Sitran resurssiviisaat pilottihankkeet liittyvät ekotehokkaaseen asumiseen, joukkoliikenteen lisäämiseen ja maa-aineksen käytön tehostamiseen.
Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta -hankkeen kokeilujen pohjalta jatkoon on valittu kolme pilottihanketta: joukkoliikenteen käytön lisäämiseen tähtäävä Bussiloikka, ekotehokkaaseen asumiseen liittyvä Resurssiviisas asuminen ja maa-aineksen käytön järkeistämiseen tähtäävä Massainfo. Jyväskylässä on tänä vuonna toteutettu 14 lyhyttä, resurssiviisasta kokeilua, joiden tarkoitus on ollut etsiä hyviä tapoja säästää luonnonvaroja, vähentää päästöjä ja lisätä samalla hyvinvointia alueella. Ideat kokeiluihin saatiin kansalaisilta viime keväänä järjestetyssä ideahaussa.
”Suomen ympäristökeskus (SYKE) teki kokeiluista selvityksen, jossa tutkittiin erityisesti kokeilujen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin ja luonnonvarojen käyttöön, mutta myös sosiaaliset vaikutukset otettiin huomioon. Valinnat pilottihankkeista tehtiin tämän selvityksen ja kokeilijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Tärkeintä meille oli, että kokeilujen avulla saatiin osoitettua päästöjen ja luonnonvarojen käytön vähennysmahdollisuuksia”, sanoo asiantuntija Hanna-Leena Ottelin Sitrasta.
Pilottihankkeet eivät ole suoraa jatkoa kokeiluille, vaan niitä jalostetaan yhteistyössä Sitran kanssa eteenpäin isommiksi ja kokonaisvaltaisemmiksi hankkeiksi.
Massainfo-kokeilussa Jyväskylän kaupunki kehitti tietopalvelua, jonka avulla maamassojen koordinointi voitaisiin toteuttaa järkevämmin ja tehokkaammin. Pelkästään Jyväskylän kaupunkikonsernin omilla rakennustyömailla syntyviä maa-aineksia kuljetetaan Jyväskylän alueella uusiin kohteisiin ja läjitettäväksi 1,3 miljoonan euron edestä vuosittain. Kaupungin laskelmien mukaan maamassojen kuljetuskulut voidaan uuden järjestelmän avulla jopa puolittaa, samalla kun päästöjä ja luonnonvarojen käyttöä voidaan vähentää. Pilottihankkeessa palvelua kehitetään yhteistyössä eri kaupunkien maa-ainesten kierrätyspalveluiden kanssa. Tavoitteena on, että järjestelmä otetaan laajasti käyttöön ja se voisi palvella kaikkia suomalaisia maa-ainesalan toimijoita.
Resurssiviisas asuminen -pilottihanke lähtee liikkeelle Viisaasti valaistu taloyhtiö -kokeilusta, ja siinä hyödynnetään myös Vesipihi kerrostalo -kokeilun tuloksia. Pilottihankkeen toteuttaa Jyväskylän kestävän kehityksen yhdistys Japa ry, ja sen tarkoituksena on kartoittaa ja toteuttaa luonnonvaroja säästäviä ja päästöjä vähentäviä asumisratkaisuja Jyväskylässä. Kokeiluissa ekotehokkaan valaistusratkaisun arvioidaan säästävän Aatoksenkatu 6:ssa taloyhtiö 75 prosenttia energiaa lähtötilanteeseen verrattuna, vesipihi kerrostalo puolestaan onnistui tikistämään vedenkulutustaan viidenneksellä.
”Nämä yksinkertaiset toimenpiteet osoittavat, että jo pienillä muutoksilla on taloyhtiöissä isot vaikutukset päästöihin, luonnonvaroihin – ja ennen kaikkea kustannuksiin. Pilottihankkeessa resurssiviisaaseen asumiseen otetaan mukaan paljon muitakin elementtejä”, Ottelin Sitrasta sanoo.
Jyväskylän kaupungin Bussiloikka-pilottihanke puolestaan pohjautuu Kokeile edes kerran
-joukkoliikennekokeiluun, jossa kaupunkilaisille tarjottiin mahdollisuutta käyttää päivän ajan joukkoliikennettä ilmaiseksi. Kokeilu kaksinkertaisti matkustajamäärät busseissa ja vähensi kasvihuonekaasupäästöjä noin 60 prosenttia vertailutilanteeseen nähden. Bussiloikka-pilotin tavoitteena on kannustaa kaupunkilaisia käyttämään oman auton sijaan entistä enemmän joukkoliikennettä kehittämällä sen tueksi uusia ratkaisuja, kuten hyödyntämällä takseja syöttöliikenteessä ja tasaamalla bussien ruuhkahuippuja. Sitran TNS Gallupilla teettämän kyselytutkimuksen mukaan 55 prosenttia jyväskyläläisistä käyttää joukkoliikennettä harvemmin kuin kerran viikossa ja 23 prosenttia ei koskaan.
”Kaikkia pilotteja kehitetään Sitran kanssa yhteistyössä, eikä niiden tarkka sisältö ole vielä selvillä. Pilotit ovat tärkeitä, sillä ne pureutuvat suoraan resurssiviisauden tiellä oleviin suuriin haasteisiin: asuminen ja liikkuminen aiheuttavat ruuantuotannon ohella kaikkein eniten kulutuksen ympäristövaikutuksia”, sanoo Kohti resurssiviisautta -hankkeen vetäjä Johanna Kirkinen Sitrasta.
Eniten julkisuutta saanut ruokahävikkikokeilu on esimerkki kokeilusta, joka on lähtenyt lentoon ilman lisärahoitusta. Kylän Kattauksen toteuttama koulun tähdelounastarjoilu laajenee tammikuussa Vaajakummun koulusta Keski-Palokan ja Jokelan kouluihin. Vastaavasta toiminnasta on tehty aloitteita esimerkiksi Helsingissä, Tampereella, Lahdessa, Rovaniemellä, Nokialla ja Mikkelissä – ja ympäristöministeri Ville Niinistö on todennut Jyväskylän Sitran ja Jyväskylän kaupungin kokeilun olevan sellainen toimintamalli, jota kannattaa levittää. Ylijäävän ruuan myynti ulkopuolisille omakustannushintaan ei vaadi mitään erikoislupaa tai -järjestelyjä, vaan Evira on todennut sen olevan tavanomaista elintarvikkeiden tarjoilua. SYKEn selvitys totesi tähdelounaskokeilun vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä ja luonnonvarojen käyttöä vertailutilanteeseen nähden merkittävästi, jopa 90 prosenttia. Yhtä annosta kohden arvioitu päästövähennys oli 1,3 kiloa CO₂e ja luonnonvarojen vähenemä 4,3 kiloa, mikä vastaa päästöiltään noin seitsemän kilometrin autoilua.
SYKEn selvityksen mukaan resurssiviisailla kokeiluilla oli myönteisiä ympäristövaikutuksia ja useimmillalla kokeiluilla tunnistettiin myös positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin ja talouteen.
”Kokeilut, jatkuva uudistuminen sekä olemassa olevien rakenteiden ja toimintamallien muutokset ovat olennaisia, kun pyritään resurssiviisaaseen yhteiskuntaan. Kuntien, valtion ja muiden julkisten tahojen toimijoiden rooli on mahdollistaa ja edesauttaa nopeiden käytännön toiminnan innovaatioiden viemistä käytäntöön. Tästä Jyväskylässä on nyt hyvää kokemusta”, sanoo erikoistutkija Riina Antikainen SYKEstä.
Ensi vuonna Jyväskylässä toteutetaan pilottihankkeiden lisäksi muitakin resurssiviisauteen tähtääviä hankkeita, jotka tarkentuvat myöhemmin.
Resurssiviisaus on resurssitehokkuutta kokonaisvaltaisempi käsite ja tarkoittaa sitä, että luonnonvarojen käyttöä ja päästöjä voidaan vähentää samalla kuin hyvinvointi alueella kasvaa.
Lisätiedot:
Asiantuntija Hanna-Leena Ottelin, p. 050 376 9499, hanna-leena.ottelin@sitra.fi
Johtava asiantuntija Johanna Kirkinen, p. 040 186 7107 johanna.kirkinen@sitra.fi
Erikoistutkija Riina Antikainen, p. 0400 148 671, riina.antikainen@ymparisto.fi
Projektipäällikkö Pirkko Korhonen, p. 040 518 7989, pirkko.korhonen@jkl.fi
Suosittelemme