Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Topias Dean /Sitra

Julkaistu 07.06.2019

Vaikutusten hankinta kiinnostaa EU:n jäsenmaissa

Vaikutusten hankinta kiinnostaa yhä enenevissä määrin EU:ssa, kertoo jäsenmaissa tehty kysely. Vaikutusten hankinta-ajattelu yhdistää julkisten varojen käytön tuloksellisuuden sekä ennakoivan ja ehkäisevän toiminnan.

Vaikutusten hankinta on tehokas tapa verovaroin toimivan organisaation strategian toimeenpanossa. Sen käytännön toteuttamiseen sopivat SIB- tai muut vastaavat toimintamallit. Vaikutusten hankinnalla tarkoitetaan erityisesti julkisen sektorin verovaroin tekemiä hankintoja, joiden lähtökohtana on jonkin erikseen määritellyn vaikutuksen (tuloksen) hankkiminen tavanomaisten suoritteiden, työtuntien tms. hankkimisen sijasta.

Euroopan komissio ja Euroopan investointipankki julkistivat lokakuussa 2018 yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ja Sitran tuella Vaikutusten hankinnan neuvontaverkoston. Sen avulla on tarkoitus mahdollistaa erilaista tukea kaikille niille EU-jäsenmaille, jotka ovat kiinnostuneita vaikutusten hankinta-ajattelun kehittämisestä ja toimeenpanosta. Euroopan investointipankki johtaa tätä virallisesti vuoden 2019 alussa käynnistynyttä prosessia, jonka toivotaan tukevan myös Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella esille nostettavaa hyvinvointitalous-teemaa – ja toisinpäin.

Sitran näkökulmasta vaikutusten hankinta on tärkeää, koska se tarkoittaa mm.

  • verovarojen käytön tuloksellisuuden varmistamista,
  • mahdollisuutta panostaa (myös) ennakoivaan ja ehkäisevään toimintaan, sekä
  • vahvaa tiedolla johtamista.

Osana vaikutusten hankintakäytäntöjen kehittämistä ja toimeenpanoa tukevaa prosessia Sitra teki maalis-huhtikuussa 2019 kyselyn vaikutusten hankinnan nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä eri jäsenmaissa. Kyselyyn vastasi yhteensä 20 eri organisaatioiden edustajaa 14 eri jäsenmaasta.

Kyselyn vastaukset osoittavat, ettei vaikutusten hankinta ole vielä Iso-Britanniaa lukuun ottamatta kovinkaan laajalle levinnyt toimintatapa. Merkittävimpiä syitä tähän ovat mm. hankintalain tulkintaan liittyvä epävarmuus ja vaikutusten hankinta-ajattelua tukevan strategian puuttuminen. Toisaalta kyseisen toimintavan ajatellaan voivan tuoda lisähyötyä esim. erityisryhmien työllistämisessä, nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja ylipäätään uudenlaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnassa. Ympäristönäkökulmasta lisähyötyä ajatellaan saavutettavan esimerkiksi energiaan ja liikenteeseen liittyvissä hankinnoissa.

Kyselyn vastausten yhteenvetona voidaan sanoa, että

  • vaikutusten hankinta ei ole vielä kovinkaan laajasti tunnettu ajattelu- ja toimintatapa
  • vaikutusten hankinta-ajattelun vahvistumista hidastaa hankintalain tulkintaan liittyvä epävarmuus, vahvan poliittisen tuen puuttuminen ja kehittämistyön edellyttämien resurssien vähäisyys
  • asiantuntijat, joille vaikutusten hankinta-ajattelu on tuttua, näkevät siinä huomattavan hyötypotentiaalin
  • vaikutusten hankinta kiinnostaa yhä enenevässä määrin ja ko. toimintatapa koetaan tarpeelliseksi.

Kyselyn tuloksia käsiteltiin ensimmäisen kerran Euroopan investointipankin johdolla toukokuussa Brysselissä järjestetyssä työkokouksessa, johon osallistui seitsemän jäsenmaan ja kolmen komission pääosaston edustajia. Tuolloin käyty keskustelu auttoi osaltaan hahmottamaan niitä käytännön toimia, joilla jäsenmaita voidaan auttaa vaikutusten hankinta-ajattelun vahvistamisessa ja käytäntöön viemisessä. Tässä mielessä tarkempi suunnitelma esiteltäneen ko. prosessin seuraavassa virallisessa kokouksessa syyskuussa Helsingissä.

Lue lisää

Social outcomes contracting and public procurement in various EU Member States. Summary of answers to the questionnaire (pdf)

Ota yhteyttä

Mistä on kyse?