Julkaistu 31.10.2017

Tekoälypohjaiset sote-järjestelmät parantavat palveluita ja tuovat kustannussäästöjä

Sote-uudistus voi saavuttaa asetetut palvelu- ja kustannustavoitteet vain, jos uudistettu sote-kokonaisuus hyödyntää digitalisaatiota ja tekoälyä täysimittaisesti. Tähän päädyttiin Jyväskylän yliopiston hankkeessa, jossa selvitettiin tekoälypohjaisten analytiikka-, ennustus- ja toiminnanohjausjärjestelmien lisäarvoa sote-palveluille.

Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan Value from public health with cognitive computing -hankkeessa toteutettiin seuraavat 10 osakokonaisuutta tammi–lokakuussa 2017:

1) Kansallinen terveysdata ja sen hyödyntäminen
2) Sote-IT-kokonaisarkkitehtuuri ja IT-järjestelmä
3) Sote-kokonaisuuden kulujen kehityksen hillitseminen
4) Tekoälyn mahdollisuudet eri sote-palveluiden laadun parantamisessa ja uusien toimintamallien mukaan tuomat säästöt
5) Tekoälyteknologian tuomat edut terveydenhuollossa eri puolella maailmaa toteutettujen ratkaisujen pohjalta
6) Tekoälyteknologiat terveysdatan analyysissa ja ennustamisessa
7) Hyvinvointisuunnitelman tekoälytuettu toteuttaminen
8) Tekoälytuettu digitaalinen sairaala
9) Tekoälytuetut palvelut eri elämän vaiheissa
10) Tietoturva ja yksilön tietoturva digitaalisissa terveysjärjestelmissä

Hankkeessa hahmoteltiin yli 30 kuluttajamarkkinoille tarkoitettua käyttötapausta. Ne voidaan jakaa kahteen ryhmään: älykkäät, oman terveyden ylläpidon apuvälineet ennakoivaan terveydenhoitoon ja terveydenhuollon ratkaisut tehokkaamman hoidon aikaansaamiseksi. Esimerkkejä käyttötapauksista ovat mm. yleinen päätöksenteon tukijärjestelmä lääkärille ajokyvyn arviointiin ja tuki nuorten syrjäytymisen tunnistamiseen varhaisessa vaiheessa.

Hankkeen pilottitoteutukset ja kansainväliset referenssit vahvistavat, että tekoälyteknologia on jo nyt riittävän kypsää hyödyllisten sovellusten kehittämiseen. Yli 30 käyttötapaukselle tehty arvonmääritys osoittaa merkittäviä mahdollisuuksia hoitotyön tehostamisessa (nopeampi analytiikka ja päätöksenteko). Tätä suuremmat mahdollisuudet ovat kognitiivisen tekoälyn valjastamisessa ennaltaehkäisevään ohjaukseen ja riskien oikea-aikaiseen tunnistamiseen. Suomalainen sosiaali- ja terveysalan tietovaranto on kansainvälisesti vertaillen kokonaisuutena monipuolinen, mutta vielä pirstaleinen. Tietopohjan tavoitteellinen yhtenäistäminen tulevissa sote-integraatioissa ja valinnanvapausmalleissa on ensiarvoisen tärkeää tavoiteltujen hyötyjen saavuttamiseksi.

Hanke edesauttoi merkittävästi sote-ekosysteemin muodostumista ja on aktivoinut mukaan yrityksiä monipuolisesti.

”On tärkeää ymmärtää, miten tekoälyä voi täysimääräisesti hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sen lisäksi, että kasvatamme tällaisten hankkeiden kautta osaamista, parannamme myös suomalaisten yritysten liiketoiminnan kasvua ja elinkeinoelämän uudistumista”, sanoo johtaja Minna Hendolin Tekesistä.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen mainitsee, että ”hanke on tarjonnut kokonaan uutta näköalaa ja työkaluja terveydenhuollon kehittämisen murtokohtaan. Pilotit rohkaisevat ottamaan käyttöön tekoälyyn pohjaavia sovellutuksia arjen kliinisessä työssä niin erikoissairaanhoidossa, avoterveydenhuollossa kuin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Hankkeessa myös tunnistettiin siiloutuneiden tietokantojen hyödyntämisen ongelmat ja haasteet. Tekoälyn nopeasti lisääntyvät sovellutukset yhdistettynä mm. geenitietoon muuttavat radikaalisti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen jo muutamassa vuodessa.”

”Kokeilut ja tutkimus ovat avain ymmärtää tekoälyn mahdollisuuksia ja siksi tärkeitä. Suomen rakenteiset tietokannat antavat meille etulyöntiaseman ja palvelumme voivat uudistua muita maita nopeammin”, toteaa johtaja Antti Kivelä Sitrasta.

”Tekoälypohjaisista sovellutuksista saadaan täysimääräinen hyöty vain jos järjestelmä pystyy hyödyntämään koko suomalaista sote-dataa. Tähän pystyvät vain julkiset organisaatiot”, toteaa dekaani Pekka Neittaanmäki.

Hankkeen rahoittajina olivat Tekes, Sitra, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (KSSHP), Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän yliopisto. Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä Kelan, STM:n, Duodecimin, VM:n, THL:n, IBM:n sekä muiden teknologiayritysten kanssa. Hankkeen toteuttamiseen osallistui yli 250 asiantuntijaa.

Nyt valmistui hankekokonaisuuden ensimmäinen osa. Toisessa vaiheessa tarkennetaan ensimmäisessä vaiheessa valmisteltuja osakokonaisuuksia. Tulosten on määrä valmistua syksyllä 2018.

Lisätietoja

Hankkeen 1. vaiheen loppuraportti (pdf)

Osaraportit

Pekka Neittaanmäki, Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan dekaani
pekka.neittaanmaki@jyu.fi, puh. 040 550 7005

Ota yhteyttä
Projektijohtaja, Hyvinvoinnin palveluoperaattori, Sitra

+358 (294) 618 425

jaana.sinipuro@sitra.fi

Mistä on kyse?