Arvioitu lukuaika 3 min

Suomalaisten mielestä hyvä elämä rakentuu terveydestä, sujuvasta arjesta sekä oikeudenmukaisuudesta

Sitra selvitti miten suomalaiset haluaisivat elää ja missä. Mihin järjestykseen hyvän elämän elementit asetetaan? Hyvä elämä näyttäytyy erilaisena, kun sitä tarkastellaan tilastollisten mittareiden sijaan ihmisten kokemusten kautta.

Julkaistu

Sitra selvitti miten suomalaiset haluaisivat elää ja missä. Mihin järjestykseen hyvän elämän elementit asetetaan? Onko oikeudenmukaisuus tärkeämpää kuin vapaus – entä stressittömyys ja itsensä toteuttaminen? Hyvä elämä näyttäytyy erilaisena, kun sitä tarkastellaan tilastollisten mittareiden sijaan ihmisten kokemusten kautta.

Sitran Maamerkit-barometrissä ihmisiltä kysyttiin hyvän elämän eri elementtien tärkeyttä ja niiden toteutumista omassa elämässä. Suomalaisille sujuva arki on terveyden jälkeen toiseksi tärkein hyvän elämän elementti. Kolmantena tulee oikeudenmukaisuus, sitten turvallisuus ja mielekäs työ. Hyvän elämän elementit toteutuvat arjessa monesti toivottua heikommin, jolloin voidaan puhua kokemuksellisesta hyvinvointivajeesta.

– Ihmisten kokema hyvinvointi ei vastaa tilastollisten mittarien antamaa kuvaa maan eri osien tilanteesta, toteaa Maamerkit-ohjelman johtaja Eeva Hellström. Perinteisellä hyvinvointivaltion mittaristolla mitattuna esimerkiksi maaseudulla menee kaupunkia heikommin. Mutta jos ihmisiltä kysytään suoraan, miten hyväksi he kokevat elämänsä, kuva muuttuu olennaisesti, hän valottaa barometrin uusimpia tuloksia.  

Maamerkit-barometrin mukaan kaupunki ja maaseutu näyttäytyvät suomalaisille yhtä vetovoimaisina. Koettu hyvinvointi ei ohjaa muuttoa maaseutumaisemmasta ympäristöstä kaupunkimaisempaan ympäristöön tai päinvastoin. Muuttosuuntaan vaikuttavat sen sijaan arvot ja asioiden tärkeys. Kaupungissa työ ja toimeentulo ovat vetovoimatekijöitä. Maaseudulle taas vetää unelma hyvästä arjesta. Sujuva ja stressitön arki myös toteutuu sitä paremmin, mitä maaseutumaisemmalla alueella vastaajat asuvat.

Maalla ei välttämättä odoteta kaupunkimaisia palveluja, vaan asuinpaikan toivotaan toteuttavan elämässä tärkeänä pidettyjä asioita. Maaseudulla asuville erityisesti mahdollisuus nauttia luonnosta on tärkeämpää kuin kaupungissa asuville.

– Maaseutu on mitä parhain onnellisuuspolitiikan keino. Siellä on hyvinvointiylijäämää, jota riittäisi muillekin kuin nyt siellä asuville. Kaupungistuminen lienee saavuttanut lakipisteensä, ainakin asenteena, kertoo Sitran tuoreen julkaisun: ”Maisema on, työ puuttuu”, kirjoittaja kulutussosiologi Riitta Nieminen-Sundell.

Nieminen-Sundell vetää raportissaan yhteen Sitran Maamerkit-ohjelman vuosina 2010 ja 2011 teettämiä selvityksiä. Barometrin tulokset hän liittää viime vuosina Suomessa käytyyn keskusteluun elämän kohtuullistamisesta, työn merkityksestä ja kulutuksen roolista.

Yhä useampi suomalainen haluaisi asua maaseudulla, koska kokee, että maalla piilee hyvä elämä. Arjen realiteettien vuoksi tämä ei kuitenkaan ole kaikille mahdollista. Maaseutua haetaan elämään esimerkiksi monipaikka-asumisella, josta kesämökkeily on hyvä esimerkki. Maaseutu ei ole vain paikka, se on myös maisema, mielenmaisema. Jo neljä kymmenestä suomalaisesta kokee itsensä yhtä aikaa sekä maalaiseksi että kaupunkilaiseksi. Tämä niin sanottu kaksoisidentiteetti on leimallista erityisesti kaupunkilaisille: Kaupungissa asuvat hyväksyvät helpommin maalaisuuden osaksi identiteettiään kuin maalla asuvat kaupunkilaisuuden.

Julkaisun tiedot

Maisema on, työ puuttuu »  

Maisema on, työ puuttuu
Riitta Nieminen-Sundell
Helsinki: Sitra, 2011
32 s.
ISBN 978-951-563-775-8 (URL:http://www.sitra.fi)

Eeva Hellströmin alustus 18.5. Maamerkit-barometrin tuloksista: Missä piilee hyvä elämä? »

Brändää Provinssi -valokuvauskilpailu 18.5.-1.8.2011

Sitran Maamerkit-ohjelma käynnistää valtakunnallisen Brändää Provinssi-valokuvauskilpailun valokuvauksen ammattilaisille, opiskelijoille ja aktiivisille valokuvauksen harrastajille. Valokuvauskilpailun päätavoitteena on synnyttää uutta, korkeatasoista ja näkemyksellistä kuvamateriaalia visualisoimaan maaseutuun kohdistuvaa uudenlaista kysyntää.

Kilpailun rahapalkinnot ovat 5000€, 3000€ ja 1500€. Palkittavat sekä yleisöäänestyksen voittaja julkistetaan Helsingissä pidettävässä lehdistötilaisuudessa 8.9.2011. Kilpailun finalistikuvista järjestetään syksyllä 2011 näyttely.

Lisätietoa valokuvauskilpailusta www.brandaaprovinssi.fi tai info@brandaaprovinssi.fi tai Marjo Kivi 050 3388 765 

Maamerkit-barometri 2011 »

Sitran teettämään, MTT Taloustutkimuksen laatimaan ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan Maamerkit-barometriin vastasi yli 1600 suomalaista tammi-helmikuussa 2011. Sitra kartoitti suomalaisten maaseutusuhdetta nyt toista kertaa. Barometrin viimeinen, hyvää elämää käsittelevä osio sekä Maisema on, työ puuttuu -julkaisu julkistetaan keskiviikkona 18.5. Julkistamisen jälkeen Sitran Imuilmiö-tapahtumassa herätellään keskustelua suomalaisten hyvän elämän ja menestyksen eväistä tulevaisuuden toimintaympäristössä. sitra.fi/imuilmio

Sitran Maaseudun merkityksistä nimensä saaneessa Maamerkit-ohjelmassa (2010-2014) tunnistetaan huomisen tarpeita ja etsitään uusia tapoja, joilla maaseutu voi vastata esimerkiksi ilmastonmuutoksen, liikkuvan elämäntavan ja kiihtyvän elämänrytmin haasteisiin. Kevään 2011 aikana ohjelmassa tullaan esittämään vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten suhde maaseutuun vaikuttaa hyvän elämän kokemiseen? Millaista kuluttajakysyntää maaseutuun kohdistuu tulevaisuudessa? sitra.fi/maamerkit

Teema

Maaseutu

Asuinpaikasta riippumatta suomalaiset kaipaavat maaseudulta aineksia hyvään yksilölliseen elämäänsä sekä vihreästä taloudesta vastauksia globaaleihin haasteisiin. Maaseudulle on uutta kysyntää.

Julkaistu

Mistä on kyse?