archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Sitralta merkittävä panostus uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen

Sitran Energiaohjelmassa on valmistunut hankekokonaisuus lämpöpumpuista, jonka tuloksena syntyi lämpöpumppujen testausvalmius Suomeen. Hankkeessa testattiin tusinan verran lämpöpumppujen uusimpia tulokkaita, tekniseltä toimintaperiaatteelta haastavia ilma-vesi tyyppisiä lämpöpumppuja.

Julkaistu

Sitran Energiaohjelmassa on valmistunut hankekokonaisuus lämpöpumpuista, jonka tuloksena syntyi lämpöpumppujen testausvalmius Suomeen. Hankkeessa testattiin tusinan verran lämpöpumppujen uusimpia tulokkaita, tekniseltä toimintaperiaatteelta haastavia ilma-vesi tyyppisiä lämpöpumppuja.

– Tieto näyttäisi menevän kuumille kiville, kun kysyntä on suurta, mutta toisaalta objektiivista tietoa lämpöpumppujen toiminnasta Suomen oloissa ei ole juuri lainkaan, totea Jarek Kurnitski Sitran Energiaohjelmasta. Hankkeen tuloksena syntyi lämpöpumppujen mittausvalmius yhdistämällä MTT Vakolan mittausfasiliteetit ja Aalto-yliopiston osaaminen. Samalla kuluttajille tuotettiin elintärkeätä tietoa lämmitystavan muutokseen ja lämmityskulujen alentamiseen. Lisäksi hankkeen tulokset kannustavat lämpöpumppuliikkeitä testaamaan tarjottavia tuotteita, jotta soveltuvuus suomalaisiin kylmiin olosuhteisiin voitaisiin varmistaa.

Kuluttajien tilanne ilma-vesi tyyppisten lämpöpumppujen hankinnassa oli vaikein, koska niiden lämpöpumppujen toiminnasta ei ollut juuri mitään mittaustietoja. Ongelma johtuu siitä, että lämpöpumput testataan standardin mukaan +7C ulkolämpötilassa, joka ei kuvaa ollenkaan meidän talviolosuhteita. Lämpöpumpputestin tulosten pohjalta jokainen voi helposti arvioida ratkaisun soveltuvuuden ja kannattavuuden omaan taloon. Tulokset myös osoittavat tietyt nyrkkisäännöt ja missä tilanteissa ne ovat voimassa.

Nyrkkisääntönä ilma-vesi lämpöpumpun lämpökertoimena voi pitää kakkosta, kun maalämpöpumpussa se on kolmonen. Yhdellä kilowattitunnilla sähköllä pystyy tuottamaan siis vastaavasti kaksi tai kolme kilowattituntia lämpöä, mikä on uusiutuvaa, joko ulkoilmasta tai maaperästä otettua. Lämpöpumpuille vaikein käyttökohde ovat vanhat talot, jossa on korkealämpötilainen patteriverkosto – joissakin tapauksissa lämmitystavan muutos edellyttääkin lisätoimenpiteitä, jotta lämpöpumpun toimintaedellytykset voidaan varmistaa.

Tulokset on julkaistu näkyvästi TM Rakennusmaailman kahdessa numerossa, kummassakin noin 20 sivua. Juttukokonaisuuksista TM Rakennusmaailma 9/2010 käsittelee lämpöpumppujen toimintaa uusissa pientaloissa ja 6/2011 vanhoissa pientaloissa. TM Rakennusmaailma 6/2011 on asuntomessunumero, jonka painos on 180 000 ja lukijaestimaatti 600 000 – käytännössä koko kohderyhmä tavoitettiin siis kertaheitolla.

Mistä on kyse?