archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Sitran barometri paljastaa toimittajat ja Vihreät uuden maaseutuajattelun edelläkävijöiksi

Sitran teettämän barometrin mukaan suomalaisten usko maaseutuun on voimistunut. Suomalaisten maaseutuympäristöön liittämät merkitykset ja toiveet vihreästä taloudesta ovat nostaneet Vihreät toiseksi vahvaksi ”maaseutu-puolueeksi” Keskustan rinnalle. Toimittajat paljastuvat barometrissä uuden maaseutuajattelun edelläkävijöiksi.

Julkaistu

Tiedote 23.3.2011

Sitran teettämän barometrin mukaan suomalaisten usko maaseutuun on voimistunut. Suomalaisten maaseutuympäristöön liittämät merkitykset ja toiveet vihreästä taloudesta ovat nostaneet Vihreät toiseksi vahvaksi ”maaseutu-puolueeksi” Keskustan rinnalle. Toimittajat paljastuvat barometrissä uuden maaseutuajattelun edelläkävijöiksi. Kuitenkin professori Pertti Alasuutarin tuoreesta analyysista käy ilmi, että maaseutupuhe lehdistössä on vähentynyt merkittävästi.

Sitran teettämä barometri seuraa suomalaisten suhdetta maaseutuun. MTT:n taloustutkimuksen laatimaan ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi runsaat 1600 suomalaista helmikuussa 2011. Ensimmäisen barometrin aiheesta Sitra toteutti syksyllä 2009.

Suomalaiset liittävät maaseutuun myönteisiä mielikuvia ja uskovat maaseudun merkityksen kasvuun tulevaisuudessakin. Vaikka toimittajat ovat identiteetiltään kaupunkilaisia, on heille maaseudun merkitys henkilökohtaisesti keskimääräistä suomalaista suurempi. Erot valtakunnallisen ja paikallisen median välillä ovat kohtuullisen pienet.

– Edes ”etelän lehtimiehiä” ei voida moittia maaseutuvastaisista asenteista, toteaa Sitran Maamerkit-ohjelman johtaja Eeva Hellström.

Professori Pertti Alasuutari on tänään julkaistavassa tutkimuksessaan kartoittanut median maaseudusta käymää keskustelua. Tutkimusaineistossa oli 784 artikkelia vuosilta 2000-2009. Aineistosta etsittiin sanoja maaseutu, maalainen ja haja-asutusalue eri taivutusmuodoissaan. Tutkittavana ajanjaksona maaseutumainintojen määrässä näkyi huomattava lasku. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa oli vielä vuonna 2000 maaseudusta 1159 mainintaa, kun vuonna 2009 mainintoja löytyi enää 641.

Lehtikirjoittelu maaseudusta vastaa hyvin suomalaisten maaseudulle antamia merkityksiä. Perinteinen maaseutupoliittinen puhe, jossa maaseutu nähdään ongelmana, on vähentynyt. Media puhuu maaseudusta pääosin tarinoiden ja ilmiöiden kautta. Alasuutarin mukaan tämä kertoo siitä, että maaseutupolitiikka on pudonnut päivänpolitiikan agendalta.

Barometri osoittaa, että maaseutu on suomalaisille hyvin monimerkityksinen ja yksilöllinen käsite. Henkilökohtaisessa elämässään ihmiset kokevat maaseudun ennen kaikkea voimavarana ja virkistäytymispaikkana. Suomalaiset toivovat maaseudulta tulevaisuudessa erityisesti luomu- ja lähiruoan parempaa saatavuutta. Lisäksi maaseudun saavutettavuus kaikille, mahdollisuus luonnon kohtaamiseen, vihreä talous ja monipuolinen yritystoiminta ovat toivelistan kärjessä. Toimittajilla nämä toiveet olivat vielä vahvempia kuin suomalaisilla yleensä.

Eri puolueiden kannattajista keskimääräistä korkeampia toiveita maaseudulle asettavat lähinnä Keskustan ja Vihreiden kannattajat. Painotus on kuitenkin erilainen. Vihreiden kannattajien keskeisimmät toiveet liittyvät samoihin asioihin kuin suomalaisilla keskimäärin. Keskustan kannattajien keskeisimmät toiveet taas liittyvät maaseutuympäristön houkuttelevuuteen sekä osa-aikaisen maaseutuasumisen ja etätyön kehittämiseen. Maaseudun käytännön kehittämistoimissa Kokoomuksen kannattajat taas painottavat muita enemmän toimintatapojen uudistumista, kuten palvelujen uusia toteutustapoja, tietoliikenneyhteyksiä sekä kysyntälähtöisten liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista.

Eeva Hellströmin mukaan maaseutuajattelussa näyttäisi olevan tapahtumassa suuri murros.

– Maaseutuun kohdistuu uutta kysyntää sekä yksittäisiltä kuluttajilta että globaaleista trendeistä. Tämä näkyy maaseutuoptimismin lisääntymisenä. Asuinpaikasta riippumatta suomalaiset kaipaavat maaseutuympäristöltä aineksia hyvään yksilölliseen elämäänsä sekä vihreästä taloudesta vastauksia globaaleihin haasteisiin.

Toimittajat ovat uuden maaseutuajattelun edelläkävijöitä. Heidän toiveissaan maaseutuympäristö sekä vihreä talous korostuvat vielä enemmän kuin suomalaisilla yleensä. Toiveista huolimatta toimittajien usko vihreän talouden mahdollisuuksiin maaseudulla on kuitenkin vähäisempi kuin suomalaisilla keskimäärin.

Lisätietoja

Eeva Hellström, johtaja, Sitran Maamerkit-ohjelma Puh. 050 351 2412, etunimi.sukunimi@sitra.fi
Päivi Hirvola, asiantuntija, verkostot ja viestintä, Sitran Maamerkit-ohjelma Puh. 040 549 8008, etunimi.sukunimi@sitra.fi

Sitran selvityksiä 50: Maaseudun merkitykset suomalaisessa julkisessa keskustelussa. Diskurssianalyyttinen tarkastelu. Pertti Alasuutari, Eero Alasuutari »

Tallenne MikäMikäMaaseutu -tilaisuudesta (22.3.2011) »
Tilaisuudessa Jan Erolan johdolla aiheesta keskustelivat, toimituspäällikkö Antero Mukka Helsingin Sanomista, päätoimittaja Lauri Kontro Maaseudun Tulevaisuudesta, sisältöjohtaja Riitta Pollari Sanoma Magazines Finlandista, Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen, ympäristökirjailija Juha Kuisma ja professori Pertti Alasuutari sekä Sitran viestintäjohtaja Teppo Turkki.

Eeva Hellströmin alustus 22.3. tilaisuudessa: Maaseutu mediassa ja politiikassa »

Mistä on kyse?