sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Lehdistötiedote 7.6.2005
Sitran yliasiamies Esko Aho uskoo, että terveydenhuollon alalla on mahdollista löytää uudenlaisia, innovatiivisia lähestymistapoja toiminnan tehostamiseksi ja alan tuottavuuden parantamiseksi. – Tämä on myös välttämätöntä. Suomen terveydenhuollon kustannusten vuosittainen 6-8 prosentin nousu verrattuna maan talouden 2-3 prosentin kasvunäkymään tekee terveydenhuollon rahoitusyhtälöstä ajan mittaan mahdottoman, Aho totesi avajaispuheessaan Linjanvetoa II -seminaarissa Mikkelissä. Terveydenhuollon toimijat, päättäjät, tutkijat ja kehittäjät ovat kokoontuneet kahdeksi päiväksi Mikkeliin linjaamaan innovatiivisia toimintatapoja. Tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja palvelujen tehostamiseen ja kansalaisten muuttuviin tarpeisiin. Sitran Terveydenhuollon ohjelman johtaja Hannu Hanhijärvi pitää erittäin tärkeänä, että terveydenhuoltoa kehitetään yhdessä erityisesti kansalaisten tarpeista lähtien. – Eräs keskeinen tehtävä toiminnan tehostamiseksi on potilaan hoidon tarpeen asianmukainen arviointi. Hoitotakuun tultua voimaan vaade terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan on kasvanut, koska mukaan astui myös aikatekijä. Uudessa tilanteessa hoidon tarve tulee voida arvioida ainakin alustavasti jo silloin, kun asiakas ottaa yhteyttä ensimmäisen kerran, Hanhijärvi sanoi Mikkelissä. Tärkeän parin oikean hoidon tarpeen arvioinnille muodostaa oikea, parhaita käytäntöjä noudattava ja kustannuksiltaan kohtuullinen hoito, johon pääsee ilman turhaa jonottamista. Sitran Terveydenhuollon ohjelma tukee kummankin toisiinsa läheisesti liittyvän prosessin kehittämistä ja tehostamista yhteistyössä terveydenhuollosta vastuussa olevien osapuolten kanssa. Kaksi päivää kestävässä seminaarissa keskustellaan teknologisista ratkaisuista ja niiden parhaista käytännöistä sekä kansainvälisestä että kansallisesta näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda terveydenhuoltoon uusia toimintatapoja ja palveluinnovaatioita sekä edistää teknologian käyttöönottoa alan tuottavuuden lisäämiseksi. Seminaarin järjestäjinä toimii Sitran lisäksi Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Mikkelin kaupunki ja Tekes.
Lisätietoja:
Sitran Terveydenhuollon ohjelma: ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi, puh. 050 537 8797
Linjanvetoa II -seminaari: www.linjanvetoa.fi
Yliasiamies Esko Ahon puhe Innovaatiot terveydenhuollossa – seminaarissa Mikkelissä 7.6.2005: Suomessa yleinen mielipide on saatu uskomaan, että terveydenhuollon ongelmat ratkeavat vain osoittamalla palvelujen tuottamiseen lisää rahaa ja henkilöstöä. Tätä oppia on myös sovellettu käytäntöön. Viime vuosina terveydenhuoltomenot ovat kasvaneet seitsemisen prosenttia vuodessa eli yli kaksi kertaa kansantuotteen kasvua nopeammin. Tällä tiellä odottaa umpikuja. Yhtälö käy väestön ikääntyessä mahdottomaksi, kun palvelujen tarve lisääntyy ja talouskasvun edellytykset samanaikaisesti heikentyvät. Ensimmäiset merkit tulevasta näkyvät jo kuntien taloudessa. Mitä pienet, ikääntyneen väestön kunnat tänään, sitä koko Suomi huomenna. Mitkään säästökuurit eivät riitä, jos terveydenhuollon menojen kasvua ei saada hallintaan. Pelastusta etsitään nyt kuumeisesti palvelurakenteen uudistuksesta. Valtion ja kuntien työnjako, kuntarakenne tai palvelujen tuottamisen väestöpohja ovat terveydenhuollon laadun ja kustannusten kannalta suuren luokan asioita, joissa tarvitaan muutoksia. Poliittisten päättäjien kannattaisi kuitenkin varoa luomasta sellaista mielikuvaa, että terveydenhuollon ongelmat ratkeavat pelkästään hallinnollisin keinoin. Työnjaon tai aluerakenteen muutokset ovat parhaimmillaankin vain välineitä, joiden avulla voidaan edistää itse pääasiaa: toimintatapojen sekä palvelujen sisällön uudistamista niin, että tuottavuus ja palvelut parantuvat. Sähköisten palvelujen nopea kehittäminen on ylivoimaisesti tehokkain yksittäinen lääke uudistaa ja tehostaa terveydenhuoltoa. Suomella on kova maine informaatioteknologian pikkujättiläisenä. Esiinnymme mielellämme myös terveydenhuollon sähköisten palvelujen edelläkävijänä. Todellisuus on valitettavasti kokonaan muuta. Olemme hyvää vauhtia putoamassa edistyneimpien maiden kelkasta ja samalla menettämässä mahdollisuuksia terveydenhuoltomme uudistamiseen sekä palvelujen tuottajien että käyttäjien kannalta myönteisellä tavalla. Monet maat ovat edenneet huomattavasti pidemmälle esimerkiksi sähköisen potilaskertomuksen rakentamisessa tai sähköisen reseptin toteuttamisessa. Nämä olisivat juuri niitä alueita, joilla voisimme hyödyntää informaatioteknologian korkeaa osaamistamme ja luoda edellytyksiä terveyspalvelujen laadun parantamiseksi. Yksi syy Suomen hitauteen on kehitystyön pirstoutumisessa. Tarvitsemme terveydenhuollon sähköisten palvelujen tuottamiseen vahvan kansallisen toimijan, joka pystyy nopeasti luomaan tarvittavat yhteiset kansalliset pelisäännöt ja kehitysalustan. Elektronisten palvelujen kehittämisen vaatimaa keskittämistä on turha pelätä. Jos ja kun saamme luoduksi yhtenäisen kansallisen sähköisen järjestelmän, sen avulla palvelut voivat toteutua asiakkaiden tarpeiden ja kustannusten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Keskitettyä toimintatapaa tarvitaan, jotta palvelut voidaan toteuttaa hajautetusti.