archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Taloudellinen menestys edellyttää yhteiskunnan laaja-alaista uudistumiskykyä

Sitran 8.11. julkistama raportti Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnan uudistumiskyky on syntynyt laajan, vuosina 2002 – 2004 toteutetun sosiaalisia innovaatioita käsittelevän tutkimushankkeen tuloksena.

Julkaistu

Lehdistötiedote 8.11.2004

Sitran 8.11. julkistama raportti Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnan uudistumiskyky on syntynyt laajan, vuosina 2002 – 2004 toteutetun sosiaalisia innovaatioita käsittelevän tutkimushankkeen tuloksena. Tutkimus liittää sosiaaliset innovaatiot yhteiskunnan rakenteelliseen uudistumiskykyyn.     Maailmantalous käy parhaillaan läpi murrosta, jota voidaan pitää kolmantena teollisena vallankumouksena. Tätä monimuotoista muutosta on globalisaatiokeskustelussa usein lähestytty ensisijaisesti uhkana. Toimintaympäristön nopeaa muutosta voidaan pitää myös mahdollisuutena. Se edellyttää kuitenkin kykyä ja valmiutta muutokseen.- Maailmantalouden murroksessa yhteiskuntien taloudellinen ja sosiaalinen menestys riippuu niiden rakenteellisesta uudistumis- ja innovointikyvystä, painottaa tutkimushanketta johtanut Risto Heiskala. Innovaatioista on Suomessa perinteisesti puhuttu teknologisten ja kaupallisten innovaatioiden yhteydessä. Tämä ei enää riitä, sillä maailmantalouden murros haastaa koko suomalaisen yhteiskunnan uudistamaan rakenteitaan. Vilkkaana käytävää keskustelua tulee täydentää sosiaalisten innovaatioiden näkökulmasta. Sosiaaliset innovaatiot parantavat yhteiskunnan toimintakykyä Sosiaalisilla innovaatioilla tarkoitetaan sellaisia säännösjärjestelmien, politiikan, organi­satoristen rakenteiden ja toimintamallien uudistuksia, jotka parantavat yhteiskunnan taloudellista ja sosiaalista suoritus- ja toimintakykyä. Sosiaaliset innovaatiot voivat koskea julkisen sektorin toimintaa, mutta niitä tehdään myös yksityisellä sektorilla ja kansalais­yhteiskunnassa. Nyt julkistettu teos tarkastelee oppivien rakenteiden kehittämisen mahdollisuutta kaikilla yhteiskunnan kolmella sektorilla. Tavoitteena on edistää sellaisien toimintakäytäntöjen syntymistä, joiden avulla voidaan uudistua ilman syvää kriisiä. Tuoreen esimerkin syvästä kriisistä tarjoaa Suomea 1990-luvun alussa kohdannut lama. Se pakotti nopeaan muutokseen, joka myös osoittautui 1990-luvun jälkipuoliskon talous­kasvulla mitattuna menestyksekkääksi. Samalla yhteiskunnalliset jaot kuitenkin terävöi­tyivät. Kuinka yhteiskunta voisi uudistua jo ennen kuin kriisit pakottavat siihen? Kohti sosiaalista innovaatiopolitiikkaa Tutkijat esittelevät kolme rakennemuutosskenaariota: 1) näivettyminen, 2) kriisi ja kaaos sekä 3) ennakoiva uudistaminen. Positiivisessa muutosskenaariossa yhteiskunnan rakenteita uudistetaan jatkuvasti toimintaympäristön muutoksia ennakoiden ja yhteiskun­nan toimivuutta arvioiden. – Ennakoiva toiminta antaa päätöksentekijöille riittävästi aikaa analysoida ja suunnitella tarvittavia muutoksia. Sosiaalisten innovaatioiden ja yhteiskunnallisten uudistusten kehittämiseksi luodaan prosesseja, joissa aktiivisesti etsitään uusia ratkaisuja yhteiskun­nallisiin haasteisiin, sanoo tutkimushankkeesta Sitrassa vastannut Timo Hämäläinen. Sosiaalinen innovaatiopolitiikka sisältää toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa rakenteel­lista uudistumiskykyä. Keskeiset haasteet liittyvät strategisen ennakointi- ja arviointityön, kokeiluhankkeiden, tutkimuksen, media- ja viestintäpolitiikan, koulutusjärjestelmän, kulttuuripolitiikan, yhteisten visiointi ja strategiaprosessien ja organisaatiokulttuurin alueisiin. Näillä politiikan lohkoilla tulisi suomalaisten päätöstentekijöiden ottaa yhteiskunnan uudistumiskyvyn parantaminen keskeiseksi tavoitteeksi. Kirjassa esitellään myös visio edelläkävijäyhteiskunnasta, jollaisena pieni, joustava ja kilpailukykyinen Suomikin olisi helppo nähdä. Edelläkävijäyhteiskunta on aidosti oppiva, yhteiskunnallisen kehityksen edelläkävijä. Se kykenee nyt ja tulevaisuudessa tarjoamaan yrityksille toimintaympäristön, jossa ne voivat menestyä. Tälle menestykselle puolestaan voidaan rakentaa suomalaisten hyvinvointia. Tutkimuksessa oli mukana laaja suomalainen sekä kansainvälinen tutkimusryhmä.

Lisätietoja

Sitra, johtaja Timo Hämäläinen, puh. (09) 6189 9256

Jyväskylän yliopisto, professori Risto Heiskala, puh. (014) 2602 821

Julkaisun tiedot Timo Hämäläinen & Risto Heiskala: Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnan uudistumiskyky. Sitra 271. ISBN 951-37-4334-9, ISSN 0785-8388 (Sitra). Edita Publishing Oy. Helsinki 2004. Ovh 28 euroa. Myynti Edita-asiakaspalvelu ja kirjakaupat.    

Mistä on kyse?