sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Tiedote 19.9.2006
Venäjä on nopeimmin kasvava suuri markkina-alue Suomen läheisyydessä. Se tarjoaa suomalaisille yrityksille houkuttelevaa kasvupotentiaalia. Venäjän kanssa ja Venäjällä toimiminen selvästikin parantaa suomalaisten yritysten globaalia kilpailukykyä, ja markkina tarjoaa monia mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille. Suomi on pystynyt hyödyntämään hyvin Venäjän markkinoiden mahdollisuuksia.
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) ekonomistit Simon-Erik Ollus ja Heli Simola, ovat raportissaan Russia in the Finnish Economy tarkastelleet Venäjän vaikusta Suomen talouteen. Nyt julkaistava Sitran raportti osoittaa, että Venäjän vaikutus ei ole täysin ruusuinen, vaan on myös olemassa ongelmia, joihin on puututtava.
– Suomen kilpailuasema Venäjän markkinoilla ei ole aivan niin hyvä kuin tilastojen pohjalta voisi kuvitella. Taloudellisen toiminnan negatiivisiin lieveilmiöiden kitkemiseksi tarvitaan aktiivisia ja määrätietoisia toimia. Siten Suomi ja Venäjä voivat maksimoida taloudellisesta kanssakäymisestä koituvan molemminpuolisen hyödyn, Simon-Erik Ollus sanoo.
Venäjä työllistää 50 000 suomalaista
Venäjään liittyvien toimintojen yhteenlaskettu työllisyysvaikutus Suomessa on noin 50 000 henkilöä eli noin 2 % työllisistä, mikä vastaa keskisuuren suomalaisen teollisuuden alan työllisyysvaikutusta.
Kirjoittajien arvion mukaan suurin työllistäjä on Suomen tavaravienti Venäjälle. Yksin Venäjän-vienti työllisti 34 000 henkeä Suomessa vuonna 2004. Myös Suomen kautta Venäjälle menevät transitokuljetukset työllistävät edelleen lähes 4 000 henkeä. Venäläisten Suomessa omistamien tai hallinnoimien yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä on noin 8 000 henkeä.
Lisäksi Venäjä on Suomen palveluviennin tärkeimpiä markkinoita erityisesti matkailu- ja rakennuspalveluissa. Palveluviennin ja venäläisten matkailun työllisyysvaikutukseksi on kirjassa arvioitu 11 000 henkeä.
Neljännes Suomen Venäjän-viennistä on jälleenvientiä
Suomen Venäjän-kauppa on kukoistanut kuluvalla vuosikymmenellä ja Venäjä on noussut Suomen suurimpien kauppakumppaneiden joukkoon. Vuonna 2005 Venäjän osuus Suomen koko tavarakaupasta oli 12 %, ja Venäjä oli kauppavaihdolla mitattuna Suomen toiseksi suurin kauppakumppani Saksan jälkeen.
– Venäjä oli vuonna 2005 Suomen suurin vientimarkkina, mutta Venäjän-viennin kasvu perustuu osittain jälleenviennille eli Suomeen muualta tuotujen eikä Suomessa tuotettujen tavaroiden viennille, Heli Simola sanoo.
Laskelmien mukaan vähintään neljännes Suomen tavaraviennistä Venäjälle on itse asiassa jälleenvientiä, jonka lisäarvo Suomelle on vähäinen. Jälleenvienti on keskittynyt teknologia- ja kulutustuotteisiin, joiden kysyntä on Venäjällä kasvanut nopeasti, mutta joita ei valmisteta Suomessa.
– Jälleenvienti on kuitenkin globaalin tason ilmiö, johon ei liity sen kummempaa dramatiikkaa, mutta se antaa hieman vääristyneen kuvan lähinnä Suomen Venäjän-viennin nopeasta kasvusta ja Suomen markkinaosuudesta Venäjällä, Simola jatkaa. Jälleenviennistä puhdistettunakin Venäjän-vienti on kuitenkin kasvanut nopeimmin muihin Suomen päävientimarkkinoihin verrattuna.
Tavara menettää keskimäärin kolmanneksen arvostaan Suomen ja Venäjän välisellä rajalla
Kaksoislaskutus näyttää olevan edelleen tavallista Venäjän-kaupassa. Ero Suomen vienti- ja Venäjän tuontitilastojen välillä oli vuonna 2005 lähes 60 %. Ero oli EU-maista toiseksi korkein ja huomattavasti EU-maiden noin 40 % keskiarvoa korkeampi. Ero selittyy kuitenkin osittain jälleenviennillä, koska jälleenviedyt tavarat on Venäjän tullitilastoissa useimmiten kirjattu tuonniksi niiden todellisesta alkuperämaasta eikä Suomesta. Siksi korrekti vertailu on tehtävä jälleenviennistä puhdistettujen tullitilastojen pohjalta.
– Huolimatta jälleenviennin puhdistamisesta eroa Venäjän ja Suomen tullitilastojen välille jäi noin kolmannes, mikä heijastaa todennäköisesti kaksoislaskutuksen määrää rajalla, Ollus toteaa.
Laskelma tavaroiden arvon noin kolmanneksen keskimääräisestä hävikistä Suomen ja Venäjän välisellä rajalla saa myös tukea lukuisista Venäjän ja Suomen tullien arvioista.
– Kaksoislaskutuksen käyttö näyttää kuitenkin hieman vähentyneen 2000-luvun aikana. Kaksoislaskutus on yleisintä elektroniikkalaitteiden ja muiden arvokkaampien kulutustuotteiden kaupassa, Ollus sanoo.
Neljännes Venäjän kokonaistuonnista kulkee Suomen kautta
Transitoliikenne on kasvanut nopeasti 1990-luvun puolivälistä lähtien, ja Suomesta on kehittynyt merkittävä arvokuljetuskäytävä Venäjälle. Laskelmien mukaan neljännes Venäjän kokonaistuonnista kulki Suomen kautta vuonna 2005 joko transitona tai vientinä. Suomen kilpailuetuja Venäjän transitoliikenteessä ovat läheisyys Luoteis-Venäjään sekä luotettava, turvallinen ja tehokas logistiikkajärjestelmä.
Olluksen mukaan Suomen kanssa kilpailevat kauttakulkukäytävät parantavat kilpailukykyään koko ajan ja Suomen on syytä panostaa infrastruktuurinsa kehittämiseen, jos nykyinen asema halutaan säilyttää ja tulovaikutus maksimoida.
Toisin kuin itään suuntautuvassa liikenteessä, Suomen kautta kulkeva osuus Venäjän kokonaisviennistä on pieni, ainoastaan noin 4 %. Transitoliikenteen vaikutus Suomen talouteen on kaksijakoinen: toisaalta se kuluttaa suomalaista liikenneinfrastruktuuria, mutta toisaalta sen työllisyys- ja tulovaikutus on tärkeä erityisesti Kaakkois-Suomen alueella.
Suomalaiset investoivat Venäjälle paikallisen markkinapotentiaalin, eivät Kiina-ilmiön vuoksi
Suomalaisten investoinnit Venäjälle lähtivät kunnolla kasvuun vasta vuoden 1998 kriisin jälkeen, ja viime vuosina investointien kasvu on selvästi kiihtynyt. Vuonna 2005 jo kymmenesosa suomalaisen teollisuuden ulkomaisista investoinneista suuntautui Venäjälle.
– Suomalaiset investoivat tuotantoon Venäjälle ensisijaisesti Venäjän markkinapotentiaalin eikä ns. Kiina-ilmiön vuoksi eli siirtääkseen tuotantoaan halvemman työvoiman maihin. Venäjällä työvoima on kuitenkin jo kalliimpaa kuin monissa muissa maissa, työvoimakustannukset ovat viime vuosina kallistuneet huomattavasti inflaatiota nopeammin ja tavaran vienti rajan yli on edelleen hankalaa, Simola sanoo.
Suomalaisten yritysten investoinnit Venäjälle ovat myös vahvistaneet monien suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja olleet selvästikin tuottoisia: 2000-luvulla tehdyt panostukset investointeihin ovat suurimmalta osin jo palanneet tuloina Suomeen.
Venäläiset Suomessa yrittäjinä ja matkailijoina
Venäläisten omistamien ja johtamien yritysten määrä Suomessa on myös kasvanut huomattavasti viime vuosina. Näitä yrityksiä oli noin 2 000 keväällä 2006 ja esim. Kotka-Haminan seudulla jo kymmenesosa uusista yrityksistä vuonna 2005 oli venäläisten omistamia.
Venäläiset yritykset ovat keskittyneet Kaakkois-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle sekä toimivat pääasiassa välityskaupassa ja kuljetusalalla, eli Venäjän-kaupassa ja -transitossa. Nämä yritykset ovat pääosin melko pieniä, mutta työllistävät silti venäläisiä maahanmuuttajia ja suomalaisia sekä osaltaan kartuttavat Suomen verokertymää.
Myös palvelukaupassa Venäjä on noussut Suomen tärkeimpien markkinoiden joukkoon. Erityisesti rakennus- ja matkailupalveluiden vienti on kasvanut nopeasti viime vuosina.
Vuonna 2005 Suomeen tehtiin lähes 1,7 miljoonaa matkaa Venäjältä ja Venäjän kansalaisille myönnettiin vajaat 400 000 viisumia. Venäläiset matkailijat kuluttivat kokonaisuudessaan eniten rahaa Suomessa.
Lisätietoa
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)
Ekonomisti Simon-Erik Ollus
Puh. 040 524 8226
simon.ollus@bof.fi
Ekonomisti Heli Simola
Puh. 010 831 2834
heli.simola@bof.fi
Sitran Venäjä-ohjelma
Ohjelmajohtaja Maaret Heiskari
Puh. 050 431 1650
etunimi.sukunimi@sitra.fi
Julkaisun tiedot
Russia in the Finnish economy
Simon-Erik Ollus ja Heli Simola
Sitran raportteja 66. Sitra. Helsinki 2006
ISBN 951-563-537-3 (nid.), ISSN 1457-571X (nid.)
Raportin voi tilata Sitrasta, puhelin (09) 618 991, sähköposti julkaisut@sitra.fi. Julkaisu pdf-muodossa (englanniksi) »