Kuva: Saana Säilynoja

Julkaistu 19.01.2015

Sitran trendit: Hyvinvointi korostuu

Hyvinvoinnin trendikkyys näkyy niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla. Työelämään hyvinvointi kietoutuu yhä uusin tavoin.

Sitran trendit -artikkelisarjassa käydään läpi lokakuussa 2014 julkaistun Sitran trendilistan trendit yksitellen erilaisista näkökulmista. Tämä artikkeli on sarjan seitsemäs.

Hyvinvoinnin trendikkyys näkyy niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla. Työelämään hyvinvointi kietoutuu yhä uusin tavoin.

Tammikuu – tuo hyvinvoinnin luvattu kuukausi.  Vuodesta toiseen moni meistä tekee lupauksia ja lähtee mukaan kampanjoihin, jotka liittyvät terveelliseen elämäntapaan. Hyvinvoinnin trendikkyys on kuitenkin tipatonta tammikuuta ja joulun jälkeistä detox-kuuria laajempi ilmiö, joka näkyy niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla. ”Olet mitä syöt” -ruokakulttuuri jyllää, kuntosaliharjoittelu ja erilaiset kestävyyslajit ovat kasvattaneet suosiotaan, lenkkareihin pukeutuminen ei ole enää tyylivirhe ja Sports Trackerin ja HeiaHeian kaltaisten sovellusten kautta liikuntasuorituksia jaetaan sosiaalisessa mediassa.

Kiinnostus tietoon omasta hyvinvoinnista lisääntyy. Entistä useammalla on ranteessaan aktiivisuutta mittaava älykello ja geenitestit yleistyvät Suomessa. Trendi näkyy viennissäkin: terveysteknologia on noussut suurimmaksi huipputekniikan vientialaksi Suomessa. Terveysteknologian markkinat kasvavat ennusteiden mukaan myös jatkossa. Hyvinvointi- ja terveysalan suosiosta kertoo myös työ- ja elinkeinoministeriön selvitys, jonka mukaan liikunta-alalla on enemmän nuoria kasvuyrityksiä kuin muilla aloilla.

Hyvinvointi tulee työpaikoille

Työ itsessään merkityksellisenä tekemisenä edistää yksilön hyvinvointia, mutta sen lisäksi työelämä tarjoaa erilaisia hyvinvointia edistäviä toimia. Terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen näkyy myös työpaikoilla. Seisomapöydät, kävelypalaverit ja liikunnalliset virkistyspäivät kuuluvat entistä useamman työpaikan tapoihin ja työntekijöiden liikkumista saatetaan tukea taloudellisesti ja työajan joustoilla. 

Yksilön kokemus työstä ja työelämästä vaikuttaa paitsi hänen omaan psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiinsa, myös läheisten ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Työllisyysaste ja työurien pituus ovat merkittävässä asemassa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa työelämässä pidempään.

Työhyvinvoinnilla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Organisaatioissa, joissa hyvinvointi on otettu tosissaan, tiedostetaan hyvinvoinnin yhteys sitoutumiseen, tuloksellisuuteen ja asiakastyytyväisyyteen. Ohjelmistojätti SAP on laskenut säästävänsä 62 miljoonaa euroa aina kun se lisää työntekijöiden pysyvyyttä prosentilla. Strategisen hyvinvoinnin tutkijat ovat arvioineet, että Suomessa yritykset investoivat työhyvinvointiin yhteensä 1,8 Mrd euroa vuonna 2014. Vaikka summa on suuri, se on vähän suhteessa kansallisiin työhyvinvoinnin parantamisen tavoitteisiin ja menetetyn työpanoksen kustannuksiin.

Tarvitaanko työelämään lisää joustoja ja aivojumppaa?

Nykyaikainen työhyvinvointikäsitys lähestyy ihmistä kokonaisvaltaisesti, voimavaroja korostaen. Työssä suoriutumista ja siihen sitoutumista tulee tarkastella ennen kaikkea kokonaisuutena, josta henkinen hyvinvointi muodostaa olennaisen osan. Työ ja vapaa-aika, ammatillinen ja henkilökohtainen kietoutuvat yhä enemmän yhteen.  Työn, perheen ja muiden päivittäisten roolien ja tekemisten yhteensovittaminen voikin olla suuri stressin aihe. Työhyvinvoinnista tunnustusta saaneissa työpaikoissa korostetaan nyt yksilöllisyyttä ja joustavuutta. Työsuhde-etuja räätälöidään erilaisiin elämäntilanteisiin sopiviksi. Nämä työnantajat huomioivat perheenjäseniä sosiaalisissa tilaisuuksissa, tarjoavat lastenhoitopalveluita ja toimistolla lastenhuoneita työntekijöiden käyttöön, tai jopa rakkauskonsultointia yksityiselämän vaikeuksiin.

Työelämän muutokset, kuten teknologinen kehitys ja markkinoiden kansainvälisyys, näkyvät työssä paitsi uusina mahdollisuuksina, myös kiireenä, katkonaisuutena, tietointensiivisyyden lisääntymisenä ja kovina tulospaineina, jotka koskettavat aiempaa laajempaa joukkoa. Keskeneräisyyden ja epätäydellisyyden sietämisestä on tullut keskeinen työelämätaito.

Työelämän asettaessa erityisiä paineita aivoille ja henkiselle palautuskyvylle, tarvitaan ymmärrystä informaatioergonomiasta, kognitiivisista taidoista ja aivoissa tapahtuvasta tiedonkäsittelystä.  Jos meilivirta ei lakkaa työpäivän päätteeksi eikä työpöytä tyhjene missään vaiheessa vuotta, korostuu kyky itsensä johtamiseen. Maaperä on nyt mindfulness- ja rentoutumisharjoituksille suotuisa. Niiden suosiota erityisesti työelämässä ovat lisänneet tutkimukset tietoisuusharjoittelun vaikutuksista aivotoimintaan. Ehkä tulevaisuudessa panostetaan aivohuoltoon yhtä paljon kuin fyysisen kunnon ylläpitämiseen tänä päivänä.

Hyvinvointitrendin kääntöpuoli

Hyvinvointitrendin varjopuolta on tarkasteltu hyvinvointisyndroomana. Työelämässä uhkana voi olla, että yksipuolinen työntekijöiden terveyden tai elintapojen korostaminen lakaisee alleen työhyvinvoinnin kannalta tärkeitä perusasioita, kuten työn organisoinnin, vaikutusmahdollisuudet työhön ja oikeudenmukaisen johtamisen. Terveyden ylikorostaminen ja ulkoisten kriteerien, kuten liikunnallisuuden, jalustalle nostaminen voi pahimmallaan lisätä eriarvoisuutta työntekijöiden keskuudessa. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan terveydentila on yleisin syrjintäperuste työelämässä.

Näkyykö trendi suomalaisten hyvinvoinnissa ja työelämässä?

Tuottavatko panostukset hyvinvointiin yhä paremmassa kunnossa olevia, tyytyväisiä työntekijöitä? THL:n tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat terveempiä ja voivat paremmin kuin koskaan aiemmin.

Toisaalta Suomessa terveyserot ovat edelleen kuitenkin korkeat. Ne korostuvat etenkin työssäkäyvien ja työttömien välillä sekä sosioekonomisen aseman mukaan. Tulotaso näkyy esimerkiksi lääkäripalveluiden käytössä: eniten lääkäripalveluja käyttävät hyvätuloiset, vähiten pienituloiset. Työterveyshuolto on merkittävä eroja selittävä tekijä. Työterveyspalveluiden ulkopuolelle jäävät usein niin työttömät kuin freelanceritkin, itsensä työllistävät ja vuokratyösuhteessa olevat. Kun työurat muuttuvat entistä pirstaleisemmaksi ja erilaiset työn tekemisen muodot yleistyvät, täytyy myös muiden yhteiskunnan ja työelämän osa-alueiden muuttua.

Työelämässä on Tilastokeskuksen työolotutkimuksen (2013) mukaan tapahtunut viime vuosina paljon myönteistä kehitystä, vaikkakin ajalle tyypillinen epävarmuus on lisääntynyt. Työolot ovat yleisesti ottaneen parantuneet, mutta silti esimerkiksi hoitoalalle tarvitaan innovaatioita työn fyysisen rasittavuuden keventämiseksi.

Tavoitteena Euroopan paras työelämä

Vaikka vapaa-ajan merkitys on korostunut, ansiotyö koetaan edelleen erittäin merkittäväksi elämänalueeksi, sen uusista haasteista huolimatta. Kansallisena tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä.

Miltä suomalainen työelämä näyttää tällä hetkellä?

Hankkeen vetäjä Margita Klemetti kertoo, että jo nyt suomalainen työelämä näyttää eurooppalaisessa vertailussa varsin mallikkaalta. Etenkin työntekijöiden osaaminen, oppiminen ja kouluttautuminen ovat Euroopan kärkeä. Suomessa on paljon innovointia tukevia rakenteita ja työpaikoilla seurataan tiiviisti uusia ideoita. Lisäksi vaikutusmahdollisuudet ovat paremmat kuin useissa muissa Euroopan maissa. Kohtuulliset työajat ja työntekijöiden tarpeisiin vastaavat työaikajoustot mahdollistavat työn ja perheen yhteensovittamisen.

Jotta kunnianhimoiseen tavoitteeseen päästään, on suomalaista työelämää vielä kehitettävä. Klemetti mainitsee, että tarvitsemme lisää yhteistyötä ja vuorovaikutusta, jotka tukevat innovointia ja tuottavuutta. Lisäksi työtahti on meillä tiukka, joten on tärkeää, että työntekijöille annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa työn tekemisen tapoihin. Häirintä ja kiusaaminen näyttävät Suomessa olevan yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Tasavertainen kohtelu eri työntekijäryhmien kesken on edelleen haaste.

Parempaan suuntaan on kuitenkin menty, Klemetti muistuttaa. Tämä näkyy esimerkiksi kansallisissa tutkimuksissa, jotka osoittavat, että oppimisen ja työssä kehittymisen mahdollisuudet ovat 2000-luvulla parantuneet. Työpaikkojen ilmapiiri ja sosiaaliset suhteet ovat viime vuosina kehittyneet myönteisesti. Myös esimiestyötä arvioidaan hieman entistä myönteisemmin. 

”Kun tavoitellaan Euroopan parasta työelämää, on tärkeää tunnistaa ongelmakohdat, mutta on samalla pidettävä kiinni ja kehitettävä edelleen niitä asioita, jotka ovat tällä hetkellä hyvin – tämä on hyvä muistaa etenkin, kun työpaikoilla on viime vuosina ollut muutoksia tiheään tahtiin”, Klemetti korostaa.

Lue lisää:

Työelämä 2020

Antti-Juhani Wihuri: Mindfulness valtaa työelämää – Tietoisuuden harjoittamisella hyvinvointia ja rentoja onnistumisia 

Emerging Trends in People Management 

Terveystrendi tuli työpaikoille (HS 7.9.2014)

From cut-price gym fees to stop-smoking programmes: The dark side of staff health schemes.

Mitä tapahtuu huomenna [työnantajuudelle]? Ellun Kanat

Juha Mikkonen: Terveyden tasa-arvon tulevaisuus. Demos Helsinki/ Briefing, 2015

Aiemmin sarjassa julkaistu:

Taidot korvaavat tiedot

Vakaa työ murenee

Valtasuhteet siirtyvät

Eriarvoisuus kasvaa

Euroopan rakenteet rapistuvat

Ilmastonmuutoksen seuraukset laajenevat

Ota yhteyttä
Johtava asiantuntija, Strategia, Sitra

+358 (294) 618 230

katri.vataja@sitra.fi

Asiantuntija, Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

+358 (294) 618 262

henna.keranen@sitra.fi

Mistä on kyse?