Rahat saadaan riittämään
Porissa 18.7. järjestetyssä SuomiAreenan yhteiskunnallisessa Terveydenhuollon uusi soundi -keskustelutapahtumassa viritettiin terveydenhuollon uudeksi soundiksi positiivista uskoa rahojen riittävyyteen. Terveysrahojen käyttöä tulee kuitenkin miettiä entistä ennakkoluulottomammin ja vanhoja huonosti toimivia palvelurakenteita purkaa.
Sitran yliasiamiehen Esko Ahon johdattelemassa keskustelussa olivat mukana muun muassa Raision sosiaali- ja terveysjohtaja Eero Vaissi, Mikkelin apulaiskaupunginjohtaja Juhani Alanen, HUS:in toimitusjohtaja Kari Nenonen sekä ylilääkäri Kati Myllymäki sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Koko terveydenhuollon järjestelmä tarvitsee perusteellista uudelleenarviointia. Monet asiat ovat hyvin, mutta tulevaisuuden haasteet ovat niin suuria, että nykyisillä toimintatavoilla emme niistä selviä, Esko Aho sanoi.
Laadukkaat ja kohtuuhintaiset palvelut mahdollisia
Muutokset ja uudistukset eivät ole hyvän terveydenhuollon uhka vaan mahdollisuus, jopa edellytys. Laadukkaiden ja kohtuuhintaisten palvelujen tuottaminen on mahdollista mutta se edellyttää parempaa kustannus- ja laatutietoisuutta, uuden teknologian erityisesti sähköisten palvelujen tehokasta hyödyntämistä sekä tavallisen kansalaisen mahdollisuuksien lisäämistä vastaamaan myös itse terveydestään.
– Asiakaslähtöisyyttä olisi syytä merkittävästi parantaa. Kuntapalveluiden hinnoittelu ja rahoituksen läpinäkyvyys sekä palvelusetelijärjestelmän ja tilaaja-tuottajamallien käyttöönotto ovat keinoja hillitä menoja ja lisätä kustannustietoisuutta ja tuottavuutta terveydenhuollossa. Myös kansalaisten oman aktiivisuuden ja terveystietoisuuden lisääminen ovat tärkeitä asioita sairauksien ennakoinnissa, Aho jatkoi.
Lisää läpinäkyvyyttä päätöksiin ja seurantaan
Yksi esimerkki toimivasta tilaaja-tuottaja-mallista on käytössä Raisiossa, jossa valtuustolla, lautakunnilla ja kunnanhallituksella on selkeät roolinsa: valtuusto on tilaaja ja lautakunta tuottaja.
– Raision malli tuo huomattavaa läpinäkyvyyttä palvelujen kokonaisohjantaan, päätöksentekoon ja kehityksen seurantaan. Mallissa käytössä olevien taulukoiden tietojen pohjalta päättäjät voivat todellisesti ohjata ja johtaa palveluja – myös korjata rakenteen vääristymiä, jotka ovat suurin syy kustannuskupruihin. Talouden ja toiminnan rinnakkainen seuranta ja toiminnan jatkuva kehitys ovat välttämättömyyksiä, jos kunta haluaa selvitä terveydenhuollon tulevaisuuden haasteista, Eero Vaissi kertoi.
Uudenlaista asiakkuutta terveydenhuollon kulttuuriin
Mikkelissä kehitetään uudenlaista asiakkuutta ja organisaatiorajat ylittävää terveydenhuollon kulttuuria.
– Rohkea, luova ja tiivis yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen sekä erikoissairaanhoidon välillä palvelee ennen kaikkea asiakasta. Esimerkiksi ”Hyvis” on ei-kaupallinen portaali, jonka palvelukokonaisuudesta on helposti löydettävissä kaikki itsenäisen terveydenhuollon kannalta olennainen tieto. Se toimii hyvin kansalaisten käyttöliittymänä terveydenhuollon asioinnissa. Myös Mikkelin alueen viittomakieliset henkilöt voivat asioida palvelussa omalla kielellään opastettuna, Juhani Alanen kertoi.
– Sähköisten asiointipalveluiden asiakaslähtöisyys ja hyvinvointiin liittyvä luotettava tieto tukevat suuresti asiakkaiden itsehoitoa ja omatoimisuutta. Kun palveluita osataan käyttää oikein ja niitä myös oikein kohdentaa saamme terveydenhuoltoon lisää tehokkuutta ja tuottavuuttakin, Alanen jatkoi.
Lisätietoja
Sitran Terveydenhuollon ohjelma, ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi
Puh. (09) 6189 9440
etunimi.sukunimi@sitra.fi
Terveydenhuollon ohjelman viestintä, Elina Antila, Kuule Oy
Puh. 040 548 3838
etunimi.sukunimi@kuule.fi
Tilaisuudessa käytiin läpi myös juuri julkaistua, TNS Gallupin toteuttamaa Terveydenhuollon barometria, jonka tavoitteena on selvittää suomalaisten näkemyksiä terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon liittyvistä asioista.
Lue lisää barometrista »