltiin pelkästään rakentamisvaiheen päästöjä ilman elinkaarilaskentaa, betonikerrostalon päästöt olivat 29 % suuremmat kuin tapaustutkimuksen kohteena olleen puuhybridikerrostalon. Rakennusvaiheen päästöt neliötä (lämmitetty nettopinta-ala, nm2) kohti olivat puurakenteella 191 kg CO2/nm2 ja betonirakenteella 268 kg CO2/nm2. Ero neliötä kohti on siis 77 kg CO2/nm2 ja rakennuksessa asuvaa perhettä kohden 6 tonnia CO2. Tämä vastaa 2 vuoden ajoa henkilöautolla.

– Rakentamisvaiheen merkitys rakennuksen elinkaaren aikaisissa päästöissä on kasvanut kaksinkertaiseksi reilussa kymmenessä vuodessa. Käytön aikaisten päästöjen osuus rakennuksen koko elinkaaren aikaisista päästöistä on noin 70 % passiivitason kerrostaloissa. Energiasyöpöissä rakennuksissa käytön aikaisten päästöjen merkitys toki korostuu vielä enemmän, toteaa Sitran Energiaohjelman johtava asiantuntija Jarek Kurnitski.

Kurnitski korostaa, että ilmastovaikutusten tarkastelu tulee ottaa energiatehokkuuden rinnalle, jotta löydetään mahdollisimman kustannustehokkaat keinot päästöjen alentamiseksi. Jatkossa tehostamismahdollisuuksia on haettava myös materiaalitehokkuuden puolelta. Jotta hiililaskenta saadaan yleistymään rakennusten suunnittelussa ja hankintakriteereissä, tarvitaan yleisesti hyväksyttyjä standardeja ja ohjeita.

Energiaohjelman johtaja Jukka Noponen pitää tärkeänä, että rakennusten, alueiden ja yhdyskuntien hiilijalanjälkeä koskevaa tutkimusta ja osaamista saadaan kentälle lisää.

– Päästöjen vähentämistä pitää tavoitella kaikessa rakentamisessa ja yhdyskuntien kehittämisessä. Kaikissa materiaaleissa on mahdollisuuksia, Noponen alleviivaa.

Julkaisun tiedot

Passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki
Tapaustutkimus kerrostalon ilmastovaikutuksista

Panu Pasanen, Juho Korteniemi ja Anastasia Sipari
Bionova Consulting
Sitran Selvityksiä 63
2011
ISBN 978-951-563-820-5
ISSN 1796-7112 (URL: http://www.sitra.fi)

Mistä on kyse?