Arvioitu lukuaika 5 min

Suomi hyötyy Venäjä-ilmiöstä

Luoteis-Venäjän kehitysmahdollisuudet on kartoitettu suomalais-venäläisessä laajassa tutkimusprojektissa.

Julkaistu

Lehdistötiedote 30.3.2004

Advantage Northwest Russia – A New Growth Centre of Europe?Grigory Dudarev – Sergey Boltramovich – Pavel Filippov – Hannu Hernesniemi

Luoteis-Venäjän kehitysmahdollisuudet on kartoitettu suomalais-venäläisessä laajassa tutkimusprojektissa. Tämän Suomesta Uralille ulottuvat alueen merkittävimmät klusterit ovat energiaklusteri, metallienjalostus, metsäklusteri ja informaatio- ja viestintäklusterin liiketoiminnat.

Luoteis-Venäjällä on näille klustereille runsaat raaka-ainevarat ja edullista, koulutettua työvoimaa sekä pääsy Venäjän nopeasti kasvaville markkinoille. Näiden alojen suomalaisyritykset ovat kehittyneitä, ja niillä on hallussaan kansainväliset markkinointiverkot sekä osaamista ja runsas teknologian tuotanto. Venäjä-ilmiö on suomalaiselle teollisuudelle merkittävä mahdollisuus. Se realisoituu, kun yritykset sijoittavat tuotantoa Venäjälle. Kasvavien investointien myötä teknologian vienti lisääntyy. Seuraava vaihe on suomalaisten pkt-alihankintayritysten sijoittuminen Venäjälle ja teollisuuden rajan ylittävät verkostot. Venäjän talous kasvaa kuudetta vuotta kolminkertaisella nopeudella EU-maihin nähden. Vuosina 1999-2003 Venäjän kansantuotteen keskimääräinen kasvuvauhti oli 6,1 %, kun EU kasvoi 2 % ja Suomi 3 % vuosivauhtia. Luoteis-Venäjän kasvuvauhti vastaa koko Venäjän kasvua. Tulevaisuudessa sen mahdollisuuksia parantaa logistisesti edullinen sijainti Euroopan ja Venäjän keskeisten markkinoiden välissä. Suomi hyötyy EU-maista eniten Venäjän kasvusta läheisyyden ja talouksien synergiaetujen takia. Viennissä ja tuonnissa Venäjä kasvaa Saksan rinnalle tärkeimmäksi kauppakumppaniksi. Suomesta on tullut Venäjälle vietävän arvotavaran kauppatie ja logistiikkakeskus, jonka kautta kulkee 37 % Venäjän tuonnista. Suomalaiset suorat sijoitukset Venäjälle ovat lähtökuopissa. Luoteis-Venäjällä tarkoitetaan Norjaan, Suomeen ja Baltian maihin rajoittuvia alueita, idässä rajan muodostaa teollistunut Uralin alue ja etelässä ostovoimainen Keski-Venäjä keskuksenaan Moskova. Luoteis-Venäjään kuuluvat Pietarin kaupunki ja sitä ympäröivä Leningradin alue, Karjalan ja Komin tasavallat, Murmanskin, Arkangelin, Vologdan, Pihkovan ja Novgorodin alueet sekä laajentuvan EU:n sisälle jäävä Kaliningrad. Pinta-alaltaan Luoteis-Venäjä on viisinkertainen Suomeen nähden ja siellä asuu 14,7 miljoonaa ihmistä.   Talouden selkärankana energia, metsät, metallit Luoteis-Venäjän lupaavin klusteri on energiaklusteri. Komi, Nenetsia ja läheiset Jamalo-Nenetsia ja Hanti-Mantsin alueet tuottavat öljyä ja kaasua ja hiiltä. Barentsin ja Karan merellä on Venäjän suurimmat hyödyntämättömät kaasuvarannot. Oman tuotannon voimakkaan kasvun ja kauttakuljetusten takia Itämeren kuljetukset kasvavat huomattavasti nykyisestä. Uusi putkilinja Murmanskiin vähentäisi ekologisia riskejä ja avaisi kuljetusväylän Yhdysvaltain markkinoille. Sähkön ja lämmön tuotannon kehittyminen vaatisi monopolien ja hallinnollisen hintajärjestelmien purkamista. Kansainvälisten yhtiöiden voimin alaa voitaisiin kehittää. Metsäklusteri on kasvamassa alueen toiseksi suurimmaksi klusteriksi ohi metallienjalostuksen. Luoteis-Venäjän metsävarat ovat noin nelinkertaiset Suomeen nähden mutta hakkuut vain 60 prosenttia Suomen hakkuista, ja siitäkin vuosittain merkittävä osa tuodaan Suomeen. Tällä hetkellä teollisuus valmistaa alhaisen jalostusasteen tuotteita. Ulkomaiseen omistukseen siirtyneet Svetogorskin eli Enson tehtaat (International Paper) ja Syktyvkarin sellu- ja paperitehdas (Neusidler) ovat aloittaneet uuden kehityksen. Ne tuottavat kaksistaan valtaosan Venäjällä käytetystä kopiopaperista ja ovat suuntautuneet voimakkaasti vientiin. Metsäteollisuuden kehittäminen vaatii pitkäaikaisia investointeja metsänhoitoon, puuhuoltoon, infrastruktuuriin, teknologiaan ja ympäristöystävällisyyteen. Ongelmana ovat yhden tehtaan paikkakunnilla niiden suuri riippuvuus tehtaasta, mikä vaikeuttaa tuotannon rationalisointeja. Toinen merkittävä ongelma on riittävän pitkäaikaisten hakkuuoikeuksien saanti, jota yritetään poistaa käsiteltävänä olevalla uudella metsälailla. Metsäteollisuutta kehittämällä voidaan tasaisesti kasvattaa elintasoa koko Luoteis-Venäjällä. Metallienjalostus Luoteis-Venäjällä on perustunut Kuolan ja Karjalan malmikaivoksiin ja Komin hiilivaroihin. Värimetalleja jalostetaan Murmanskin alueella ja Pietarissa. Värimetallijätti Norilsk Nikkel on suurin toimija. Raudan ja teräksen jalostuksesta vastaa Vologdan alueella Severstal, joka on koko Luoteis-Venäjän suurin yritys. Lupaavin metallien jalostuksen alue on kuitenkin alumiinien tuotanto, johon Luoteis-Venäjällä on myös raaka-aineita ja halpaa energiaa. Sosialismin romahdus mullisti metallienjalostuksen. Kotimaan markkinat romahtivat ja teollisuuden oli keskityttävä perustuotteiden tuottamiseen ja suuntauduttava vientiin, missä se onnistuikin hyvin. Nyt kotimarkkinakysyntä teollisuuden elpymisen takia on nousussa. Metallinjalostuksen ongelmia ovat kaivosten kasvavat tuotantokustannukset. Kaivokset, rikastamot ja masuunit ovat pahoja saastuttajia länsimaisiin laitoksiin verrattuna. Informaatio- ja kommunikaatioliiketoiminta edustavat uusia liiketoiminta-alueita. Klusteri on keskittynyt Pietariin. Matkapuhelinliikenteessä North-West GSM on Venäjän pioneeri, nyt osa valtakunnallisesti toimivaa Megafonia. Matkapuhelimia Venäjällä myydään tällä hetkellä 6,5 miljoonaa vuodessa, mutta omaa tuotantoa ei ole. Toinen tieto- ja viestintäklusterin kasvualue on ohjelmistoliiketoiminta, jossa on mahdollista Intian tai Israelin kaltainen kehitystie. Se perustuu yrittäjyyteen ja vahvaan yliopistokoulutukseen. Venäjän kolmesta alan keskuksesta Moskovasta, Pietarista ja Novosibirskista Pietari on vientisuuntautunein. Venäjän elektroniikkateollisuuden keskus oli Pietari lähialueineen. Tieto- ja viestintäteknologian jäteistä on jäljellä vain kuoret, mutta niiden sisältä on virinnyt kapeiden tuotealueiden valmistajia. Uuden merkittävän valmistuksen muodoksi sopisi sopimusvalmistus, joka tarvitsi tuekseen uusien yritysten alihankintaverkoston, ja samalla komponenttien tuonti- ja vientitullauksen säännöksiä olisi väljennettävä. Venäjä tarvitsee teollisuuspolitiikkaa Projektin aikana kävi selvästi esille, että Venäjän teollisuus on lähes vailla toimialoittaista ja eri politiikka-alueiden ohjausta ja kehitystoimintaa. Tähän mennessä keskushallinto on keskittynyt uudistuksiin, jotka yleisesti tehostavat markkinoiden toimintaa. Samanaikaisesti monilla aloilla kuten energiantuotannossa, kuljetuksissa ja kiinteän verkon puhelinliikenteessä on säilytetty vanhat monopolit. Pääomavaltaisen yritystoiminnan kuten metsäteollisuuden, metallienjalostuksen ja energiantuotannon investointeja hankaloittava tekijä on korkea varallisuusvero 2,2 %. Tämä valtion asettama ”ylimääräinen” tuottovaatimus on liian korkea. Se on kuitenkin kehittänyt leasing-rahoitusta, koska sillä hankitut pääomahyödykkeet ovat verosta vapaita. Venäjän valtio pyrkii turvaamaan omat tulonsa pitämällä vielä monia keskeisiä aloja valtion monopoleina. Sellaisia ovat esimerkiksi rautatiekuljetukset, kaasuntuotanto, öljyn putkikuljetukset ja lankaverkon puhelinliikenne. Jos nämä alat avattaisiin kilpailulle, seurauksena olisi huomattava taloudellinen kasvu ja investointiaalto. Samalla hallinnolliset hinnat esimerkiksi kaasu- ja sähkömarkkinoilla olisi vapautettava. Tämän suuntaisia uudistuksia hallitus toteuttaakin, mutta suhteellisen hitaasti.Venäjän teollisuudelle luonteenomainen piirre on suuryritysvaltaisuus ja pienen sekä keskisuurten yritysten puuttuminen. Niitä ei synnytetty sosialismin aikana, eikä niitä ole kuluneen runsaan kymmenen vuoden aikana syntynyt kuten kauppaan ja palveluihin. Tämä aiheuttaa ongelmia esimerkiksi isoille ulkomaalaisille investoinneille, koska alihankintaverkoston luominen on hyvin työlästä. Myös venäläisten tehtaiden on vaikeaa ulkoistaa toimintojaan, kun ei ole kenelle ulkoistaa. Venäjä tarvitsee PK-yrityspolitiikkaa.  Toinen rakenteellinen ongelma on T&K-politiikan puute ja T&K-toiminnan vähyys yrityksissä. Sosialismin aikana uudet tuotteet ja tuotantomenetelmät kehitettiin ja tarvittava tutkimus tehtiin tutkimusinstituuteissa ja yritykset olivat tuotantoyksiköitä. Nyt tutkimusinstituutit ovat vaikeuksissa, mutta samalla yritykset eivät vielä ole kehittäneet omaa T&K-toimintaa. Uuden teknologian kehittämiseksi ja käyttöön ottamiseksi ei ole riskirahoitusjärjestelmää.  Tärkeintä olisi kuitenkin saada investoinnit käynnistymään. Valtion ja alueiden olisi aika sijoittaa lupaavien teollisuuspaikkakuntien, kuljetusväylien ja tietoliikenteen infrastruktuuriin. Samalla olisi toteutettava muita investointimyönteisiä päätöksiä, joilla investointien kustannuksia ja riskejä alennetaan. Nykyisiä investointiolosuhteita kuvaa se, että ulkomaiset investoinnit henkeä kohti ovat Venäjällä huomattavasti alhaisemmat kuin muissa itäisen Euroopan maissa. Mahdollisuudet saada investointeja olisivat kuitenkin kohtuulliset raaka-aineiden, edullisten tuotantokustannusten ja nopeasti kasvavien kotimarkkinoiden takia. Ulkomaalaisia investointeja tarvitaan, koska niiden avulla saadaan uusia tuotteita ja teknologiaa, sekä osaamista yrityksen hallintoon, rahoitukseen ja markkinointiin sekä valmiita markkinointikanavia kansainvälisille markkinoille. Taustaa Sitra on rahoittanut vuosina 2001 – 2003 Luoteis-Venäjän klusteri­selvitystä, joka on toteutettu suomalaisten ja venäläisten yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyönä. Mukana tutkimuksessa ovat olleet Centre for Strategic Research Moskovasta, Solid Invest –tutkimus- ja konsulttiyritys Pietarista, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä 20 johtavaa suomalaisyritystä. Tutkimus on tuottanut arvion Luoteis-Venäjän yritysten ja niiden muodostamien klusterien nykyisestä ja tulevasta kilpailukyvystä sekä kehityksen edellyttämistä elinkeinopoliittisista toimista. Tutkimustuloksista on hyötyä suomalaisille yrityksille niiden harkitessa alihankintaa ja investointeja Venäjällä. Tulokset luovat myös pohjaa konkreettisen sisällön kehittämiseksi Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden politiikkaan.

LisätiedotGrigory Dudarev, Solid Invest, puhelin 050 465 4085Sergey Boltramovich, Solid Invest, puhelin +7-812-118 62 34Pavel Filippov, Solid Invest, puhelin +7-812-118 62 34Hannu Hernesniemi, Etlatieto Oy, puhelin 050 574 1801

Teema

Venäjä

Venäjä on Suomen lähialueista nopeimmin kasvava markkina, jolla ei kannata jäädä sivustakatsojaksi. Venäjä-ohjelma (2004 – 2007) solmi taloussuhteita ja avasi liiketoimintamahdollisuuksia Venäjälle.

Julkaistu

Mistä on kyse?