archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Rintasyöpäkuolleisuutta voidaan vielä merkittävästi alentaa

Ikääntyneet hyötyisivät eniten mammografiasta.

Julkaistu

Ikääntyneet hyötyisivät eniten mammografiasta

Tiedote 23.3.2006

Suomalaiset naiset sairastavat syövistä eniten rintasyöpää. Sairastuneiden ja syöpään menehtyneiden määrä yhä kasvaa. Rintasyöpä on myös yleisin työikäisten naisten kuolinsyy. Rintasyövän tappavuutta voidaan merkittävästi alentaa riittävän aikaisella ja laajalla mammografiaseulonnalla sekä hoidolla.

Rintasyöpä on naisten yleisin ja edelleen yleistyvä syöpä Suomessa. Yli 3700 naista sairastuu ja noin 800 menehtyy vuosittain rintasyöpään. Ennusteiden mukaan sairastuneita on vuoteen 2010 mennessä liki neljä tuhatta.  

– Suomalaiset tutkimustulokset osoittavat, että nykyisiä saavutuksia voidaan vielä huomattavasti parantaa laajentamalla mammografiaseulontoja. Seulonnoista hyötyisivät eniten ikääntyneet, sillä erityisesti heidän ryhmässään syövän varhainen toteaminen lisäisi jäljellä olevia elinvuosia, kiteyttää tutkimusryhmän vetäjä Ilmo Parvinen Sitrasta.

Seulonnat käynnistyivät

Suomi käynnisti ensimmäisenä maana maailmassa koko naisväestöä kattavan seulonnan. Se rajattiin lakisääteisesti 50–59-vuotiaisiin naisiin. Turku aloitti ainoana merkittävänä asutuskeskuksena seulontaohjelmansa huomattavasti lakisääteistä laajempana. Kutsut ulotettiin alusta pitäen kaikkiin 40–74-vuotiaisiin naisiin vuodesta 1987 lähtien.

Tauti yleistyy

Rintasyövän ilmaantuminen oli Tampereella ja Turussa ennen seulontaa sekä sen jälkeen hyvin samankaltaista. Helsingissä rintasyöpä oli 8–15 % yleisempää. Ero oli odotettu, sillä rintasyöpä on maailmanlaajuisesti kaikkein yleisintä juuri pisimmälle urbanisoituneilla kaupunkialueilla. Kaikilla kolmella paikkakunnalla rintasyöpä yleistyi tarkastelujaksojen välillä (11 vuotta): Helsingissä 31 % ja Tampereella sekä Turussa 38 %.

Merkittävimmät tulokset saavutettiin Turussa Tutkimuksessa seurattiin tutkimuksen aloittamisvuonna iältään 55–69-vuotiaiden naisten kuolleisuuden kehittymistä Turussa, Helsingissä ja Tampereella vuosina 1987-2001.Vertailun vuoksi tarkasteltiin, miten vastaavan ikäiset naiset näissä kaupungeissa selvisivät ilman seulontaa edeltäneinä vuosina (1976-1987). 

Mammografiaseulonnan käynnistämisvaiheesta 55–69-vuotiaista naisista kaikki turkulaiset tulivat järjestelmällisen seulontaohjelman piiriin, mutta Helsingissä ei kukaan. Tampereella seulontojen piiriin tuli osa tämänikäisistä naisista.   Tutkimusaineisto perustui vertailuaineiston tavoin noin miljoonan naisvuoden tarkasteluun. Uusia rintasyöpiä havaittiin kolmessa kaupungissa yhteensä 2029 ja niistä 483 päättyi kuolemaan. Vertailuaineistossa 11 vuotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat 1631 ja 532.  

Helsinkiläisnaisten kuolleisuus lisääntyi ja turkulaisten vähentyi

Kuolleisuutta seurattiin 15 vuotta. Tänä aikana helsinkiläisnaisten kuolleisuus lisääntyi vertailuaineistoon nähden 11 %:lla ja turkulaisnaisten vähentyi 36 %:lla. Suurin ero syntyi iäkkäimpien ryhmässä (65–69-vuotiaat seulonnan alkaessa): helsinkiläisnaisten kuolleisuus lisääntyi 26 % ja turkulaisnaisten vähentyi 47 %. Toisin sanoen turkulaisnaisten kuolleisuus oli tässä ikäryhmässä vain 42 % helsinkiläisiin verrattuna.

Tamperelaisnaisten kuolleisuus vähentyi koko aineistossa 14 %. Tämä perustui suurimmalta osin seulotun 55-59-vuotiaiden ikäryhmän myönteisiin tuloksiin, sillä tässä ryhmässä kuolleisuus laski Tampereella vertailuaineistoon nähden 31 %.  

Tulokset ovat selitettävissä suurelta osin iäkkäiden naisten seulonnoilla. Tuloksiin voi vaikuttaa myös mm. taustariskeissä tapahtuneet muutokset. Helsingissä todettiin jo ennen valtakunnallisen seulontaohjelman käynnistämistä jonkin verran nopeampaa kasvua rintasyöpäilmaantuvuudessa vanhimpien tutkittujen ikäryhmien kohdalla kuin Turussa. Taustariskin vaikutusta ei voitu tämäntyyppisessä tutkimusasetelmassa huomioida täydellisesti.  

Kannattaako seulonta taloudellisesti?

Tulokset selvittänyt turkulainen tutkijaryhmä on ryhtynyt selvittämään myös sitä, kannattaako seulonta taloudellisesti. Tulosten perusteella merkittävä osa seulonnan kokonaiskustannuksista saadaan takaisin hoidon halpenemisen seurauksena. Lisätietoa tuoreesta julkaisusta löytyy tämän tiedotteen ohessa julkaisusta tiedotteesta Mammografiaseulonta säästää rintasyövän hoitokustannuksia rintasyöpäkuolleisuuden vähentyessä »  

Miten eteenpäin? 

Kaiken kaikkiaan tutkimustulokset osoittavat, että kuolleisuus laski juuri niissä ryhmissä, joihin seulonta kohdistettiin – hoitohan kohdistettiin tasapuolisesti kaikkiin ryhmiin. Mammografiaseulontoja on siis syytä jatkaa ja rohkaista naisia osallistumaan niihin.  

– Yllä esitetyt tutkimustulokset puhuvat sen puolesta, että maksuttoman mammografiaseulonnan käyttöä olisi Suomessa syytä laajentaa koskemaan myös iäkkäämpiä naisia, painottaa Parvinen. Seulontojen laajentaminen muuttaa kokonaiskustannusten jakaumaa edullisella tavalla seulonta- ja hoitokustannusten välillä. Pyrimme Sitran Terveydenhuollon ohjelmassa löytämään parhaita käytäntöjä terveydenhuollon kehittämiseen, erityisesti kansantautien diagnostiikan ja hoidon kehittämiseksi sekä uudelleen järjestelemiseksi.

Lisätietoja

Toimialajohtaja Ilmo Parvinen, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra 
Puh.  050 352 1970, sähköposti etunimi.sukunimi@sitra.fi 

Artikkeli: I Parvinen, H Helenius, L Pylkkänen, A Anttila, P Immonen-Räihä, L Kauhava, O Räsänen and PJ Klemi: Service screening mammography reduces breast cancer mortality among elderly women in Turku, Journal of Medical Screening 2006; Volume 3:34-40

Mistä on kyse?