archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Suomalaisuus on vahvistunut EU-aikana

Sitran Eurooppa-hankkeen järjestämän seminaarin teemana oli suomalaisuus Euroopassa

Julkaistu

Lehdistötiedote 22.3.2005

Sitran Eurooppa-hankkeen 22.3.2005 (Finlandia-talo, Helsinki) järjestämän seminaarin teemana oli suomalaisuus Euroopassa. – Kun Suomessa on järjestetty useita tapahtumia siitä, mitä Suomen ja EU:n suhteissa on tapahtunut, ajattelimme, että olisi hyvä arvioida asiaa suomalaisuuden kannalta. Monet suomalaiset olivat ennen EU-kansanäänestystä huolissaan suomalaisen kulttuurin, suomen kielen, suomalaisen elämäntavan ja suomalaisuuden säilymisestä, toteaa Sitran Eurooppa-hankkeen projektinjohtaja Peter Ekholm.  Projektissa on neljän ja puolen vuoden ajan keskitytty EU:n tulevaisuuden kysymyksiin. Ekholmin mukaan välillä on syytä palata juurille. Hän muistuttaa, että yli 40 prosenttia suomalaisista äänesti ei ja vieläkin melko monet suhtautuvat epäillen integraatioon. Myös ne suomalaiset, jotka ovat innolla integraation takana, pohtivat suomalaisuutta EU:ssa. – Paradoksaalisesti juuri Euroopan unionin jäsenyyden aikana ovat murrerunot ja murresarjakuvat nousseet suosioon. Maakunnallinen identiteetti on voimistumassa. Kotiseutuhistoriikit ovat suosiossa, sukututkimuksesta puhumattakaan. Suomalaisuus on EU-aikana korostunut, kokoaa Ekholm. Suomen kieli elää ja kehittyy sekin. Suomen kieleen on aikojen kuluessa kertynyt lainaa muista kielistä niin, että yli puolet taitaa olla ulkoista perää. Ammattitermeissä osuus on vielä paljon suurempi. Ekholm toteaa, että mukaudumme varsin joustavasti kielen kehitykseen. – Mycket kiva on jo ymmärrettävää suomea, mutta en ole varma, haluanko kuulla englantilaislainoja kuten uppostranger, tuikiordinary tai ypöalone.  Suomalaisten itsetunto on noussut. Etenkään nuoret suomalaiset eivät seiso hattu kourassa porstuassa odottamassa kutsuuko joku sisään. Istumme salissa pitkän pöydän ääressä keskustelemassa. Tämä henkinen muutos on jo näkynyt ja näkyy jatkossa vielä selkeämmin. Uudet, valtaan nousevat sukupolvet pitävät EU-ympyröitä ja globaaliampiakin piirejä luonnollisina. – Ja miksi eivät pitäisi, Ekholm kysyy. Nykymaailmassa kyse on samasta luonnollisuudesta, jolla mikkeliläiset aiemmin siirtyivät Turun yliopistoon opiskelemaan, hän havainnollistaa. Sitran Eurooppa-hankkeen seminaarissa puhuivat Ekholmin lisäksi seminaarin avannut Esko Aho, professori Laura Kolbe ja päätoimittaja Janne Virkkunen. Paneeliin osallistuivat päätoimittaja Jaakko Lyytinen, toimitusjohtaja Marko Parkkinen sekä kehityspäällikkö Veera Mustonen. He osallistuivat Sitran nuorille tulevaisuuden tekijöille järjestämälle Parasta ennen -kurssille vuonna 2003. Seminaarin videointi löytyy tiistai-iltana Sitran Internet-sivuilta kohdasta Seminaarit verkossa laajakaista-versiona ja modeemi-versiona.  Eurooppa 2020 on Sitran tutkimusohjelma, joka käynnistyi syksyllä 2000. Se on yhdistänyt tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia EU:sta. Hankkeessa on ennakoitu EU:n tulevaa kehitystä ja tuotettu analyysejä, arviointeja ja suosituksia sekä päätöksenteon tueksi että julkiseen keskusteluun.  

Lisätietoja: Eurooppa 2020-hanke, Projektinjohtaja Peter Ekholm, puh. (09) 6189 9235, sähköposti etunimi.sukunimi@sitra.fi     

Mistä on kyse?