Arvioitu lukuaika 2 min

Tulevaisuuden arvioinnissa jälkiviisaus on yhä ennustamista helpompaa

Vuonna 1981 Sitra julkisti raportin Suomen talous 2010. Kuva tulevaisuuden Suomesta rakennettiin kansantalouden tasolla, mutta myös ennakoimalla kahdeksan eri alan kehitystä. Nyt, lähes kolme vuosikymmentä myöhemmin, on aika arvioida raportin näkemyksiä: osuivatko aikansa parhaat asiantuntijat oikeaan?

Julkaistu

Vuonna 1981 Sitra julkisti raportin Suomen talous 2010. Kuva tulevaisuuden Suomesta rakennettiin kansantalouden tasolla, mutta myös ennakoimalla kahdeksan eri alan kehitystä. Nyt, lähes kolme vuosikymmentä myöhemmin, on aika arvioida raportin näkemyksiä: osuivatko aikansa parhaat asiantuntijat oikeaan?

Menneisyys löi kättä nykyisyyden kanssa Helsingissä 25.8.2010, kun Sitra julkaisi Ennustuksesta jälkiviisauteen -teoksen, jossa peilataan 1980-luvun alun ennusteita nyky-Suomeen. Tuoreen raportin laatijoina ovat pääosin asiantuntijat, jotka aikanaan loivat silmäyksen tulevaisuuden Suomeen: alkuperäisistä kahdestatoista kirjoittajasta mukana oli kahdeksan. Heidän lisäkseen mukana oli seitsemän muuta asiantuntijaa. Työryhmää johti kansleri Bertil Roslin, joka oli mukana aiemmassakin kokoonpanossa.

Osumia ja huteja

Suomen talous 2010 -raportissa kehitystä ennakoitiin kahdeksan alan perusteella: asuminen, metsätalous ja -teollisuus, ruokatuotanto, kaivostoiminta ja metallien valmistus, energiahuolto, tekstiili- ja vaatetusteollisuus sekä terveydenhuolto.

Roslinin mukaan monilta osin arviot osuivat oikeaan. Vaikka maailma on kehittynyt vinhaa vauhtia, edelleenkään öljyllä ei ole varteenotettavia vaihtoehtoja, ne ovat vasta kehitysasteella. Sähkövaltaisuus maassamme kasvaa jatkuvasti, kuten ennakoitiinkin.

Joidenkin arvioiden kohdalla ne osoittautuivat toteutunutta pessimistisemmäksi. Esimerkkinä Bertil Roslin mainitsi talouden kasvun määrän. Erityisesti kuitenkin 1980-luvun jälkeen valtavasti kehittyneet ICT-teollisuus ja tekniikka ylittivät asiantuntijoiden odotukset – epäilemättä myös kaikkien muiden.

Jälkikäteen on nähtävissä kolme arviointivirhettä, jotka työryhmä teki työssään noin 30 vuotta sitten. Öljyn reaalihinta on laskenut ja tätä ei osattu huomioida. Toisaalta raportissa pidättäydyttiin paljolti materiaalisissa aloissa, eikä poliittisia tai ilmastoon liittyviä muutoksia pidetty olennaisina. Tänä päivänä on selvää, että esimerkiksi Euroopan unionilla, Neuvostoliiton hajoamisella ja kansainvälistymisellä on ollut valtava vaikutus. Ilmastonmuutoksesta puhutaan mediassa päivittäin. Kolmas asiantuntijoiden aliarvioima tekijä oli Suomen väkiluku, jonka oletettiin nousevan 1980- ja 1990-lukujen taitteeseen saakka ja sen jälkeen laskevan. Todellisuudessa Suomen väkiluku kasvoi ennustekaudella yli 400 000 hengellä. Yksi syy kasvulle oli maahanmuutto.

Kannattiko?

Voiko talouden kehitystä ennustaa pitkällä tähtäyksellä? Bertil Roslin myöntää, että tulevaisuutta ei voida tarkkaan ennustaa, mutta keskeiset kehitykseen vaikuttavat tekijät voidaan tunnistaa – ja niiden vaikutuksia hahmottaa.

Vuonna 1981 tehty ennakointityö kannatti.

– Osuttiin kohtuullisesti oikeaan; osattiin varoittaa suomalaisia joistakin kehitystekijöistä ja tuotiin esille mahdollisuuksia. Mihin tulisi varautua ja mitä ainakin tulisi tehdä, Roslin mainitsee.

Julkaisun tiedot

Ennustuksesta jälkiviisauteen -raportti
Tekijät: Bertil Roslin (toim.)
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
ISBN 978-951-563-723-9
ISSN 1457-571X ; 86
Julkaisua voi tilata Sitrasta, sähköposti: julkaisut@sitra.fi tai puh. (09) 618 991

Teema

Koulutus

Sitra pyrkii vahvistamaan päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä tarttua yhdessä tulevaisuuden kannalta tärkeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Koulutustoimintamme tavoite on saada aikaan uutta ajattelua ja uusia ratkaisuja. Toiminnassamme pyrimme luomaan oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat yhdessä ajattelun ja kehittämisen.

Julkaistu

Mistä on kyse?