Rakennusten energiamääräysluonnosten vaikutukset rakentamiseen arvioitu

Valmisteilla oleviin rakentamismääräyksiin kaavaillut energiatehokkuusvaatimukset ovat osoittautuneet sähkö- ja öljylämmitteisissä omakoti- ja rivitaloissa erittäin haasteellisiksi. Sen sijaan suuremmissa rakennuksissa ja muita lämmitystapoja käyttävissä pientaloissa tavoiteltu taso on useimmiten saavutettavissa ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Tulokset kävivät ilmi rakennusalan yhteisessä hankkeessa, jossa selvitettiin millaisilla ratkaisuilla ja kustannuksilla ehdotetut vaatimukset on mahdollista täyttää eri rakennustyypeissä.

Vuonna 2012 voimaan tulevissa määräyksissä rakennuksille asetetaan vaatimuksia rakennuksen kokonaisenergiatehokkuudelle eli E-lukuvaatimus. E-luvun laskennassa otetaan huomioon myös se, mitä energiamuotoja talossa käytetään energialähteinä. Lisäksi on tarkoitus säätää, että rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysenergiasta vähintään 25 % on uusiutuvaa energiaa, pois lukien kaukolämmitetyt rakennukset. 

Teollisuudelle vapaus valita keinot vaatimusten täyttämiseksi 

– Uudet rakennusten energiamääräykset ovat johtamassa nykyistä kokonaisvaltaisempiin tarkasteluihin. Samalla ne antavat teollisuudelle paremmat mahdollisuudet etsiä uusia keinoja täyttää asetetut energiatehokkuusvaatimukset. Vihdoinkin myös Suomessa ollaan kehittämässä määräyksiä tavalla, jolla ohjataan todelliseen energiatehokkuuden parantamiseen. Laskelmat osoittavat, että kokonaisenergiatarkastelu mahdollistaa kustannustehokkaan energiatehokkuuden parantamisen, mikä oli määräysuudistuksen yksi keskeinen tavoite, toteaa Jarek Kurnitski Sitrasta.

Lausuntoehdotusten vaatimukset tiukempia pientaloille – kerrostaloille kohdallaan

– Käytännössä nyt ehdotetut vaatimukset edellyttäisivät sähkö- tai öljylämmitteisten pientalojen vaipan rakenteilta passiivitalon tasoa. Varaavan tulisijan lisäksi taloon tarvittaisiin uusiutuvaa energiaa kuten aurinkolämpöä tuottava laitteisto. Uusien määräysten aiheuttamat suorat lisäkustannukset tämän tyyppisten pientalojen rakentamiselle olisivat noin 4–8 prosenttia. Tällöin myös energiansäästö on näissä suurin verrattuna nykykäytäntöihin. Kauko- tai maalämpötaloissa kustannusvaikutukset jäisivät vähäisiksi, kertoo Antti Koponen Rakennusteollisuus RT ry:stä.

Koponen esittää johtopäätöksenä, että pientaloille ja rivitaloille asetettuja vaatimuksia tulisi kohtuullistaa. Tällöin kaikkien lämmitystapojen käyttö olisi mahdollista jatkossakin. Osassa tarkasteluista ei löydetty nykytekniikkaan perustuvia kustannustehokkaita ratkaisuja.

– Asuinkerrostaloille, toimistorakennuksille, päiväkodeille ja kouluille asetetut E-lukuvaatimukset sitä vastoin näyttävät olevan helpommin saavutettavissa. Havaitsimme, että näissä rakennustyypeissä seinärakenteiden lämmöneristävyyden parantamisella nykyisestä ei yleensä voida merkittävästi vaikuttaa kokonaisenergian kulutukseen ja siten E-lukuun. Vaatimukset voidaan yleensä toteuttaa ilman huomattavia lisäkustannuksia usein nykykäytännön mukaisilla ratkaisuilla, Koponen toteaa.

Talotekniikka ja suunnittelu ratkaisevat 

– Talotekniikka on tärkeässä roolissa energiatehokkuuden parantamisessa. Arkkitehdin ja muiden suunnittelijoiden on heti alussa löydettävä yhteinen sävel ja otettava kokonaisuus haltuun. Alalla tarvitaan uutta suunnittelukulttuuria, kertoo Jorma Railio LVI-talotekniikkateollisuus ry:stä.

– Energiatehokkuuden ja sisäilmaston vaatimukset pystytään täyttämään kustannustehokkaasti jo tämän päivän laiteratkaisuilla. Uusien energiamääräysten edellyttämä tuotekehitys tulee tarkoittamaan lähinnä jo olemassa olevien laitteiden ja osajärjestelmien nykyistä parempaa yhteensovittamista, tarpeenmukainen käyttö huomioiden. Myös laiteteknisten ominaisuuksien ilmoittaminen luotettavalla tavalla vaatii jatkokehitystä. Yksi haaste suunnitteluyhteistyölle on löytää ratkaisut, joiden avulla voidaan hallita kesäajan sisälämpötilaa, jolle nyt on ehdotettu selkeät vaatimukset, Railio jatkaa.

Uusien vaatimusten vaikutuksia arvioineessa hankkeessa saatuja tietoja on tarkoitus käyttää hyväksi määräysten viimeistelyssä ja siinä esitettyjen lukuarvojen hienosäädössä. Hankkeen rahoittivat ympäristöministeriö, Sitra, Energiateollisuus, Öljyalan Keskusliitto, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL, LVI-talotekniikkateollisuus ja Rakennusteollisuus RT. Hanketta hallinnoi RT. Arviointilaskelmat toteuttivat Tampereen Teknillinen Yliopisto, Kiinteistöliitto, Optiplan ja Pöyry. 

Lisätietoja

johtaja Antti Koponen, Rakennusteollisuus RT ry, puh. 050 414 0082
etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi

asiantuntija Jorma Railio, LVI-talotekniikkateollisuus ry,
puh. 040 557 1205, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi